maanantai 19. marraskuuta 2012

Sari Heinosen saalispalkkaus

Joiltakin saa enemmän kuin toisilta. Sarilta vielä enemmän.

Mulla on ollut sellainen fiilis että lelut on hankalia, ne ei palkkaa koiraa kunnolla ja niiden eteen pitää nähdä hulluna vaivaa ellei koira ole geneettisesti ohjelmoitu jutaamaan palloa leuoissaan tai koira ole hillittömällä repimisvimmalla päänsä pimentänyt otus.

Nyt se sitten valkeni, leikkiminen on kivaa. Ihan itsessään pelkkä leikkiminen. Se parantaa yhteistyötä, nostaa sun arvoa koiran silmissä ja antaa niin paljon lisätyökaluja palkkaamiseen.
Sellasen flataasen "pidä tunkkis" koiran kanssa kun on aikansa yrittänyt leluja heilutella, ei oikein uskonut että sieltä rotkon pohjalta näkee ylös. Varsinkin kun ensimmäinen saalispalkkaus mihin osallistuin oli vähän pettymys.

Eilen mulla olikin innokas, hyvin leluilla leikkivä koira.

Laitetaan tähän kuitenkin ensin perusajatuksia ylös.

Leikkituokion tulisi olla mieluummin lyhyt ja intensiivinen, kuin pitkä ja uuvuttava jonka lopussa on täysi floppi.

Koira valitsee mistä palkkautuu.

Koira tekee vain sitä mikä on sille kannattavaa.

Jos koiran käytöstä haluaa muuttaa, muuta omaa käytöstäsi ensin.

Ensin opetellaan leikkimisen taito erikseen, vasta sen jälkeen aletaan liittää leikkiminen palkaksi liikkeestä.

Namipalkkautuvaa koiraa saadaan leluilla leikkimisen suuntaan käyttämällä namipurkkeja joita heitellään ja mennään yhdessä avaamaan.
Myös viilletty pallo toimii hyvin jos nami pysyy siellä sisällä.

Leikki lopetetaan aina kun koira on kuumimmillaan.
ÄLÄ KUITENKAAN PÖLLI LELUA!!!

Erityisesti opin eilen leikkimisen lopettamisen oikealla tavalla. Lelua ei saa koskaan vain napata koiralta jos se vahingossa irroittaa siitä ja samantien vetäistä lelua taskuun. Koira vaikuttaa innokkaalta, mutta oikeasti ihminen aiheuttaa sille pettymyksen kun varastaa lelun.  Tästä useimmat palautusongelmat ja yksin lelun kanssa hillumiset johtuu. Koiralla on hauskuuden loppumisen ja lelunmenetyksen pelko.

Ihmisen lähestyvä käsi ei koskaan saisi tarkoittaa että nyt lähtee lelu nyt loppuu hauskuus. Koiran pitää viihtyä ihmisen lähellä. Ei sen ole pakko tykätä lääppimisestä mutta sen tulee olla väistämättä leikittäjää. Toki se saa juosta rinksaa ja nauttia lelustaan, mutta sen tulee olla halukas myös tulemaan ohjaajansa luo ja lähelle.


Treenissä oli monenlaisia koiria ja samoista leikeistä tehtiinkin monia eri variaatioita ja muunnoksia ihan sen mukaan miten koira halusi leikkiä. Jos koira ei tahtonut irrota kauas sen kanssa leikittiin kahden lelun leikkiä intensiivisesti ja ohjaajan lähellä. Jos koira oli pehmeäsuinen, sen lelut olivat pefmoleluja.

Monet kysyivät että milloin kahden lelun leikistä pääsee yhden lelun kanssa toimimiseen? Vastaus kirkastui itsellenikin päivän aikana. Vastaus oli MIKSI? Niinpä. Miksi luopua palkkauksen tehostamisesta kun taskuun mahtuu se kaksikin lelua.


Mehmet

Näytettiin ensin meidän yhden lelun leikki.
Mehmet nojaili ohjaajaan ja pomppasi siitä suoraan kädessäni roikkuvaan naruun kiinni. Aloin leikittää ja sitten näytin miten lopetamme. Odotin että Mehmet vahingossa päästi irti ja vedin lelun taskuun. VIRHE error paha hyi, ei näin. 

