Vika kurssikerta

Kurssin mulle vika kerta. Muut käyvät vielä möllitokot … mut mie livistän Lapualle hoitamaan läskei ruttiksii. Eli porokoiran pentusia.

Tänään oli onnistuneet ja hianot reenit.

Ensin paikallaolo häirittynä. Kaikki pieneen rinkiin. Koirat istumaan ja ohjaajat vastapäisen koiran vierelle seisomaan. Sitten Oili ja Marko alkoi yhtä aikaa häiriköidä kahta koiraa kerralla. Siinä oli mulla paskahalvaus ja paniikki lähellä ensalkuun. Siinä viuhahteli Mintun suun edestä malinois narttua ja lähti koiria paikoiltaan muutenkin. Minttu osoitti mulle että turhaan panikoin ja ei hää aio ketään nielaista. Pikkuhiljaa rentouduin ja aloin luottamaan että pysyy se. Ei muuten tuntunu Markon häiriöt miltään juoksentelevien koirien ja sinnetänne ryntäilevien ihmisten ja kiljahdeltujen kehujen ja kieltojen jälkeen. Minttu blokkas Markon pois mielestään ja katsoi kaukaisuuteen tyhjin silmin. Oilin vuorolla Minttu pysyi tosi hyvänä. Kerran meni maahan kuin hitaassa filmissä. Siihen se tarvi Oililta heleän käskyn ja käsiavun. Kävin nostamassa Mintun rauhallisesti kraiveleista ylös. Toistin käskyn ja häiriöt jatkuivat. Minttu oli loistava, eikä mennyt vipuun enää toistamiseen.

Seuraavaksi tunnaria.

Testattiin liikkenomainen. Mun pitää kääntyä täyskäännös vasemmalle, eli Minttuun päin. Jos käännyin kuin seuraamisen täyskäännöksen, se pomppaa mukaan.

Siellä oli kolma pientä kasaa rivissä ja välissä se hajustettu. Minttu lähti vasta toisella ”Nenuli” käskyllä. Meni vähän kapuloiden lähimaastoon ja mulkoili että mitä perkelettä. En reagoinut vaan odotin. Minttu meni kapuloille ja alkoi haistella niitä. Tyhjistä jatkoi seuraavalle kasalle. Oman kohdalla nuuhkaisi.. oli siirtymässä seuraavalle, mutta hoksasikin että SOLI OMA! Korvat nous pystyyn, ryhti parani ja Minttu otti oman ja toi sen vierelle. Tästä kunnon palkka.

Se oli EKA onnistunut kokeenomainen. Ei vielä ihan priima, mutta meille valtava läpimurto.

Paikalla istuminen. Nami jalkojen väliin. Sitä ei saa ottaa. Poimi itse nami palatessa pois ja palkkaa kädestä. Nami auttaa koiraa hahmottamaan että ollaan työskentelemässä ja sillä on tehtävä.

Tee mieluummin monta pientä harjoitusta peräjälkeen. Pienin variaatioin. Koiralle kehääntulo ja käskytys jutut tutuiksi ja mieleen ajatus ensin istuskelusta ja sen jälkeen makuusta. Mieluummin lyhyttä ja onnistunutta kuin pitempää pienin virhein.

Jos koira jää istumaan huonoon asentoon: jalat harallaan tms. Niin siinä asennossa se sitten istuu sen ajan.

Luoksetulo

Voittajan tyyliin kisanomainen. Seisomisen vähän porsasteli ja valui. Muuten hyvä. Sai kiitosta siitä kun vauhti pysyi joka jaksolla samanlaisena.

Lähdettiin opettelemaan kiertoa ja sitä yhdistettynä vierelle tuloon. Käskyksi ”takaa” sillä ”kierrä ja vierelle” kuulostaa mun sanomana ihan samalle.

