lauantai 30. heinäkuuta 2011

Agi rullaa, Lotan koulutus




Me onnistuttiin ja reeni oli mahtava. Hyvä fiilis. Sanallisesti aukaisen ehkä lisää joskus.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Mikkelissä agiliitämässä


Maksi kakkosten rata kyseessä.


Ekalla radalla tuomarina Harri Huittinen.



plussat:

aika -2.07 :D jee, eli vauhti

pysy mukana ohjauksissa

ei alittanut rimoja tahallaan

hyvän fiiliksen rata

hieno leijeröinti, vaikka ite kehunkin

muurin palikka pysy ylhäällä, vaikka tulokulma oli hankala.


miinukset:

rikko okserin. Molemmat rimat onnistu heittelemään menemään. 5 vp

Roiskas ilmeisen hilkulla puomin alasmenon 5vp


tulos 10 ja sija 9.





Hupsista perkele! Okseri! Kuvat Mari Ali-Raatikainen :D


 


Toka radalla tuomarina Anne Huittinen





plussat:

Koiralla semihyvä fiilis

mokan jälkeen loppuradalle skarpattiin

haki vaikean kulman kepeille

minä ehdin oikeisiin paikkoihin helposti

ipa irtos


miinukset:

Mä olin rennolla fiiliksellä.

kokeilin kepit väärältä puolen ja ne kusi. 5vp

Ilona oli vetelähkö ja ei niin skarppi.

 +0.9 yliaikaa



tulos 5,9 ja sija 9.


perjantai 22. heinäkuuta 2011

torstai 21. heinäkuuta 2011

Agility on kivaa -Mariannen koulutus


Pääsin Nastolan Koiraharrastajien järjestämään koulutukseen Marianne Karjalaiselle.



Rata on tuollainen perus vauhtirata, jossa on miljoona emmä-ehi  kohtaa.

Uskomatonta kyllä.. ehdin ja jokaikiseen paikkaan.

Sijoituin kolmos numeron kohdalle ottamaan kaksi ekaa estettä, sitten pieni askel kohden estettä 4 ja valssi sen esteen suuntaisesti. Kiirehdin turhaan keskikentälle päin ja jätin Ilonan taakseni. Onnistuessa ohjaus oli aidosti sujuva. Aloita valssi ajoissa ja mieti sen suunta.

Puomille kaksi vaihtoehtoa. Kokeilin ensin sivuttaisirtoamista 9 putken oikealle puolelle. Se toimi kerran hyvin. Toisella kerralla Ilona loikkasi pois kontaktilta. Juoksin sitten puomin ja putken väliin tekemään valssin, törkkäämään Ilonan hakemaan 9 putkensuun ja kipitin suoran putken toiseen päähän työntämään Ilonan oikeaan päähän putkea. Takaakierroissa en saa häätäillä. Käsi alemmas ja keilaava liike rauhallisesti loppuun asti. ei kiirettä. 13 esteelle seuraava takaakierto, sitten kunnon spurtti esteen 15 viereen. Sinne sylivekki tai sylivekki jaakotus. kumpi se ikinä nimeltään olikaan. Ipa hyppäsi nätin lyhyen hypyn. Lähetin sen putkeen 16 ja menin suoran putken puoliväliin laittamaan sen putkeen sisään. Ilonan kipittäessä putkeen, ehdin numeron 9 suulle stoppaamaan ja pikkuisen ennen ilonaa lähdin estettä 18 kohden. Takaakierto ja päällejuoksulla loput aidat. Kun tajusin olla riittävän lähellä esteitä, alkoi sujua. Tehtiin kahdesti puhtaasti ja oikein päällejuoksut. Olin hitusen edellä ja ipa liisi. Mahtava treeni. Juuri sopiva valamaan luottamusta että ehdin ja kerkeän eikä tee edes tiukkaa. Lisää tällaisia.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

tokoa-agia


Tokot Tuijan kanssa perjantaina VAU:n kentällä.



Minttu teki hallintaa leluilla. Kahdesti kuunteli, monesti pisti korvat lukkoon. tehtävä ensin lyhyemmällä matkalla. Pelkkä juokseminen lelua kohden palkkaa sitä.

Liikkeestä istu. Odottaa multa pienen päänkääntöavun. Jää muutoin seisomaan. Pitää kiinnittää huomiota myös istu sanan lausumiseen.

Kiertäminen. Asia jota se ei oikein vielä osaa. Opetellaan siis huomattavan lyhyeltä matkalta ensin.



Mehmet tarjosi targettia. Innokas mutta hieman epätäsmällinne. Pitää huomioida että ne on pelkät tassut jotka sinne targetille menee, ei saa palkkailla nenäkosketuksista.

Peruuttaminen. Peruuttaa tietyllä etäisyydellä musta reippaasti. Ei peruuta vielä itsenäisesti pelkällä käskyllä.

Leikkiminen. Turkisreuhka oli ihana, nappasi leluun jo rohkeammin kiinni.




Melkein koppi!


Ilona teki yksin piilopaikkamakuun. Tosi hyvä. Ja yhdessä Cassun kanssa lyhyempi paikkamakuu minä näkyvillä. Jostain se on kehittänyt hurjan kärsimättömyyden ja skarpin fiiliksen tähän. Eli hieman ollaan veitsenterällä. Kaipailisin sitä levollisen hyvin tottelevaa koiraa. Iloanlle pitäs tehdä käskytyshäiriötä ja sitä kunnon häiriöharkkaa jossain asennossa. Siinä selkeitä puutteita.




Tyynen kärräsin hallille ja tehtiin taas kujakeppejä Semikivasti meni.


Lauantai:


Tyynelle kujakeppejä. Tajusi idean ja meni päämäärätietoisesti, lujaa edeten ja uiden. Kepit suunnilleen 13cm auki vielä. Se karkasi suorittamaan keppejä.. joten on se mieluisaa.


Tauon jälkeen rengasta ja se oli hankala. Lopussa taas muisti senkin ja teki kaiken oikien. Vaikka liikuin vierellä. Tyyne siis tarvii runsaasti kertausta ihan esteiden suorittamisessa.


Lähes maassa olevaa pentupuomia rallattiin muutamaan otteeseen. Alkoi se vauhti löytyä.


 


Ilona teki väärältä puolen keppejä. Otin sivuetäisyyttä noin 2m lähetin kepeiltä putkeen ja palkka oli ulkoistettu putken jälkeen. Ipa oli ällötaitava. Kykenin vedättämään ja jättäytymään taaksekkin. Mahtava.



torstai 14. heinäkuuta 2011

P-Haun epiksissä


Nyt hemmotellaan bloggaajaa kunnolla. Tuijalla on uus lelu eli NIKON järkkäri. Nysse sit kuvaa kaikkea kokoajan <3

Eilisistä epiksistä saatiin videot ku Kimin piti testailla videokameran jalustaa ja kuvia ku Tuijalla on kamera.


Tyyne meni mölliradan. Pussi oli vihreä, joten se ei siitä läpiasti mennyt. Kiva ratahenkilö tuli auttamaan ja nosti pussin kangasta jotta tyntsä pääsi siitä läpi. Virallisesti siis hyl oli tuloksemme.

Suoran putken suulla arvoin hetken että ehdinkö, menin sit kuitenkin enkä tietenkään ehtinyt. Siinä sitten kompuroitiin toisiimme ja kikateltiin. Onneksi video alkaa vasta about tästä. Loppurata menikin kivasti. Tyyne irtoili omaan normaaliin tyyliinsä ja otti kontaktit automaattisesti.


 





Onko se puomi vai ihana BÄNG? ai puomi.. hui. Tyyne on hieman hassu. kuvat Tuija Laurila






Tyntsän kontakti. Tähän oon tyytyväinen. Sillä ei ole kontaktisanaa, vaan se hakeutuu tuohon asentoon automaattisesti. Homma on opetettu laatikko tekniikalla.


 


1 luokan radalla oli pussi, kepit ja pöytä. Eli kolme epävarmuustekijää. Vaihdoin tyynen tilalle Ilonan juoksemaan radan harkkana läpi.


Ipa oli SIKA ja nousi seisomaan alussa. Palautin sen ja sit mentiin. Kivasti oli kuulolla ja teki hyvin. Nyt kokeilin "väärältä" puolelta keppejä ekan kerran kisanomaisessa tilanteessa. Siinä lopussa epäröin alle sekunnin ettät tuleekohan se niitä.. eikä se tullut. Ääliö minä. Loppurata kivasti silleen.


 




Ipan leijonan loikka. Ihana kun jokaikinen hyppy ei enää ole lyhyt ja töksähtävä <3




Mehmet turisteili ja söpöili. Otettiin vähän tokohommia. Peruuttelua ja perusasentoja. Ihana Mehmet.




keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Tiistai aksaa


Muita ryhmiä ei ollut koko iltana kentällä, joten meillä oli luksustreenit. Ilonakin pääsi radalle.



Tyyne opetteli keppejä.. välillä se oli jo ihan semikiva. Eli jos on pakko, niin kepit voi viedä näyttämällä. Jatketaan kuitenkin 2x2 ja kuja treeniä.


Kuvat Tuija Laurila


Tyyne kepittelee





Ipalle tehtiin vähän vaikeamman kautta. Helpommat harkatkin ohjailin enimmäkseen "väärältä" puolelta. Lopulta hankalinta oli se että Ipa kääntyisi tiukasti hypyn jälkeen. Pikkasen piti muistuttaa että mistä on kyse.




Ilona hakee kepit



KÄÄNNY!




joo joo..



Jee jee namppaa sataa :)


Tää oli ihana putkeenrallaamiskuva




Kiitos TuiTui!

tiistai 12. heinäkuuta 2011

piiiitkä sepostus viimeajoista



Mitäs sitä kaikkea on jo tullut tehtyä..

Lapualla ollessa reenattiin Minnan kanssa. Kyllä ne treenitkin meni silleen kivasti.. mutta parasta oli absilla syväluotaavat pohdinat.


Suunnitteleminen on ääri tärkeää. Kateellisuus kuuluu inhimillisyyteen, mutta on silti täysin turha tunne. Se syö omaa fiilistä tehdä.. ja kuka sitä tahtoisi. Nuoren koiran kanssa maltillisuus ja rauhassa eteneminen on vaan hyvästä. Ei saa luoda paineita itselleen, eikä varsinkaan koiralle. Muutoin lipsahtaa epälappalaiselle sopivaan treenimoodiin ja kaikki alkaa hajota. Hyvä fiilis on tärkein. Jos hyvää fiilistä ei ole, koirien olis paras olla sohvalla nukkumassa kuin treenikentällä. Pennun ja lappalaisen kanssa laatu korvaa määrän. Myös omia vahvuuksia ja heikkouksia pohdittiin ja mietittiin tokoa analyyttisemmin. 


parhautta ja rakkautta, kiitos Minna <3


Seuraavat kuvat mein vikoista treeneistä, kuvaaja Minna Rinne.



Urpo hakee perusasentoon.




Urpo rallaa




Minttu seuraa




..ja seuraa



Mehmet leikkii




ja imuuntuu


Takaisin tullessa koitin Mintulla tunnaria. Se oli taas focusoinut homman noudoksi. Palataan siis sisätreeniin. Tämän yrityksen jälkeen koira oli viikon tauolla. Eli oman nupin kanssa on vielä työstämistä.


Tyynen kanssa mentiin agireeneihin. Radalle laitettiin rimat ekaa kertaa 60cm. Hyvin se ne hyppi. Uudet tai vähän mennyt esteet se ensin tutki että miten ne hajoaa.. sitten se teki ne. Okseri, muuri ja pussi. Ne oli ainakin kadonneet muistista 9 viikon treenitauolla. Kerrattiin ne ja rengas. Kontakteilta meinas lipsua läpi. Muistutuksesta alkoi taas intopihkuna tarjoamaan niitä jokaikiseen väliin.



 


Epikset.


Vittuuntunut fiilis. Ärsyyntynyt olo. Helle ja oikein pahantuulinen ohjaaja. Helvetin agility.

Tyynen kanssa jaksoin olla positiivinen. Ratana oli fao open aika pienin estevälein.





Tyyne meni kivasti ohjaukseen. Keppejä se ei osaa, joten sinne-tänne-tule-mennään-jännä-juttu tyylillä mentiin kepit. Hitaasti ja ihmetellen. Ikinä enenn kun en ole kättäni sinne keppien väliin sössinyt.

Putkesta piti mennä putkeen joka on A:n alla. Hyvin vaikea. Tyyne blokkas mut pois ja pomppas A:lle siitä se rynni hajottamaan muurin. Tämän tuplahyllyn jälkeen jatkettiin rataa. Tyntsälle pitää opettaa se röyheä eteneminen. Son kiltti murunen, joka tepsuttaa mamman tahtiin.. ja se ei ole kova vauhti.


Kuvat Niko Rinkinen







Ilona oli mulukku.

Ipan mielestä toisen riman alta voi juosta. Koska se on vinossa, hän juoksee alta. Koiran vauhti nollassa, ohjattavuus kankea. Asenne poissa. Ei myöskään mennyt A:n alla olevaan putkeen vaan ryntäsi Alle. korjatessa nappasi ittensä kepeille. Mulla napsahti hermo ja seuruutin koiran pois radalta.






 


 


Mentiin autolle, avattiin Ipan kissanruokapussi ja syötettiin se Ipan nenän edessä Tyynelle. Passiivinen rankaisu <3


Tästä renkaat vinkuen hallille ja tekemään välitön korjaussarja.


Ipa meni Marianne Karjalaisen koulutuksessa olleen radan alun. 7 estettä. Ipa onnistui täydellisesti ja oli oikein mainio otus. Palkaksi sai paljon frolikkeja ja paremman mielen.