Näin se menee
Laita lelu alas, sen jälkeen kiinnitä koiran huomio sihinällä tms merkkiälämölöllä. Ei koiran nimellä, mitä muutoin käytetään pyytelyyn, aneluun ja kaikenmaailman käskytykseen.
Tämä toimii koiralle huomion herätteenä. Samantien lerppa laitetaan liikkeelle. Se menee koirasta poispäin heilahdellen. Ei kuitenkaan zuperzalaman kaltaisesti tai kuin jänis olisi vetänyt piriä puoli kiloa. Vähän rauhallisemmasta jäniksestä on kivempi napata kiinni.

Kun koira ottaa kiinni niin ohjaaja myötää, antaa kiskoa ja pitää lelua alhaalla. Sopivassa kohtaa annetaan myös pientä vetovastusta ja lelua voi edelleen liikuttaa loivin elein sivusuuntaan. Ei vatkaamista, pumppaamista tai muuta. Voitte kokeilla laittamalla pyyheliinan omiin hampaisiin ja pyytämällä kaveria vähän vatkaamaan. Onko kiva? Eli muistetaan se staattinen veto, ei vatkaamista. vedetään ja myödätään ja tehdään pientä sivuttaisliikettä.

Jos leikissä halutaan päästää lelusta irti se päästetään siinä vaiheessa kun koira kiskoo ja sinä myötäät. Samantien ohjaaja lähtee peruuttamaan pois koiran luota. Koiran pitäisi tulla tarjoamaan lelua uudelleenkiskottavaksi. Jos ei, niin kahden lelun leikki olis parempi.

Kun koira tuo, ohjaaja ottaa kiinni lelusta ja jatkaa leikkiä.

Lopetus. 
Ota varovasti ja painostamatta pannasta kiinni. Päästä irti lelusta tai paina lelun toinen pää lattiaan kiinni staattisesti. Koiraa kehutaan ja rauhoitetaan ja silitetän.
Tässä vaiheessa koira saa pitää lelua suussaan, välmätä sitä tai hylätä sen. Ohjaaja antaa lelun olla maassa, eikä kouki sitä pois. Kun koiran pannasta pidetään, SE SAA tehdä lelulle mitä ikinä haluaa.

Kun koira tästä hylkää lelun, koira kutsutaan töihin tai viedään pois. Leluista hankalasti luopuvat voidaan namittaa leluilta pois. Lelut kerätään kentältä vasta kun koira on poissa. Jotkut koirat palkkautuvat lelun jauhamisesta ja pitävät sitä piiiitkiä aikoja leuoissaan, sellainen koira saa tässä vaiheessa rauhoittumisen jälkeen kantaa lelun autoon ja pitää sen. 

Jos koira hylkää lelun kentälle, ei harjoitusta ole osattu päättää oikealla hetkellä. Tällöin rynnitään lelulle. "thaa minkä sä unohit tänne jes jes"
Kiinnitetään siis huomio koiraan ja leluun, eikä virheisiin.

Koira peilaa leikittäjän fiilistä. Jos ohjaaja lätsätää niin kyllä sen koirankin mielestä se lerppa on ihan fyi faan. Alkuvaiheessa lelua ei heitellä metritolkulla vaan pidetään leikki intensiivisenä ja nopearytmisenä.

------------
Kahden lelun leikki. 

Muutoin samalla periaatteella mutta kun koira repii lelusta, ilmestyy kuvioihin toinen lelu.
Tästä pari variaatiota.
Lähikontaktissa ohjaaja ei päästä leluista irti. Ekalla lelulla leikitään ja kun koira kiskoo hyvin päästetään se lelu tylsäksi ja veltoksi. Toiseen käteen ilmestyy lelu, joka alkaa koiran vieressä liikkua maassa härnäävästi. Kun koira irrottaa ekasta ja iskee tokaan, jatkuu leikki tokalla lelulla ja ensimmäinen piiloutuu. Tässä vaihdellaan leluja kunnes lopetetaan.

