maanantai 30. huhtikuuta 2012

Pohjanmaa pikavisiitti

Käväisin ajelemassa Lahti-lapua-Teerijärvi-Lapua-Kaustinen-Lapua-Lahti lenkin viikonloppuna.
Kasvattini Lukan kanssa käytiin menestyksekkäästi parissa ryhmänäyttelyssä. Poika oli molempina päivinä ROP ja serti ja saavutti muotovalion arvon.



Väliajoilla ehdittiin lenkekillä ja tehdä pientä tokotreeniä uskomattoman ihanan Puupposen kanssa.
Urpolle ensin muistuteltiin sisällä kapulanpidon lainalaisuuksia. Tosi hienosti jo hoksasi noston, pidon ja luovutuksenkin. sama kärsimättömyys luovutuksessa kuin tyttärelläänkin. Myös sama kapula on ihana, mutsi hei jos mä pidänkin tän -fiilis.

tänä aamuna tehtiin eka kunnollinen nouto. Pikkuisen avustin jotta palautti vierelleni.
Mie sitten rrakastan tuota koiraa ja sen kanssa treenaamista. :) Se oppii valtavan nopeasti, hallitsee kroppansa huippuhyvin ja on mielettömän motivoitunut. nyt se päästi intohaukahduksia liikkeiden väleissä. Urpohan päästää äänen vain silloin kun se on äärimmäisen innoissaan ja tohkeissaan.

Urpolle puuhattiin myös lyhyttä seuruuta, jossa paljon käännöksiä ja takaosankäyttöä.

Aloiteltiin takapalkalla kaukokäskyt. Häiriössä ei vielä toimi, eikä kovin kaukaa. Istu-maahan vaihdoissa pitää kuitenkin pepun kivasti paikallaan. Innoissaan meinaa alun maahan, käskyllä kääntyä hieman eteen.

Luoksetulon stoppien esiastetta touhuttiin. epäilen että tähän tarvitaan pallopalkka. nyt meni lähinnä hämilleen. On se hienoa kun koirasta näkee välittömästi että miten se opetukseen vastaa. ei tarvi turhia hinkata ja voi pohtia jonkun toimivamman keinon.

Nyt Puupponen jäi taas lapualle pohtimaan jokaista yksityiskohtaa mitä treenattiin. seuraavalla kerralla se on varmaan taas salatreenannut ja näyttää mulle tekemistään 100 lasissa <3

Yksi hotin kurssikerta jäi nyt välistä, mutta son sellasta. merkki ja metalli olis olluvuorossa ja en on memelle aika vahvoja jo ennestään. 

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Pitää pystyä etenemään -hotin kurssi vol2

Kouluttajina Laura Valkonen ja Vuokko Malk
 
VUOKKO- Seuruun kertaus sekä uutena jäävät liikkeestä – zetan idea 
Seuruun kertauksessa sanoi että sivuaskel toimii jo, joten pitää rohkeasti alkaa pidentää matkaa. Jos pitkällä matkalla väljentyy niin sivuaskel välittömästi korjaamaan tilanne. Tekniseen perusasennon paikkaan pitää kiinnittää huomiota erillisenä treeninä, etei paikka ala valua liikaa eteen. 


Zetaan asti ei menty kun jäävät liikkeinä ei toimi vielä. Olenhan jumittunut niidenkin kanssa hinkuttamaan perusasioita. 
Ensin näytin mitä Mehmet jo osaa. Peruutin ja pyysin sen eri asentoihin. Istuminen oli unohtunut mutta seisominen ja maahanmeno toimi ihan hyvin. 
Sitten sama niin että en vahingossakaan pysähtynyt vaan jatkoin matkaa. Toimi maahanmenokin jo edellistä paremmin kun käsky oli selkeämpi. 


Vuokko neuvoi että virheitä ei saa pelätä. Jos käskyllä ei toteuta pyydettyä asentoa, koira avustetaan asentoon, kehutaan mutta ei palkita siitä. Sitten jatketaan..
Oikein tehdystä tuleekin sitten megapalkka! 



Seuraavaksi muutin rintamasuunnan ja koitin liikkeestä maahanmenoa niin että Mehmet löntysteli vieressä kontaktissa. Ei siis seuraamalla seurannut. Meme ei mennyt ekalla, joten avustin sen maahan ja kehuin. Uusi yritys ja sehän meni maahan! 


Ei saa pelätä virheitä. Koiralle pitää opettaa myös että virheet eivät ole painostavia asioita vaan niiden jälkeen tulee uusia juttuja ja uusia mahdollisuuksia suorittaa oikein. 


Mehmetin asennossa pysyminen tarkistettiin. Jätin sen seisomaan ja kiertelin sen ympäri ja siirtyilin eestaas. Pysyi tassujaan liikuttelematta, vain pää kääntyili. 

Kommenttina oli sairaan hauska "valmis eeveeällään". :D No ehkä pari pikkujuttua tarvii viel treenailla.

LAURA- Noudon kertaus sekä uutena kauko

Vaikutuin. Laura on ehkä maailman rauhallisin, selkein, loogisin ja pisimmälle ihan kaiken ajatellut henkilö ikinä. Lopultakin joku joka sanoo asiat just niinkuin ne näkee ja jolta ideat ja ratkaisumallit ei pääse loppumaan. Yleensä ajattelen joidenkin sööttien näyttelijöiden kohdalla että saisipa tuon pulloon ja koristeeksi kirjahyllyyn. Nyt teki mieli pullottaa Laura treenikassin vakiovarusteeksi.

Suurin osa asioista oli sellaista "dah -tietenkin" -sarjaa. Ihan kaikki alkoi heti toimia ja saatiin hyvät eväät edistyä. 

Noudossa selitin lyhyesti että mitkä ongelmat viimeksi tulivat esiin.
Mun syy eli kapulan löperö tekniikka. (pikkujuttu joka korjaantuu potkulla omalle persiille)
Kapulan jahtaaminen ja se että palauttaa haluttomammin. 
Omasta mielestäni Mehmet rakastaa kapulaa ja se ei kertakaikkiaan halua palauttaa sitä mulle.
Sen mielestä on paljon parempi ja kivempi idea pelata tassuillaan ja pitää kapula itsellään. 

Leluun ei vaihda ja namitkin on vähän pöh tässä liikkeessä.
Laura kysyi että olenko koittanut vauhtipalkata toisella kapulalla. Ideana että kun mehmetillä on kiire palauttamaan kapula mulle, niin se ei ehdi pelata tassuillaan. Mielikuvan muuntamista siis. 

Testailtiin ja paljon mieluummin se jo tuli kohden. Toki sen tassuilla pelaaminen ensin pahentui kun se oli niin innoissaan. Tästä lähdetään jatkojalostamaan. (seuraavana päivänä arvotti oman suussa olevan kapulan hieman paremmaksi kuin heitetyn uuden kapulan. Ei siis irrottanut edellisestä kun rynni hakemaan uutta. Mietin joskos koittais palkita sen metallikapulalla tai viskaamalla metallikupin. Pimeä pikkukoira kun rakastaa metallikuppia ja kapulaa ihan hurjan paljon. Metallikuppi ehkä vielä mieluisampi kuin metallikapula. Myös poimimisen merkkaaminen jes vau tms hihkaisulla kirittää sen vauhtia luo.)

kaukot. Ne on vähemmän kuin lapsenkengissä. ne on syntymättömän lapsen hankintalistalla.
Olen siis blogannut tämän mielestäni, kun en ole keksinyt miten opetan Mehmetille tarkat vaihdot. 

Ongelma: Mehmet yliajattelee. Se ei toista asioita jos se ei ymmärrä miksi se tekee niitä asioita.
Tästä syystä Mehmet ei seuraa namikättä kovin varmasti. Se alkaa epäillä että asiaan on koira haudattuna, eikä se varmasti halua olla se koira. Tosihyvällä namilla se seuraa kyllä kättä, mutta lähinnä keskittää keiken ajattelemisen namin saamiseen. Jos se ei saa sitä väkivallalla se jähmettyy taas ajattelemaan.
(kyseessä koira joka oppi että keittiön lattiaan osuva nami on myrkytetty ja joka laajensi sen heti koskemaan kaikkia paikkoja. Jos namin sai ilmasta kiinni sen sai syödä, mutta jos se osui maahan se oli PAHA. Tämä saatiin aikaan keskittymisharkalla jossa maasta ei saanut ottaa namia vaan siitä piti luopua saadakseen namin minulta. Asia rakaistiin sillä että nami heitettiin maassa olevaan kuppiin ja vähitellen kupin ohi lentäneet namit miellettiin sallituksi, ja nyt kaikki heitetyt namit saa ottaa.) 

Lauralla oli ratkaisu!
Namit pois kädestä ja ohjaa sillä tyhjällä kädellä koira eri asentoihin. Naksauta kun tekee oikein ja ota nami sitten taskusta. Mehmet kestää onneksi odottaa rauhassa naksun jälkeisen maksun. 

Se toimi!!! toki kädet pitää olla hyyyvin rauhalliset ja peruuttaminen meinasi iskeä läpi joissakin vaihdoissa. nyt meillä on keino harjoitella kaukokäskyjä. <3

Lisää kestoa aika pian kun tekniset vaihdot alkavat sujua, ettei tule luoneeksi koiraa joka arpoo itse vaihdot (minttu)
-------------
kaukoista yleensä. 

Mielentila rauhalliseksi. Selkeä virittely siihen. laura saattaa joskus peruututtaa koiraansa pari askelta ennen kaukoihin menoa. Toki riippuu että kuinka tiukasta tuomarista kyse. 

Lauralla on koiransa kanssa peruuttamisleikki. Siinä koira peruuttaa käsimerkin ja käskyn yhdistelmästä ainavain kauemmas. myös laura peruuttaa koirastaan pidemmälle. Palkka tulee aina koiralle sen taakse. Kaikessa vahvistetaan sisi ajatusta taaksepäinmenosta ja siitä että etäältäkin voidaan miettiä taakse, eikä ohjaaja olekkaan enää niin voimakas magneetti kun koira saa tietyn vihjeen. 

Kaukoista saa myös kivan asettamalla koiran taakse jotain mitä se voi luvalla kiertää. Esim onnistuneen kaukojen pätkän jälkeen merkkisana jes, ja vapautus kiertämään. Toki takapalkka voi olla nami tai lelukin. 


kirjoitan lisää myöhemmin.. asiaa oli ja oli ja oli ja muistiinpanovälineet oli kotona.


sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Mehmet on vähän blääh -hot kurssikerta nro1.

Kouluttajat Vuokko Malk ja Marko Vuorenmaa.

Ensin perusasennossa häiriöharkkaa.
Vuokko heitteli lelua ja huikki vapautusta. Memen kontakti herpaantui aina lelun lennon perään.
Marko houkutteli namilla ja pyysi maahan. Meme piti paremmin kontaktia. Mutta on se vaikiaa vetää raja kun koiran pää on asennossa mutta silmät seilaa. Ignooras lopussa markon tosi päättäväisesti.

VUOKKO -NOUTO PUULLA
Yksilövuorolla Mehmet oli löllön löysä ja vähän blääh. Näytettiin mein nouto puulla.
Olipa se vaan kaikinpuolin kamala.

Lähti toisella käskyllä, pelasi tassuilla poimiessa, lönkytteli takaisin ja kun Vuokko seisoi kans lähellä Meme tuli lenkin lähempää Vuokkoa, heitti raville ja pureskeli (hämmennys). Toi kuitenkin oikean perusasentoon, samantien kun koskin kapulaan se pulautti sen ulos.

Tekniseen viilaukseen:
Kapulan pito. Selkeä irrotuskäsky, muilla siitä pitää pitää kiinni.
Kapulan poimiminen. Lyhyt matka, oikeasta nostosta jes ja mahdollisimman hyvä vauhtipalkka. Niin että Memelle muodostuu aito kiire tuoda kapula mulle. Nyt kapulalla leikkiminen on ihanampaa kuin kapulan mulle tuominen. Jos pelaa tassuilla voivotellaan eikä palkkaa tule. voidaan pitää pannasta kiinni ja heittää kapula lähelle. Ei aina perusasennon kautta.

Ohjatun suuntien opettamiseen pieniä välivaiheita. 
1. Pannasta pidellään ja heitetään kapula vasemmalle tai oikealle, ei aina suoraan eteen. Koira samalla oppii että kapula voidaan vintata muihinkin suuntiin. Tehdään tuota samaa poimimisharkkaa siis näin. Pääpaino edelleen noudossa, suunta tulee boonuksena.
2. Sit laitetaan koira eteen seisomaan ja heitetään kapula jommalle kummalle puolelle ja pyydetään hakemaan. etäisyyttä koiraan kasvatetaan pikkuhiljaa.
3. Siitä siirrytään kuolleen kapulan hakemiseen ja lisäillään muutkin kapulat kentälle.
Tälleen Memen yliajattelu ei toivu kohtalokkaaksi, vaan se periaatteessa vaan jatkojalostaa asioita joita jo osaa.

MARKO -SEURAAMINEN

Ensin piirrettiin maahan noin 5m pitkä suora viiva ja pari haaraa.
Siitä viivan alusta lähdettiin seuraamaan ja tehtiin nopea käännös oikealle. Siitä seuraamiskäsky ja jatkettiin pääviivan suuntaisesti ja tehtiin siitä tiukka käännös vasemmalle. Siitä jatkettiin pääviivan suuntaisesti ja viivan lopussa täyskäännös ja seis.



Tällä katsottiin kuinka koirat tekivät käännökset ja pysyikö paikka.
Mehmetillä paikka oli hyvä mutta jo noin lyhyessä seuraamissuorassa alkoi esiintyi pientä löystymistä sivusuuntaan.

Mehmetin kanssa saatin ohjeeksi tehdä sivusiirtymiä oikealle. Vierelle ja asel oikealle. Memen piti siirtyä sivusuunnassa taas perusasentoon. Tätä voi sitten helposti jatkojalostaa vähitellen seuraamiseksi. Sivuaskeleet auttavat koiraa hakeutumaan lähelle ja pysymään tiiviinä, sillä myöhemmin seuraamisessa mikä tahansa askel voi olla oikealle suuntautuva.

Tee tästä mieluisa leikki. Mehmetillä hyvä tekniikka. Pitää pepun alhaalla ja siirtyy sivusuuntaan, ei pompi tai käy mutkia takana.

Tiivistysaskelmavariaatioita:
Koirat joiden kontakti tippuu alussa tai jättäytyvät taakse.

Jätä koira eteen istumaan. Pyydä se siirtymään perusasentoon. juuri ennenkuin se iskee pepun perusasentoon ota askel eteenpäin ja toista seuraamiskäsky. Yleensä koirat skarppaa ja kontakti ei ehdi pudota ensimmäisen askeleen ajaksi.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Mehmetin ihkaensimmäinen möllitoko


Mömö möllitokoili!!
5 tunnin yöunien jälkeen heräsin puoli tuntia ennen kellonsoittoa. Olin ihan varma että ollaan myöhässä. Sain aikaan kunnon kisajännityksen kaikkine en voi syödä ja ravaan vessassa -temppuiluineen. Matkaa on kisapaikalle pari kilometriä, joten jännitys oli nopeasti ohi. Kisapaikalla kun jännitys aina katoaa.

Normisäännöillä menevät alokkaat meni ensin. Mehmetin kanssa osallistuttiin namiluokkaan, sillä halusin tehdä sen ensimmäisestä kisaharkasta mahdollisimman onnistuneen.

Luoksepäästävyys. (ilman nameja) Mehmet pysyi hyvin perusasennossa, ainoastaan alkoi nojailla tuomaria kohden ja siirsi kontaktin tuomarille.
Paikallamakuu. Jäin puoleen väliin eli huomattavasti lähemmäs kuin muut. Vasemalta nousi kaksi koiraa ja oikealta yksi. Onneksi eivät tulleet muita koiria moikkaamaan. Niitä kun palauteltiin ja komenneltiin alkoi Mehmet näyttää vähän ahdistuneelta. sanoin kerran rauhallisesti "hienosti". muutoin kokeenomaisesti. Teknisesti oli pätevä. ei edes haistellut, vaihtanut asentoa, ennakoinut tai tarvinnut lisäkäskytystä.

Seuraaminen kytkettynä. Ihan eka kerta hihnan kanssa. Hihnana maailman kevyin pentuhihna. Eli melkein kuin ei oltaisikaan hihnassa. Ekaan perusasentoon asti pidin Memen puoleisessa kädessä namin, mutta en houkutellut sillä. Eka perusasennosta palkkasin. Loppupätkä ilman namia (käännös vasemmalle, juoksuosuus, täyskäännös ja seis. Vika perusasento jäi väliin, sen verran hämmentyi. paikka ja kontakti pysyi kivana harjoittelumäärään nähden. Loppuun nami.
Seuraaminen irti. Tein samalla kaavalla. Vika perusasento jäi taas. alkoi jo vähän enemmän ihmetellä että mistä on kyse. selvisi kuitenkin loistavasti. Loppuun nami.
Liikkeestä maahanmeno skipattiin. Ei se vielä osaa, enkä halunnut sekoittaa sen päätä että kisatilanteessa tulee liiankin iso satsi uusia juttuja ja hämmentävää käytöstä ohjaajalta.
Luoksetulo. Ilman namituksia. Jäi hyvin. Valmistelin sille rauhallisella äänellä höpöttäen että nyt jäädään nätisti odottelemaan. tms. Oli paremmin kuulolla kun aloitettiin liike. Tuli mielestäni hieman hitaampaa ja epävarmemmalla ilmeellä kuin yleensä. palkaksin liikkeen jälkeen. Lopun pa oli hieno.
Liikkeestä seisominen käsiavulla seisominen. Takaisin palatessa sanoin lisäkäskyn "nätisti" tms kun siirryin sivulle ja palkkasin seisomisesta.
Hyppy. Meinasi livistää hypylle ennen lupaa. Pyysin takaisin.
Lähti käskystä, pysähtyi käskystä. kauniisti noin metri esteestä ja suorassa linjassa. Vierelle palatessa siirteli vähän tassujaan. Lopun perusasentoa vähän tais ennakoida.

Hyvä fiilis. Keskittynyt ja ehjä suoritus. Samalla kentällä oli mach show ja porukkaa oli ihan riittävästi. Mehmet oppi rauhoittumaan ja pystyi hyvin keskittymään. Oltiin aikalailla omassa kuplassamme kun kehässä oltiin. Kykenin olemana rento ja reilu koiraa kohtaan.

 Onneksi kisavietti nosti päänsä vasta kun koira oli jo autossa.
Ei me kilpailemaan menty vaan treenaamaan uutta tilannetta.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Ällösöpöä ihqutusta

Nyt seuraa niin siirappisen ylitsevuotavan onnellisen tyytyväinen postaus että hyppikää yli ihan vapaasti.


Menin Löytylle kun K-kaupan takuskentällä oli vielä metri lunta.

Rakensin Mintulle ruudun ja laitoin valmiiksi vinkupallon sinne.
sitten löllittiin kentälle ja koitin tehdä niin et Minttu pääsisi itse tarjoamaan perusasentoon tuloa ja hommien aloitusta. Phaskat. Kyl se pienellä vihjeellä onneksi tuli. Nyt suuntausvihjeellä merkkasi ruudun. Ruutu käskyllä suoraan ja kovaa ruudulle.

sen jälkeen lelun heittelyä ja perusasentoon hakeutumista. Selkeästi juntturalla tuulella ja Mintun mielestä lelun olis pitäny lentää ilmaiseksi. Tää treenilistalle.

Mehmetin kanssa juoksutauko on nyt virallisesti ohi!
Menin namipalkkaillen kokeilemaan alokkana liikkeitä.

Paikallamakuussa en ole ennen olut 20 metrin päässä, joten lähti perään.
Toisella minuutin mittaisella kehuin kesken ja se pysyi hyvin.

Testasin sitten seuraamista. <3 <3 kukkia ja perhosia <3 <3
Meme osaa. Ylisanat ei riitä. Oikea paikka pysyy, se käyttää takaosaansa ja kontakti pysyy. tein aika lyhyttä pätkää mutta jee!! toisella pätkällä meinas levahtaa sivulle, mutta äp äp ja perusasentokäsky auttoi sen tajuamaan että paikka pysyy. Ihan mielettömän hyvällä mallilla. kyl se perusasentotreeni ja muutaman askeleen hiominen auttaa ihan törkeen paljon.

Luoksetulo. Jättäessä sen huomio oli jonnekkin metsään ja ilmassa leijjuvaan hajuun. Lähti perään. palautin ja sitten onnistui. odotutin viisi sekuntia käännöksen jälkeen enenkuin kutsuin.

Hyppy. Hyvin lähtee yli, seisahtuu stoo käskyllä. (oonko ees opettanut sille?) kun kiersin, meinas lähteä alta pois. Paluuseen vierelle pari onnistunutta toistoa.

Liikkeestä seisomisen se hoksas pienellä avulla.

Liikkeestä maahanmenossa seuraaminen on vahvempi ja maahanmenoa ei malttais tehdä kääntyneelle selälle.

Ihan mieletön pusunakki. Liikkeiden välissä kehuin ja rapsuttelin ja Meme melkein suli hyväksynnän ja ilostuksen kuplassaan. On sillä hyvät pohjat ja ei se alokasluokan suoritus kovin valtavan työmäärän takana enää olis. Huomenna möllitokon namialokasluokkaan.

Nyt se alkaa, NOTeille HOTin kurssi

Ekaksi luento ala Oili Huotari.

Luennolla tuli hyvä kertaus perusasioihin. Se myös herätti itselläni paljon ajatuksia ja itseanalyysia. Tää kirjoitus ei ole kovinkaan puhtaasti Oilin ajatuksia enää. Nappasin vain itselleni kaikkein tärkeimmät muistettavat asiat ja oivallukset. Olin laiskapaska, mutta jos jotain meni sit kerrasta takaraivoon.
Jonkinlainen itsearviointilomake voisi olla kohdillaan. Koen itseni laiskaksi treenaajaksi. Treenaan 3-4 päivänä viikossa tokoa + 1-2 kertaa agilitya + random kotitokopätkät. En koe voivani ääneen lausua että Mehmetin kanssa tähtäin on pitkällä. En voi edes itselleni ajatuksissani myöntää että TVA on välietappi. Sekin kun on niin kaukana. Siitä huolimatta jään pohtimaan useaksi päiväksi että miten opetan koiralle vasemman tassun sivuaskeleen siirron tukijalaksi käskystä perusasennosta, sillä sellainen istumisasento on helpompi erikoisvoittajaluokan paikallaistumisessa. Eli dah.

TREENIN TULEE OLLA KEHITTYVÄÄ JA ETEENPÄINVIEVÄÄ

Ohjaajan tulis olla
Johdonmukainen ja järjestelmällinen, päättäväinen, selkeä ja reilu, mustavalkoinen, luotettava koiraa kohtaan ja nöyrä.

Pitää olla joku mitä kohden tähtäät ja iso tavoite saavutetaan mukavammin kun matkakin on nautinnollinen ja asettaa pieniä välitavoitteita.

Kuukausisuunnitelma-> viikkosuunnitelma -> päiväsuunnitelma

Muista armollisuus ja jousto. Jos jonain päivänä ei toteudu niin sit seuraavana tms.
Mikään ei ole pilalla jos suunnitelman toteutusaikataulu ei onnistukkaan.

Päiväsuunnitelma paperille ja mukaan treeneihin.
ei riitä että lukee seuraaminen, osa-alueet tulee olla ajateltu tarkemmin.

esim-
seuruu: tarkkuutta, lähdöt, kuuntelu
tai
seuruu: nopeus/asenne, juoksuosuuden käännökset

Kun esiintyy virhe. Mieti loppuun asti. Mieti mikä on se perimmäinen ongelma. Ota vaikka videolle ja näytä talonmiehelle tai agilityharrastajalle. Jollekkin joka on riittävän kaukana ongelmasta, eikä tiedä ja tunne koko historiaa. Liian lähellä kaikki ovat sumeanäköisiä.
Virhe koiran näkökulmasta:
-ei ole tahallista käytöstä
-(lintsaaminen erikseen, sen koiratkin osaavat)
-opetettu väärin
-väärä mielikuva
-turhauma
-ristiriita
-väsynyt
-pelko
-kipuja
-tottumattomuus häiriöön

Vieraissa paikoissa treenataan ensin helppoa ja kivaa. Se on mielikuvan luomista.

ÄLÄ TOISTA VIRHETTÄ
yhtä virhettä kohden pitäisi olla 5 onnistunutta toistoa.
Jos jäädään hinkkaamaan, vahvistetaan virhettä vaikka oikea toiminto tulisikin lopulta puolivahingossa.

Jos treenin aikana vaikeutetaan ja vaikeutetaan ja koira onnistuu. Ei sen osaamistaso seuraavissa treeneissä ala siitä mihin edellisellä kerralla päättyi.
Seuraavassa treenissä aloitetaan hieman helpommalla. 

Lohduttavaa
HUOMINEN TULEE AINA (jos ei tule, ei sillä ole mitään väliäkään enään)
ei saa jäädä murehtimaan yksittäistä treeniä liikaa. Aina on uusia mahdollisuuksia tehdä asia paremmin.
Kisojen rutiinit ovat treenilähtöisiä. Tee samat asiat treenien aluksi kuin koepaikalla.

Nykyään myös toko on rankkaa koirille. Muista lämmittelylenkki ja nollauskävelytys.

*Klips Jonnapohdintaa ja hajatuksenvirtaa* Tokossa nilittäminen on hyve, mutta pakkoko sitä on jäädä junnaamaan paikoillaan.
Keskity tärkeinpiin asioihin.
Kaikkea ei voi kehittää yhtäaikaa eteenpäin.
-> pitää miettiä myös miten reagoi kun koira tekee jotain erilailla kun kuuluisi. Muiden kohdalla tää on JOS alkuinen lause. Mintun kohdalla se on KUN alkuinen lause. 

Tokokoiralta vaadittiin paljon ominaisuuksia joita mm Mintulla ei ole. Yllättävistä ja vaikeista tilanteista selviäminen, (keskeytetty luonnetesti) kykyä keskittyä pitkään suoritukseen + kyky säädellä vireystilaa. (on, off, ei välimaastoa) Tässä vaiheessa hakkasin päätäni pöytään henkisesti. sitten muistin et miten hyvin meillä menee ja taputin itseäni selkään henkisesti. *virta päättyy*


torstai 19. huhtikuuta 2012

Eläinkokeen loppu voi vol4

Tehtiin VAU:n vapaavuorolla.Kaikki innostui tekemään kisanomaiset pätkät ja meillä venähti kymmeneen asti :D Oli kuitenkin vkivaa ja hyödykästä.

Viimeinen tuntui tervanjuonnilta ja houkuttelulta. Tuplakäskytykseltä ja koiran lepsuilulta. Fiilis oli suhteellisen kamala. Ohjaajalla vähän rakosi ja tuli käskytettyä liian painokkaasti välillä. 
Mintun tekeminen on kuitenkin tasaisen samanlaista ja samassa vireessä joka liikkeessä. Sen häntä heiluu edelleen eikä se lopettanut hommaa kesken. 

Ohjaaja oppi kuinka tärkeää on kokonaisuus. Luottaminen koiraan, se oikea vire ja kestävyys, koiraan keskittyminen, kaiken huomiointi, rutiini. 
Rutiini tulee vain harjoittelemalla. 

Paljon on virheitä ja puutteita mutta kyllä se isoin työ on vireen säätelyssä ja kokonaisuudessa. 

Seuraaminen


Hyppynouto

Luoksetulo

Liikkeestä "istuminen"

Ruutu

Kaukokäskyt

Nenuli

Metallinouto

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Oreniuksen poijjaan ratapohjaa

Olipahan kiva rata.
Kyllä sanoin sen Oreniuksen radasta, eikä tarvinnut edes puraista kieleen.



Tyynen kanssa tehtiin kympille asti. Oli aikaa miettiä, vaihtaa ajatuksia kouluttajan Hannan kanssa. Ei tullut fiilis kiireestä tai kireydestä. Mentiin rauhassa radalle ja tehtiin mitä osattiin. sen verta haastava rata että ei ihan nollana menty ekalla :D



2 pakkovalssi pyöritys
3 takaakierto-niisto-persjättö
4 törkkäisy + persjättö
5 haltuunotto
7 poispäinkäännös (tyynen treenattavien listalle. Olipahan iso kaarre.
9 vientiin meille sopi parhaiten veto ja lähetys
keppien lopussa poispäinkäännöllä leijeröiden putkeenlähetys. Sen se teki ekalla! <3




Toka satsissa puomin kontaktille vauhdista pyörähtämistä. Etupalkka Hanna vahdilla. Ohjaaja oikealal puolella toimii. Ohjaaja vasemmalal puolella muuttui kuin toiseksi tehtäväksi. Käytti päätään ja suoritus hidastui. Tyynelle tyypilliseen tapaan aivotyöskentely teki siitä makaronia.
On se rakas, vaikka lempinimensä Daijju onkin ansainnut.
Pätskä Daijju kuitenkin <3

Sohjossa tarpoen voittaja vol3

Löytylle. Kuinka ollakkaan taivaalta satoi tiskirättejä. Kentän pohjalla lillui kerros vettä ja päällä mukavasti lumisohjoa. Perus sää kun treenaa Tiinan kanssa.

Hyppynouto -Palautti ohi (taas), lähti kunniakierrokselle kapulan kanssa, palautti luokattoman surkeaan perusasennon tapaiseen. Ei viitsi pitää kapulasta kiinni ja tiputtaa sen kun käsi lähestyy.
Metallinouto-Ei keskity liikkeen alussa, käskyllä lähtee vaan jonnekkin, kun ei näe missä kapula on. Lepsu lopun perusasento.
Seuraaminen- Tää ei oo enää edes päiväkävelyä. Tää on harhailua kuutamossa aurinkolasit päässä. Silti se äänsi sivuaskelissa.
Luoksetulo- Maahanmenoissa tuplakäskyt maan etovuudesta johtuen. ekan pätkän laukkaa hitaasti, seisomisen totteleminen hidas, lopun perusasento riittävän pätevä.
Ruutu- Kohdentamisella katsoi mielestäni ruutua, ei sitten kuitenkaan hahmottanut keltaisia vaan rynnisti suoraan sinisten häiriömerkkien rykelmälle. Pinkiponkeili, oli mahdoton mutta lopulta osui ruutuun. aika edessä silti.
Liikkeestä istuminen- Eihän nyt voinut istua. Ohjaajalta hajos ajatus kisanomaisuudesta ja siinä sit väännettiin et kumpi tekee tahtonsa mukaan. Minttu heitti "mua hakataan aina ja maanantaina" -kortin pöytään.
Tunnari- Ei mennyt suoraan kapuloille. Taaskaan. Kun menee niille sillä on kaunis työskentely + tuo oman. palutus hidas ja löysä. Mutta positiivisesti latautunut.
Kaukokäskyt- Eläinkokeita. Liikkeestä seisomisen käsky ei toimi kylmiltään kaukoihin. Maahanmenoa vältettiin tänään.

Kokonaiskoonti.
Märkä alusta oli kurjuuden maksimointia. Mintun mieli on enemmän tasaisempi.
Tasaisen vittuuntut tosin, mutta se ei oo semmoinen sykkivä, välillä hirmuisia virtapiikkejä ja välillä täys laama.
Se ei lyö hanskoja kokonaan tiskiin, mutta ilmaisee kyllä että jotain kivempaa olis halunnu. Perusasentojen löysyys, alkuasentojen focusoinnin puute, täsmällisyys puuttuu.
Hyvää koirassa on tunnarin ja kaukojen sopiva mielentila. Niskuroinnista huolimatta tekee joitakin osioita hyvin.
Ohjaajankaan ajatus ei pysy kasalla. Valmistelut on osittain surkeita. lipsahtaa treenaamismoodiin eikä pysy rauhallisen keskittyneenä. Valmiiksi jo vähän tappiomielialalla. Siihen nähden me oltiin loistavia. Kumpikaan ei juossut autolle ja ilmoittanut lähtevänsä kotiin.

Korjaussarjana otettiin hyppynoutoa namiavusteisesti. palautus hypyn kautta ja perusasentoon apuja.
Loppuun ruudulle näyttö ja piiiiiiiitkältä matkalta kissanruokapurkille ryntääminen. senjälkeen Minttu olis halunnut jäädä kentälle tekemään enemmän. On se skitso.

Hyppynouto


Metallinouto

Seuraaminen

Luoksetulo

Ruutu

Liikkeestä istuminen


Tunnari


Kaukot



maanantai 16. huhtikuuta 2012

Voi kisanomainen vol2

Katotaan mihin tää johtaa.
Tänään tehtiin samassa järjestyksessä voittajan liikkeet Löytyn kentällä. Se on kenttä jossa kaikki aina epäonistuu. Tällä kertaa meni paremmin kuin yleensä.

Minttu ei ollut ollenkaan niin riemumielellä kuin yleensä, mutta silti se oli hyvällä fiiliksellä.
palkkasin ruudun jälkeen, sillä siirtymä hyppynoudolle oli jumalattoman pitkä. Eikä tullut mieleen viedä kaikkia tokotarvikkeita jo heti sinne hypyn lähelle alun alkujaan. Kaukot otin läheltä ja ilman liikkuria. Ne meni yllättävän keskittyneesti ja hyvin.

Seuraaminen Aluksi on päiväkävelyllä, parantaa, lätsähtää taas ja ihan lopussa oli taas hyvä.


Liikkeestä istu. Autoin sikamaisen törkeästi, mutta toimi.


Luoksetulo Ekalla pätkällä laukkasi hitaammin kuin muilla pätkillä. laukkasi kuitenkin.


Ruutu. Nipinnapin meni kahden etutötterön välistä sisään ja stoppasin sen liian lähelle etunauhaa. Vissiin yritin skarpata eilisen jälkeen omaa käskytysnopeuttani.. ja olinhan muutes nopsa. Matka ruutuun oli oikeasti pitkä, ja häiriönä kuvaajan takaa ruudun suuntaisesti kävelevä ohikulkija.


välipalkkaus ja löllistellen siirtymä hypylle.

Hyppynouto. Minttu ei ehkä tajunnut että keskellä kinosta on oikeasti koetilanne, ja se neiteili ja meinas palauttaa lätäkön kiertäen ja hypyn ohi. Avustin kädellä vähän että palautti oikein. (sit tein salaa toisen ja se meni paremmin, kapulan kanssa perusasentoontulo, löysää ja vajaata)



Metallinouto. Huono lopun perusasento ja vähän hidas kokonaisuus. Muuten ihan jeppis.


Tunnarilla 15 kapulaa ja kapulat kolmeen riviin. Minttu runffaili ympäriinsä ja rauhoitti itseään nenämoodiin. kun tuli kapuloille teki niillä Mintuksi kaunista työtä. Kyllä se jotain tossa ajattelee.


kaukot. Ilman liikkuria ja ilman kuvausta kun liikkuri nappas videon poikki ja keräs tunnarikapuloita :D Ekassa seisomisessa tepsutti vähän vastaan, muuten teki hyvällä asenteella.


Katan valvovan silmän alla

Katariina Kainulaisen koulutus VAU:lla
Mehmet on juoksussa, joten menin vaan Mintulla.

Minttu teki ensin palkatta voittajan putkeen.
Positiivitaavi sanois: Soli onnellisen energinen.
Negatiivitaavi sanois: Vittu mitä myötähäpeää saa kärsiä.

Kehääntulo koplaus Mopo keulii ja hyppää syliin
"seuraaminen" ääni, levoton paikka, harhailee, ÄÄNI
Liikkeestä istuminen  Meni maahan, ei kuunnellut vaan tohotti omiaan.
Luoksetulo Hemmetin hyppyeste, muuten kiva.
Ruutu Se osas mennä ruutuun kovaa ja suoraa, mutta stopilla ei vaan osu ei.
Hyppynouto Ihan jees
Metallinouto hyvä, lopun perusasento oli huano. 
Tunnari toi väärän, tokalla oikean, ihan liian korkea fiilis
Kaukokäskyt tein läheltä. Hyvät hallikaukoiksi. Annoin yhden väärän käskyn + panikoin mielessäin

Nyt sit kuurina voittajaa läpi päivittäin ja katotaan paheneeko vai paraneeko.

Toka pätkälle otettiin tarkasteluun kaukot.
Minttu, joko kävelee seisomiset vastaan, tai istuu kun pitäs seisoa, tai seisomisesta nytkähtää pienestäkin vihjeestä johonkin asentoon random x. Kotona laamaantuu. vaihtelun kanssa ei kuuntele. jos käännän selän.. ei vaikutusta. jos poistun,, ei vaikutusta.

-KUUNTELUTREENIÄ,
Se ei kuuntele, se sekoittaa istu ja seiso sanat + minä teen niistä liian samat äänenpainoilla.
-KÄSKYN VAIHTO
seisomiseen. Seisomiseen vois ottaa opetteluun liikkeestä seisomisen matalan stoo käskyn, tosin ilman s kirjainta. pelkkä TOO.
-KORJAAMINEN
Jos tekee väärän mun tarvii reagoida siihen joko nopsa äp tai nopsa uusi käsky.
Ei se ole sille selvää jos käyttäydyn yhtä rauhallisesti teki se oikein tai väärin.
-KÄSIMERKIT
Kaikenmaailman ennakoinnista huolimatta käsimerkit mukaan.
-ETÄISYYDEN KASVATTAMINEN
Mietin joskos treenais vaan yhden vaihtoparin kerralla pidemmälle. asennossapysymisaikaa vaihdelle, jotta koira ei voi ennakoida.

( Ohjaaja vois harkata myös liikkurin kanssa useammin, niin ei panikoi niin hulluna päänsä sisällä. )

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Korrien koulutuspäivää kuuntelemassa

Pääasiassa seurasin Riitan koulutusta, välillä livahdin katselemaan Pekan juttuja.


Teemana mielentila. 
Kisaan ja kisanomaisiin suorituksiin rakennetaan tietty mielentila. Mielentilan rakentamiseksi joutuu tekemään hommia enempi ja vähempi.

Ohjatun merkiltä ääniongelma
Yhdellä koiralla oli aika kiihkeän vilkas mielentila, ja se teki intovinkaisun/hihkaisun merkiltä kapulalle lähtiessä.
Aiemmin olen törmännyt siihen että koiralle välittömästi kerrotaan että ääni on väärin, sitä kielletään napakasti ja laitetaan se suorittamaan uudestaan. Tämä johtaa usein siihen että koira ensin kuumuu ja turhautuu ja sitten jos hermorakenne ja nöyryys antaa periksi, koira saattaa alkaa yhdistää äännähdyksen kieltoon. Sehän ei toimi koiralla joka ei tajua ääntävänsä.

Toinen vaihtoehto on lähteä mielenhallinnan kautta.
Koira lähetetään merkille ja sitä seisotetaan siinä kunnes se tylsistyy/rentoutuu/lopettaa hurjan hännänheilutuksen ja kapulaa kohden nojaamisen ja vilkuilun.
Sen jälkeen mennään merkille koiran luo ja palkitaan se vähemmän innostavalla palkalla. Ahneella koiralla lelulla tms. Odotusarvoa siis lasketaan. Siitä koiraa ei päästetä noutoo.

Seuraavilla toistoilla/treenikerroilla jne.. Kun koira alkaa rentoutua merkille, se päästetään noutamaan. Jos se vinkaisee se stopataan. Stopin tulee olla sellainen hallintaan liittyvä positiivinen käsky. Koiran pitää toteuttaa se yhtä mielellään kuin se suorittaisi kesken liikkeen annetun maahanmeno käskyn, ruutuun lähetyksen, istahtamisen, luoksetulon.. Helpostihan sitä ohjaaja hätääntyy ja turhautuu ja karjaisee painostavan STOP käskyn. Ohjaaja toimii kuin autossa panikoituva joka vetäisee käsijarrun päälle täydestä vauhdista. Ei kovin fiksua. Tehokasta, muttei miellyttävää. Stopista tulee miellyttävä kun sen jälkeen saa tehdä jotain mukavaa tai se palkitaan stopista.

Tämän koiran tapauksessa stoppauksen jälkeen sitä seisotettiin jonkin aikaa, ja annettiin sille aikaa taas luopua nouto ajatuksesta ja annettiin sille aikaa rentouttaa itseään. Palkaksi se sai noutaa.

Jos kapulat ovat erittäin kiihdyttäviä ja joku lelu/nami tms on vähemmän. Voi suuntia ottaa namikipoilla ja tarkkailla lähtövinkaisua siinä. tai jos nami on liian voimakas, niin koiran voi laittaa noutamaan vaikka palloa. Toki riippuu taas mikä koirasta on vähemmän mieleinen palkka, mutta mikä toimii silti palkkana.

Jos koira on levoton merkillä eikä suostu rauhoittumaan, nostelee tassuja, vaihtaa asentoa, tms. sitä voidaan kieltää ja korjata asento. siinä hellän rautaisesti vaaditaan koiralta oikea käytös ja mielentila.

Merkillä hätäily ongelma
Koira menee mielellään nopeasti merkille, mutta puree sitä tai kaataa sen tassuillaan.

Ohjeeksi tehdä tekniikkaa läheltä lyhyeltä matkalta. Vaikka näyttämällä ja kädellä viemällä oikeaan asentoon. (itse naksuttelisin oikean paikan siitä läheltä)
Toinen harkka on sitten erikseen ottaa pitemmältä matkalta lelulle/targetille juoksemista. Silloin sille tulee oikea mielentila ja vauhti, yhdistettynä siihen ettei se ehdi keskittymään merkin tuhoamiseen tai keilailuun.

Perusasento
Monet sortuvat tekemään perusasentotreeniä vain hitain askelin. Opettakaa koirille myös reippat siirtymät, reippaat askeleet ja reippaat käännökset. Kävelyvauhtia voi vaihdella pienessäkin treenissä.

Liikkeestä seisomisen alkuopetus ja tehostaminen
Ohjaaja peruuttaa ja namittaa koiraa. antaa seiso käskyn ja samantien koiralle luvan mennä takapalkalle. (aiempi versio itselläni on ollut namin heittäminen koiran taakse tai antaminen edestä)
takapalkan kanssa stopin ajatus on vahvasti taakse, sillä palkka tuleekin luvan kanssa sieltä. Heitetyssäkin namissa koira odottaa että nami lähtee sieltä edestä. Joillekkin se jo vaikuttaa pysähdykseen niin ettei se ole kovinkaan tehokas. (DAH, olenpa tyhmä.. testaan tämän heti huomenna jästipäisimmän stoppaamisesta lepsuilevan koirani kanssa)

Sitten se mikä aiheutti oikein räjähdyksen pienessä päässäni.
Tunnari työskentely
Hieman kiihkeästi kapuloihin suhtautuvalle belgillä oli ongelmia tunnariin keskittymisen kanssa. Se kuumui ja kuumuessaan se toi randomilla vaan jonkun.

(Mielestäni koira oli hillitty, ei edes syöksynyt tassut edellä kapuloiden keskelle, ei heittänyt sarjatulena kapuloita ilmaan ja syöksyillyt pienin laukkahypyin eri suuntiin, ei haukkunut kapuloille eikä potkinut takatassuillaan kapuloita naapurin auton kylkeen.. flashback)

Riitta neuvoi omistajaa tekemään ns tyhjiä kasoja. Eli kapulakeskittymiä joissa ei ole ainuttakaan ohjaajalta tuoksuvaa kapulaa. Koiralle annetaan lupa mennä haistelemaan ja kun se alkaa keskittyä ja haistelee huolella ja rauhallisesti, sen voi palkita. Naksu on tähän mitä loistavin. Joillekkin koirille voi toimia namien tiputtaminen kapuloiden sekaan palkkausmerkin jälkeen. Se korostaa maan ja haistelun tärkeyttä. Toki sen voi palkata myös kädestä, ei ne koirat tyhmiä ole.

Kasoja on kolmesta viiteen, juurikin siksi että koiran turhautuessa se voi vaihtaa läjää siinä toivossa että oma löytyykin sieltä. Silloin ei olla yhden kasan ja siellä olevan toiminan varassa.  Yhdellä kasalla vaarana on myös jäätyminen ja passiivisuuteen lamaantuminen. Toki siinä vaiheessa ohjaaja todennäköisesti on jo ollut hidas kömpelys, eikä ole ehtinyt palkata oikean näköisestä työskentelystä.
Kun kasoissa ei ole omaa, ei pitäisi olla vaaraa että koira yhdistää naksun johonkin muuhun kuin haistelukäytökseen.