Tyynen kanssa opeteltiin keppejä. Se ällösi mun kättä keppien välissä. Keppien vierellä sai antaa vinkkejä mene-ZIP-mene-ZIP zip tarkoitti.. tule takaisin tästä välistä muruseni. Tyntsä alkoi hoksata. Joka kierroksella käytiin puomin kontaktilla ja lähdettiin siitä vasta vapautussanalla. Tyyne alkoi vähän tajuta mitä kepeillä tehdään.


Viikonloppuna olikin sitten jo agirotu


lauantaina turisteiltiin hillittömässä helteessä. Yö vietettiin schapendoes porukalla mökeissä läheisellä leirintäalueella. Sunnuntai aamusta mulla oli porukan aikaisin rata, joten jätin tukkakoirien ihmiset aamupalalle ja rynnin kisapaikalle.


alo maksien radalla ei ollut keppejä. Iso kivi ja vitutus tipahti samantien pois. Samalla hyvällä fiiliksellä jatkettiin.

Rataantutustumisessa epäilin että pussi ja rengas voivat olla hankalia, muut kohdat tuskin. En uskonut että se irtoaa ja etenee ihan kotihallin tyyliin.. joten varmistelin ja lirkutin radalla. Pussia se ei suorittanut, enkä minä korjannut. Ei se sitä olis mennyt. Pitää lapualla käydessä opetella lakken musta /tumma pussikangas erikseen.

Tyntsään sai olla tosi tyytyväinen. Se teki parhaansa ja oli hyvällä fiiliksellä. Rimatkaan ei tippuneet, vaikka ehkä viidettä kertaa menikin isoja esteitä. Hyppytyylissä se toki näkyi pienenä epävarmuutena ja lyhyinä hyppyinä.


Tyynen joukkue sijoittui alo maksien joukkuekisassa toiseksi!! Hienoa Porotarha!


Mukana Pöysti, Tyyne, Sylvi ja seniorikansalainen Yrtti.


kuvat Outi Puhakka




Tyyne




Porotarha joukkue. vas Yrtti, Pöysti, Sylvi ja Tyyne


 




Porotarhan video

 


Ipan rataantutustuminen oli 11 jälkeen. Rata oli mukava, toki siinä oli muutama tarkemmin ohjattava kohta.

Katseltiin siinä muiden menoa ja lähdettiin hakemaan koirat. Kun tulin paikalel, huomasin että joukkue oli kateissa ja starttivuoro oli puolentoista joukkueen päässä. Yksi ei ehtinyt kokoontua ajoissa paikalle, joten siirryttiin aamupäivän ryhmien vikoiksi lähtijöiksi. Viilenneltiin varjossa ja nostatettiin fiilistä. Ipa sai lipaista kissanruokapussia ja lihapullan esiin tuominen toi Ilonan kasvoille va-ka-van ilmeen. Nyt oli tosi kyseessä. Rata meni jouhevasti ja ihan kivalla vauhdilla. Muutama löysä kaarre ja mutka mutta nollana läpi. Ipa sai teurrrastaa kissanruokapussin auki kuin pienen eläimen. Pelastin suurimman osan pussista, enenkuin Ilona nieli nekin. Voi että oli koira tyytyväinen.


Ilonan Porobleemit –joukkue sijoittui lopulta sijalle 19 eli puolenvälin tienoille.


Kotosalalla elbattiin yksi päivä. Emännän piti toipua palamisesta, nestehukasta ja viikonlopusta ylipäätään.


Nyt yöllä niks naks naksuteltiin ja tokoiltiin vähän.


Mehmet naksutteli colapullon kanssa merkkiä eli sitä paikkaa missä se merkin takana on. Mehmet aluksi jumitti, mutta sitten kun se tajus, se tajus nopsaan. Merkin mua vastaisella puolella pitää pysyä ja seistä siellä. Merkkiä ei tökitä, eikä istuta. Pääsin kiertämään vastapäivään ja Mehmet kiersi merkin toisella puolella niin että pysyi kokoajan edessäni. Ihanan taitava!!!


Ilona teki piilopaikkamakuun ekassa90 sekan kohdalla rötväytti pään taasuille.. kun kielsin se ryntäsi piiloon luokseni. seuraavassa se malttoi olla kaksi minuuttia. Vaikeaa saada päähän että siinä ollaan, silloinkin kun ollaan innoissaan.


Tyyne harjoitteli perusasennon paikkaa. Intoa oli enemmän kuin taitoa. Tarjoaa epämääräisiä paikkoja. Tämä on agilityn syytä. Ei se aloitusasento ole niin millilleen.


Minttu teki metrin päästä kaukoja. Seisomasta istumaan onnistui oikealla tekniikalla 3 kertaa. Yhtään virhettä ei tullut istu-maahan ja maahan seiso- istu-seiso vaihdoissakaan.  <3