Toisessa variaatiossa lelusta päästetään irti ja koira houkutellaan toiseen leluun kaikin keinoin. Se kuitenkin saa lelusta kivan ja aktiivisen leikkimisvälineen ainoastaan jos se pudottaa edellisen. Muutamalla toistolla tään pitäisi lähteä sujumaan.

Sitten on myös variaatio jossa koira tuo lelun ja päästää irti, jolloin lelu heitetään sille lähelle ja kun se hakee heitetyn, hetsataan se luokse toisella lelulla. kun se irrottaa edellisestä heitetään seuraava. Ei taaskaan kaikkia leluja samaan pinkkaan eli ei koiralle kaikkia leluja, ellei se irrota edellistä. Leikki muuttuu sen mukaan miten koira tahtoo pelata.

Yksi pentu oli hyvä esimerkki: Sitä hetsattiin niin että se ryntäsi melkein nenän kiinni heitettävään leluun enenkuin lelu heitettiin lähelle.

Kahden lelun leikissä tärkeää on että se mielenkiinnoton lelu on oikeasti tylsempi kuin se mihin koiran huomio tahdotaan kiinnittää. Tylsä on löysä ja liikkumaton. Aktiivinen lelu taas liikkuu ja on innostava. Muistakaa kehua koiraa leikkiessänne. Kehu on se mitä voitte koetilanteessakin käyttää. kehu on lupaus palkasta.

----
Irrotus

Koiralta ei koskaan pyydetä sanallista irrotusta painostaen ja silloin kun koira kiskoo lelua. Myötäävän lelun ja hylätyn lelun kohdalla voi sanoa irti. Mutta jos koira on innokas ja havittelee lelua, ei voi sanallista pöllimistä tehdä.

Palkkauksiin voi ja kannattaa tehdä sanallinen vapautus joka tarkoittaa lelupalkkaa. Nälkäinen ihminen ei ilahdu 20 euron setelistä (ainakaan jos ruokakauppa ei ole vieressä)  jos odotta kebab ateriaa.

Eli koiran odotuksia ei saa pettää. Sille voidaan esitellä lelu ja hetsata ennen liikkeitä. Lopuksi palkata sen lelulla. Silloin lupaus tulee täytettyä.

Yksi isompi koira oli irrotuksene hyvä esimerkki. Sen kanssa revittiin yhtä lelua. Sitten patukasta löysättiin veto pois ja annettiin lelun kuolla. Koira hylkäsi lelun ja päästi siitä irti. Ohjaaja sanoi siihen irrotuskäskyn ja otti rauhallisesti lelun pois. Ei kuitenkaan piilottanut sitä taskuunsa. Merkistä alkoi uusi leikkiminen. Tässä vältettiin nopeita liikkeitä. Nopeassa lelun pois koukkaamisessa lelusta tulee taas aktiivinen, koira haluaa iskea siihen kiini ja tapahtuu jälleen se paha paha pölliminen.
-------------
Muita huomioita

Lakatkaa pyytämästä huomiota ja pyytämästä luo. Koiran tulee tarjota tekemistä.

Jos koira ei palauta, opetetaan palautus tylsemmillä leluilla ja leikitään kivemmilla leluilla vasta kun palautus toimii- paluatuksen tulee olla rento ja miettimätön.

----------
Kuollut lelu

Kuolleen lelun opetus lähtee lelulla hetsaamisella. Mielenkiinto lelua kohtaan herätetään ja lelu heitetään ihan lähelle. Noin metrin päähän. Koira saa seisoa vieressä. Kun koira menee lelulle ja tuo sen alkaa bileet. Lelua kiskotaan ja sen kanssa hillutaan. Kun koira irrottaa lelusta se heitetään taas lähelle.

Koiran pitää itse tarjota lelulle menoa ja sen hakemista. Ei saa olla liikaa tai melkein ollenkaan sanallisia apuja. Hetsata voi varovasti jos homma tuntuu muutoin hyytyvän.

Kun tämä edistyy, tehdään niin että hetsataan lelua, laitetaan se maahan ja mennään vähän kauemmas. Sen jälkeen annetaan koiran sitten itse ratkaista mitä se lelun suhteen tekee.
-> pikkuhiljaa kuollut lelu on myös superkiva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti