maanantai 22. heinäkuuta 2013

Simppeliä yksinkertaiselle

Sisätreeniin yksi asia/koira/treenikerta  -sääntö selkeytti mun elämäni.

Kaapo kontaktia, paikalla, kontallani, seisoen wirenin karkuun leikkinä metrin karkumatkoin.

Aina paikallamakuuta namihäiriöin ja zumbaillen ihan läheltä.

Ilona, mitätahansa se tarjoaakin ilman ääntä.

Rauha, paikallamakuu sekunninsadasosasta pidemmäksi ja namihäiriön kanssa.

Minttu, suunnat. Vasen on käsittelyssä nyt. Riittää kun se kääntää päätään vasemmalle ja palkka ilmestyy vasemmalle.

Mehmet, käsikosketus. Ensin ihan varovasti tökäten auki edessä olevaan kämmeneen. Ajatus savusi niin että otsakurttu meinas valahtaa silmille.

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Tarja Melakari koulutti nuoria koiria

Pääsin koulutukseen vasta sen lopulla, joten kerron vaan omasta elikosta ja sen kanssa menemisestä.

Ensin kysymyksiä.
Jos sanot koiralle "istu" ja koira menee maahan. Vaihdatko käskysanan vai vaaditko istumisen?
Kyllästytkö koskaan jos asia on vanha ja tuttu? Menetkö riemusta kiljuen pesemään hampaat aamuin ja illoin. Mietitkö miten jännää se on, vai vaeltaako ajatus vähän muualle välillä? Eli keskitytkö innostuneesti jos asia toistuu samana tai samankaltaisena kerrasta toiseen?
Osaatko itte riittävän täydellisesti, jotta voit vaatia toista tekemään yhtä hyvin?

Jätetään kysymykset hautumaan. Ei tarjoilla "naks ja namppaa" ihan vielä...

Tokolle ja yleiselle fiilikselle myrkkyä on
TYLSYYS

ENNALTA_ARVATTAVUUS

KAAVAMAISUUS

TYYTYMÄTTÖMYYS

KIELTÄMINEN

EPÄJOHDONMUKAISUUS

Mulla nousi semmoinen viis ja puoli kättä jos pitäis viitata jos olet tämmöinen aina välillä. Harvemmin kiellän, kun se musertaa sen maailman. Toki kieltämättömyydellä ja epäjohdonmukaisuudella sitten menenkin harmaalle alueelle.

Asiaan:

Ongelmankuvailu, Mehmetin koesuoritus: 
kiva virittely-> kohti kehää (latistuminen, pälyily, väljyys, jopa nuuhkiminen!) siitä seuruuseen. (paska nakki mutta mukana on kompuroitava) -> seuraavat liikkeet. Aina paremmin, kunnes hypyllä se tietää jo ihan itte miten se menee. Lähdetään iloisina kehästä.

Näyte: Tehtiin vajaa 10 kpl kehään sisääntuloa, missä liikkuri näytti paikan.
Seuraavaksi jatkettiin pätkä seuruuta.

Ongelma: Sama käsky tarkoittaa mm kaikkea. "Vierelle" tarkoittaa mm: seuraa tarkassa kontaktissa ja oikealla paikalla, se tarkoittaa myös napakasti vierellä istumista, se tarkoittaa myös mitensattuu vierellä istumista, se tarkoittaa myös vierellä lönkyttelyä, se tarkoittaa myös pälyilyä minnevaan milloinvaan.

_Oho_ wupsiiii_

Eli kun sanotaan vierelle, on kriteerin oltava selvä. Aina ja ikuisesti.
Mukana tömpsyttelyyn joko oma tömpsyttelysana tai hihna.
Ei olis paha vaikka katsekontaktille opettaisi oman erillisen sanan. Silloin senkin saa poimittua tarvittaessa.