(Mintulle opetan tunnaria nimenomaan valtavalla määrällä, jotta se ehtii rauhoittaa itse itsensä. Sillä ongelmana on liian korkea vire ja se ettei se osaa rauhoittaa itseään kovin helposti jos aika on lyhyt. se tarvitsee vireen säätelyyn vielä paljon harjoitusta. Usein kiihdytänkin sen palkkaamalla pallolla ja lähettämällä heti uudestaan vaikeaan tunnariin. Silloin sen palautukset ovat yhtä nopeita kuin tunnareille menokin. Sen pitää aina uudestaan saman treenin aikana itse säätää mielentilansa alas. Miljoonan kapulan tunnarin neuvoi mulle joskus Riikka Pulliainen. Homma toimii ainakin valokatkaisijan tasapainoisuudella varustetulle Mintulle)

Takapalkan häivytys
Tuli hyvä muistutus siitä että takapalkkakin häivytetään eikä vain jätetä yhtäkkiä pois. se siirretään ensin kauemmas, sitten kentän reunalle, sitten viedään jo valmiiksi kentän reunalle ja tehdään muutaman liikkeen jälkeen kaukot ja päästetään palkalle reunalle. lopulta joku toinen vie sen salaa sinne ja koira vapautetaan etsimään palkkansa. Tässä vahvistetaan sitä ajatusta että takana on palkka, vaikka koira ei sitä ja sen vientiä aina näekkään.

Tuija kirjoittikin omaan blogiinsa hyvin kattavasti Super-Cassun jutut. Niitä pääsee lukemaan täältä. 

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Pääsiäis Puupponen




Vietettiin pääsiäinen Lapualla.
Treenasin Urpon kanssa kolmena päivänä ja mun tytöt sai nauttia vaan olemisesta, tarhaurkoilusta ja irtolenkeistä.


Urpon kanssa kotipihassa. Käytiin läpi BH juttuja. Sen seuraaminen on liikuttavan ihanaa. Se osaa se tahtoo se tekee ja korvanpäät vaan tärisee innosta. Tän fiiliksen kun sais muidenkin elikoiden seuraamisen treenaamiseen. tarvii pohtia että mikä se maaginen ero on. Voin tehdä puolikuoleman jos syynä on vaan putkiaivot.




Hallilla vedettiin Maijun kanssa parina BH treenit eli koko kaavio läpi. Henkilöryhmää ei ollut, niin tehtiin se erikseen lopussa kiertämällä toinen toistamme.
Urpo meinas järkyttyä aluksi kun keinu kolahti betonia vasten sen takana. aika nopsaan se pääsi siitä yli. vaikka vanha mopo tulee ja törmää takaa -trauma vähän nostikin päätään.
Urpo pysyi paikallaan hyvin ja pitkään. Maijju teki vähän ekstraakin Teen kanssa.


BH:n uudistukset teetti vähän päänvaivaa, mutta kyllä ne sit tajus kun kokeili asioita käytännössä. Melkoiset helpotukset kyl ne kun jääviä liikkeitä ei periaatteessa enää ole, vaan asentoon laittamisia ja siihen jäämisiä.



Urpo teki palkatta koko pätkän. Vauhtia muutettaessa saa sanoa seuraamiskäskyn, ja Urpon kanssa ne kannattaa käyttää. se saa niistä lisää itseluottamusta. urpo oli mahtava, joten sille pitänee katsella jostakin käyttäytymiskoe. se osaa jo sairaan hyvin vasemmalle täyskäännöksessä tuoda peppuaan. asiaa on treenattu sen viis kertaa talven aikana. Melkoinen otus.

Sisätreeninä otettiin kapulan pitoa, poimimista ja luovutusta. kovin on kärsimätön ja tyttöjen pieni kapula oli sille vähän pikkuinen. otti helposti kapulan laipasta kiinni. Saatiin kuitenkin hyviä onnistumisia.

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Mihin se hauskuus karannut on?

Otettin pienet treenit sisällä.

 Tyyne harkkaili pyörimistä sylkkärissä ja niin että takaosa kiertää etuosan ympäri. oikealle käännös molemmin tavoi hyvin hankala.
Vähän kurrea ja se siitä.

Ilonalle perusasentoa ja parusasentoon hakeutumista, avon kaukoja ja paikallaoloa häirittynä. Hyvin, keskittynyt ja hiljainnen.

Mintulle nopeita maahanmenoja, toimivat ja nopeaa perusasentoon hakeutumista. Aluksi meni vähän laahustusta nopeammin, lopuksi passivoitui ja alkoi hyperlahnustuksen. Laitoin sen pois. Ihan sama. Oppikoot väistämään passiivisuuteen jos ei huvita. 

Mehmetille tunnaria. Ihan oman etsimistä. Ei millään meinaa aloittaa oman etsimistä. tarvii siihen kannustusta ja lupia ja kädenheiluttelua ja kaikkea tyhmää. Toi kuitenkin kolme ylihelppoa kapulaa ja käytti jopa nenää etsimiseen. tunnari on mukavasti lähtenyt menemään alamäkeen jo nyt.
Perusasennot ja max 4 askeleen seuraamsiet: Aluksi meinas että saa löysäillä ja arpoa perusasennon paikkaa ja parin askeleen jälkeen voi ottaa etäisyyttä. huomautin ja korjasi asian hyväksi.
Peruuttelusta maahan ja seisomaan. Oli unohtanut seisomista taas. maahanmenot hyviä.
Mehmet junnaa osaamistasollaan, sekin alkaa turhauttaa mua.



Tänään on eniten vitutaa kaikki päivä. Se lähti tosta mintun lahnustamisesta. Se elikko ei tule ikinä suorittamaan hallittua ja tuloksee oikeuttavaa suoritusta edes voittajaluokasta.
Mehmetin kanssa ei taaskaan päästä katan koulutukseen, sillä toi aloitti juoksut. Laskin aluksi että päästäisiin koulutukseen, mutta eipä päästä ei. Ollaan mehmetin kanssa ilmoittauduttu hotin voi/evl kurssille.. tää pelkkä treenaaminen joka ei johda koesuoritusten lähenemiseen on vituttavaa.

Huomenna sitten tosi motivoituneesti vetämään uusille innokkaille tokoilijoille kurssia. Tuntuu että tää tauko on vienyt kaiken innon ja hauskuuden tokosta pois. eikä välttis ees pelkästä tokosta.. kuka sitä nyt agilityakaan jaksaa. Missään ei edistytä ja mikään ei ole kivaa.