Palkkaa lelulla. Vierelletulossa saa ja pitää avustaa aluksi namilla. Namin saamisen jälkeen voi vapauttaa leikkimään lelulla. Saadaan lyhyilläkin matkoilla vauhtia ja napakkuutta perusasentoon hakeutumiseen. Mie voin kääntyä vaikka ja mihin asentoon suhteessa kiertävään Minttuun. Mun seisomisetäisyyden ja kulman mukaan juttu on joko vaikea tai helppo. Loistava vinkki.

Muiden tekemiä harkkoja:

Jätti koiran istumaan, lähti poispäin.. kutsui koiran ja lähes samantiewn kääntyi, heitti lelun ja antoi pysähtymiskäskyn. –Stoppeihin napakkuutta hauskalla tavalla treenaten.

Kun jätät koiran esim istumaan, pidä itsesi mielenkiintoisena. Lähde juoksemaan poispäin, pompi, puhu, tee jotain äkkinäistä. Yllätä koira. Se ei saa kuikuilla ympäristöä, vaan sen tulee olla skarppina ja pitää ohjaajaansa silmällä ns. luppoajallakin.

Sitten otettiin vielä paikallamakuu evl tyyliin.

Ainakin neljä kertaa vaihdettiin paikkoja rivistössä. Käskytyksessä moni reagoi muiden ohjaajien käskytykseen. Minttu ei enää piitannut muiden ”mahan” käskytyksestä. Sivulel nousemisessa muilla oli käsky ”sivu” mulla ”vierelle”. Se helpotti sitä osuutta.

Ensin kokeenomainen. Yksitellen käskytys maahan. Jätettiin koirat, mentiin kykkimään auton taakse. Minttu pysyi aika hyvin. Kaksi kertaa liikautti vähän etuosaansa.. kyynärää ja tassua. Palattiin koirien taakse. Siitä vierelle ja odotettiin käskyä. Nopea ja napakka nouseminne.

Omasta mielestäni Minttu menee maahan aavistuksen vinoon. Tassut kaartuu enemmän mun suuntaan kuin että olisivat suorassa. Menee maahan myös kuin levolle laskeutuva lehmä.. hi-taas-ti.

Sitten tehtiin useampi koirien käskytys ja nopeampi paluu. Viimeisessä Minttu tarvitsi huomautuksen että maassa pysytään kun sinne käsketään. Meinas lähteä seuraamaan. Taisin unohtaa sanoa sille ”orota” ja lähtin vaan kävelemään poispäin. Eli sekin oli mun moka.

Ohjattua noutoa käsiteltiin teoriassa.

Oili opettaa suunnat erikseen. Suuntakäsky tarkoittaa että siihen suuntaan juostaan, kunnes tulee toinen käsky. Vasta käskyllä lähdetään noutamaan. Alkuopetus leluilla.  Kokeessa pitää sanoa suunta ja hakukäsky yhteen.

Keskikapulasta tehdään superkiva. Ohjaaja leikkii sillä. heittelee sitä ja sitä ei koskaan haeta siitä huolimatta. Aluksi suuntien opettelussa ohjaaja voi sijainnillaan helpottaa suunnan hahmotusta. vasemmalle lähetyksessä olla merkiltä enemmän vasemmalla jne. Myöhemmin vaikeutetaan ja ohjaaja onkin sijoittunut enemmän vaikka oikealle ja haluaa silti koiran hakevan vasemmalta. Kuuntelutreeniä tässäkin siis. Tässä ohjatussa periaatteessa haetaan se kauimmaisin kapula siitä suunnasta mitä sanotaan. Eli keskikapulan voi tuoda myös lähemmäs haettavaa jne. kun koira osaa. Ei ehkä fiksua sitä aiemmin.

Merkille pitää osata koiran rauhoittua ennen noutoa. Se ei saisi olla saalisvietillä ja liian tohkeissaan.

Toivottavasti en unohtanut puolia neuvoista. Tuli aivan loistavan paljon ohjeita juurikin niihin pikku nyansseihin ja pilkutuksiin, mitä ei itte yksin niin tajua.