Hyvää: Koira osaa seurata, sen paikka ja kontakti on hyvät, sen ilme on hyvä (silloin kun se tekee)

Diagnoosi: Se kyllästyy helposti. Jos se odottaa tylsää ja ennakoitavaa, se rahjustaa mukana. Fiilis saadaan paremmaksi yllätyksellisyydellä.
Mehmetillä on yksi (1kpl) hyvänmielen turhia temppuja. Se osaa peruuttaa käskystä edellä ja se nostaa sen fiilistä. Käskytin sen back back ja siitä vierelle, kehuja ja back back.. peruuttelut nosti fiilistä ja perusasentopaikka alkoi löytyä innokkaammin ja tarkemmin. Joka välissä ei namia viljelty. Back tempun pitää toimia erillisenä itsessään palkkaavana temppuna.

Kehään voi viedä koiran temputtaen, vaikka peruuttaen kehään. Ei se niin vakavaa ole.
Treeneissä voi lähteä juoksemaan, vaihtaa munamieskävelyyn, teettä temppuja jne.
Treenaamisen edistyessä otetaan ajastin mukaan ja siihen tietty aika kuinka kauan seuruutetaan tänään ilman palkkaa, ja ohjaajan tehtävä on pitää homma mielenkiintoisena.

Temppujen opetuslistalle meni:
kämmenpohjaan nenäkosketus
pyöriminen vasempaan ja oikeaan
tökkääminen yläreiteen taskun kohdalle
kiepahdus ulospäin kesken seuruun
Sihinän tai pienen merkkisanan luominen nostattamaan fiilistä.
lisää ideoita?

Teknistä viilausta: 
Ohjaaja vois seuruussa kävellä nopeampaa ja hitaassa kävelyssä lyhyempiä askelia tiuhempaan. Hautajaislaahustus harppovin askelin saa koiran näyttämään kyykkykakkalle nyykähtävältä hortoilijalta. Ei kovin pro.
___________________________________________________________________

Sitten toinen kierros.

Ohjatussa merkille heti pian matkaa se 10 metriä tai enemmänkin (koska se rakastaa juosta) ja merkki on teknisesti kunnossa. Merkille hetsataan ja siitä tehdään oikeasti ihana. Sen merkityksen pitää olla että wupii ja ihanaa.

Nuorella koiralla haettavat kapulat samalle tasolle merkin kanssa. Riittävän kauas sivulle. Niin se oppii lähtemään kunnolla oikeaan suuntaan merkiltä. Jos koira palkkautuisi lelulla tai irrottaisi vapautuneesti kapulasta, se suorapalkattaisiin siitä kun se ryntää luokse. Mehmetille otettiin loppuun luovutukseen asti, koska se on insinööri.
Nuorella koiralla yhdessä treenissä vain yhtä suuntaa. Suuntakäskyt on makuasioita opettaa.

Keskikapulan/väärän kapulan jättämisestä tehdään kiva leikki. Jos koiran mielessä on noutaminen ja kapula on takana/ihan jaloissa niin noutokäskyllä (mulla OTA) se nappaa sen minkä se oli ottamassa ja missä sen ajatukset on. Loogista. Joten opetetaan sille eri sana, joka tarkoittaa "jätä se kapula ja juokse hakemaan käden suunnasta toinen kapula"

Mehmet jätettiin kapulan viereen istumaan ja autettiin voimakkaasti kauemmalle kapulalle. Olin itse kapulaa suht lähellä, + ohjasin kädellä + annoin uuden suuntakäskyn jolla ei vielä ole merkitystä ja sen perään OTA käskyn. OTA toimi lähinnä vain nopeasti pois häivytettävänä vinkkinä siitä miten toivon sen jatkossa toimivan.
Mielestäni äärimmäisen fiksu idea nimetä jättökäsky ja lisätä merkitys jostakin korvaavasta hauskuudesta. Nerokasta suorastaan.

Luoksetulossa mulla on eri käsky luoksarin stopille ja suoralle luoksetulolle. Ei hyvä silloin kun koira ennakoi. Varmistan niillä vain sen että se todellakin ennakoi ja korvat on pahvia.
Vierelle tarkoittaa että tulet viipymättä vierelle, ellei matkalla tule uusi käsky joka kumoaa sen. Ennakointi on virhe. Vanhassa käskyssä on selkeä sisältö jota tulee totella. Se on niin vahva että sen voi vaatia. Himmailu on hyi, joten himmailusta ei tehdä kannattavaa.

Enhän minä tosiaan nimeä istumista uudestaan, jos se alkaa "istu" käskyllä pomppia ylös tai kieriä. Osattu vaaditaan. Kuunteleminen on hyvässä mielessä pakollista ja koiralle hyödyllistä.

Mulla on suullinen käsky, jossa vahvistin kuullunymmärrystä vartaloavulla ja palkkasin nopsaan. Takapalkka on ok. Jos menee liian vaikeaksi niin koiraa autetaan.

__________

EVL paikallaolo käskytyksessä jos menee horteisen näköiseksi ja omaan "en tottele kenenkään käskyjä" -keskittymiskuplaan, niin auta sitä. Ei oo häpee olla reilu koiralleen.

Menestyvissä koirakoissa näyttää olevan yhteistä se, että treenaaminen on johdonmukaista, vaihtelevaa, selkeää ja hauskaa. Tuon muistilistan voisi tatuoida kämmenselkään. Joskos se siitä alkaisi sitten hahmottua.





keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Kurtilta AVO1

Möhmet ja minä mentiin oman seuran järkkäämiin tokokokeisiin. Tuomarina Juha Kurtti.
Mehmet selvitti paikkamakuun hyvin, tosin mun mielestä oli heilauttanut lonkalle. Possu.
Yksilöitä odotellessa oli hyvä, mutta lätsähti seuruuseen. Se oli KA_MA_LAA ihan hirweetä. Rahjusti ja löhnötti ja kaarti ja oli huono. Siitä suosta sitten noustiin ja lopuista liikkeistä saatiin pisteitäkin.

Paikkamakuu 9 (tuomari näytti mulle 10, ihan sama ei vaikuta tulokseen)
seuruu 6 (ansaittu, hyi)
liikkeestä maahan 10
luoksetulo 7 (vaikkukorva ei muka kuullut ekaa stoppia. Tokalla pysähtyi välittömästi)
liikkeestä seisominen 8 (en muista mikä)
nouto 10
kaket 10
hyppy 10 (possu totteli liisin käskytystä, mut tuomari katto et mä ehdin kiljasta väliin omat käskyt)
kokonaisvaikutus 10

Tulokseksi AVO 176 pistettä ja luokkavoitto.
Taitava <3

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Emmi Lavikka juoksutti

Rata oli suunnilleen tällainen.
Juoksemista, puomin ja keppien leijeröintiä. Himmetä kipi-kipiä ja kropan suunnan muistamista.

Minä: liikun riittävän hyvin ja ehdin paikoille, vielä pitäis aloittaa se ohjeus rohkeasti jo paikalle mennessä...eikä jäädä oikeaan paikkaan hämmästelemään että miten mä tänne ehdin. Ohjaa loppuun asti, Tyyne on kiltti ja täysin ohjattavissa aina.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tommyn luento vol. 2.

Kävin Tommy Wirenin luennon toiseen kertaan ja nappasin itselleni signeerauksen kirjaani.

Luento oli hieman muuttanut muotoaan vuodessa, joten täydensin osioita tänne:
http://kielpi.blogspot.fi/2012/03/tommy-wiren-onnistu-koirasi.html

torstai 11. heinäkuuta 2013

Pari pikku päivitystä AGIROTU

Tyyne teki lauantaina pari rataa. ensimmäisen ennen sianpieremää. Huippukiva vauhdikas ja silti tekniseen osaamiseen pakottava rata. Ihan mun suosikki.



Hyllytettiin tämä aidan 11 takaakiertoon. Toisinaan se herkkä ohjattavuus on vähän oi-joi :D

Välissä auton takapaksissa (tila-auto, ei tilahonta) kolmen tunnin päikkärit. illansuussa sitten toiselle radalle.

Siinä tyyne lähti A:lta horisonttiin. Kohden kauas reunalle laitettua numeroplakaattia. ihan sen näköisenä että tyynen ruokakuppi kontaktipalkalta on tuolla. Siinä se ohitti pituuden linjan. sain virvelöityä sen takaisin pituuden juurelle. tajusin että ei vauhti riitä ja pakitettiin lisää. siitä rata jatkuikin sitten mukavan mallikkaasti loppuun saakka.
Mielestäni oli kivan haastava rata.




sunnuntaina mein joukkue starttasi aika aamusta. Rata oli taas ihan mukava. Sopivalla tavalla haastava. Tämä mentiin nollana läpi.



sija 18 LapinPROkoirat LAPPOR

Ksii Raki Johanna 25 75,09
Tyyne Löytynoja Jonna 0 63,01
Hoppa Raki Johanna 10 65,51
Roki Puhakka Outi 0 42,95

aika 4:06,56 virheet 35 yhteistulos 4: 41,56















Kauko, äitinsä Tyyne, jonka äiti Ilona ja lapsensa ja (tyynen veli) Roki. 

Joukkue Tyyne, Roki, Ksii ja Hoppa




Kauko ja Tyyne

Ilona oli kisaturistina ja kerjäämässä kirsikoita



pari pikku päivitystä TOKO SM

Mietitääs. Päivittämättä on joitakin agitreenejä. Toko-sm. agirotu. yhdet ilta-agikisat. tokoakin on touhuttu.

laitetaas nyt päivitykset alkuun silleen suppeasanaisesti.

TOKO SM
Kuuma, kuumempi läkähdyttävä. Insinööriporolle ihan hurjan paljon ajateltavaa, kun majoituttiin jo perjantaina koiralössillä metsästysseuran majalle. Oli aika mahtava paikka.

Lauantaina Mehmetin vuoro oli puolessa välissä päivää. Sain pidettyä sen suht viileänä ja toin sen suorituspaikalle. Muutama koira oli ennen meitä. Fiilis oli iloinen ja odottava. sitten liikkuri tms kehähenkilöä huusi että parin koiran päästä alkaa TAUKO. 45 minsaa kiitos. vein koiran pois ja jatkoin helteessä paahtumista. En saanut enää samanlaista tsemppiä päälle. Minä en siis jännitä niin olin flegumadon mielentilassa liikkeellä. Luulin että koirakin oli ahdistunut ja kaikki oli persiistä. kahlattiin eka kehä läpi. pari nollaa kaamealla rahjustuksella.  Noudossa se hiukan jo ilostui. Palkkasin ja juotin sen kehien välissä ja mentiin supertsempillä toiseen kehään. Siellä meidän suoritus olikin jo parempi ja fiilis parani loppua kohden. Siitä kehästä poistuessa tuomari huikkasi että kaunis panta! No niin olikin. Meidän bling bling -kaikki onnistuu  -panta.

Paikallamakuut oli lopussa. Niitä ei enää kauaa tarvinnut odottaa. Mehmet oli kuumissaan ja sitä joutui nappamaan pannasta matkalla makuupaikalle. Siitä se skarppasi niin paljon että lösähti maahan "valmis" virittelysanalla. En korjannut. muutoin meni hyvin. meidän ryhmästä lähti KOLME koiraa ja silti mehmet jaksoi maata ja sen mielentila ei järkkynyt.

Meidän supermahtava joukkue sijoittui SM-6 sijalle :D (kiitos seurakavereiden)
Mehmet teki kolmostuloksen.

paikallamakuu 8
seuruu nolla
liikkeestä maahan nolla
luoksetulo 6,5
liikkeestä seisominen  9
nouto 8.5
kaket 8
hypyti 9
kokonaisvaikutukset eka kehä 7, toka 9, makuukehä 8 eli yhteensä 8

pisteet 128,5

Kuvista kiitos ihanalle mahtavalle aktiiviselle ja ihan superparhaalle kasvattini Kaukon omistajalle Jonna Räisäselle.