tiistai 25. syyskuuta 2007

Jotenkin kävi näin


Mie menin treenaamaan kentälle, ja upsista.. olinkin sitten vetämässä
treenejä. Kaksi porukkaa oli yhdistetty ja vetäjä oli unohtanut oman
vuoronsa. Jäti omat piskit autoon ja vedin ikiaikoja vanhan treenin,
joka aikoinaan avasi minulle itselleni agilityn ohjattavuutta.



Siitä sitten meninkin auttamaan tokoilussa. Vedin ihan tasan ekaa
kertaa eläissäni alkavia tokoilijoita. Uh huh. Kyllä se taisi kunnialla
mennä läpi. Ilona haukkui autossa koko puolituntisen, kun vauvakoiria
opetin. Koko porukka osasi näppärästi perustaidot. Kontaktin alkeet,
istumista, maahanmenoa, pientä odottamista, luoksetuloa ja uutena
asiana löytyi merkki. Muutamalta pennulta katsottiin vielä hampaat.



Tämän jälkeen otin intoa pursuvan ilonan autosta. Se vain ja ainoastaan
louskutti. Haukkui, kiihkoili, varasti hypyllä. Pienen ja kiivaan
keskustelun jälkeen Ilona muutti asennettaan.



Ilona seurasi himopitkiä juttuja ja pysyi taitavasti kontaktissa.
Seuraamisessa se edisti. Hypyn se meni lopulta hyvin. Kärsivällisyys ei
meinannut riittää millään paikoillaan istumisiin.



Ilonalle neuvona: Palkkaus kentän reunalle, välillä 1, 2, 5, 1, 3, 5 liikettä ja siitä palkkaus.

kokeenomaista treeniä. Vierellemenosta maailman mahtavin ja kivoin
asia. Valmis, sanasta voi tehdä kivan asian. Kokeessa ennen valmis,
sanaa saa koiraa virittää mm sanomalal mennäänkö? *innostavasti
tietenkin* Tässäkin siis ohjaajalel rentoutusta ja koiralle motivointia
muullakin kuin namilla joka menee ennä edessä. Paljon on mietittävää ja
opeteltavaa.



Tuo yllä oleva lista on lähinnä muistilistaa ja ohjenuoraa itselleni.



Sitten tulikin jo hoppu pois kentältä.

Ajoin auton kirkon parkkipaikalle. Se on ihanasti valaistu!!!

Otin Mintun ja noutokapulan. Koira oli revetä liitoksistaan. Mintun kanssa kun ei ole tehty mitään 25 päivään.



Kapula suuhun ja pitoharjoitusta. Minttua äklötti ensin. Tsemppaamalla se piti kapulaa mielellään.



Heitin kapulan ja odotin että se pysähtyy. Sanoin Mintulle "ota" ja
osoitin kapulaa. Minttu yllätti minut. Se pinkaisi heti kapulan luo,
napapsi sen suuhunsa ja kantoi luo. Tosin ihan lopussa se tiputti
kapulan maahan. Ei se mitään. Otin toisen noutoharjoituksen heti
perään. Minttu toi kapulan innokkaasti. Se piti sen suussaan kun
houkuttelin sen viereeni istumaan. Irti käskyllä tyttö irrotti ja
palkaksi sai retuutusleikkiä kapulalla ;) Minttu sai voittaa leikin ja
lisäksi vielä hurjat kehut ja taputukset.

Lopuksi vaihdoin kapulan makkaraan. Ihanuuden maksimointia siis.



Liikkestä maahanmenon minttu oli unohtanut hieman. Tai oli liian
innoissaan siitä. Vaati tuplakäskyn ja tähdennystä siihen asiaan että
maassa odotetaan lupaa nousta ylös.



Pysäytetty luoksetulo oli täydellinen.



Seuraamispätkät hienoja ja innokkaita.



Minttu on superia.









sunnuntai 23. syyskuuta 2007

Ilonan eka ykkönen



Koe2. Nastola 23.9.2007 Tuomarina Tommi Varis ALO-1 tulos. Pisteitä 162 Sija 10/15.




Koe2
Osasuoritus Arvosana x kerroin
1. Luoksepäästävyys

10 x1
2. Paikalla makaaminen

10 x3
3. Seuraaminen kytkettynä

9 x2
4. Seuraaminen taluttimetta

6 x4
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

7 x2
6. Luoksetulo

8 x3
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä

8 x2
8. Estehyppy

9,5 x2
9. Kokonaisvaikutus

7 x1
Pistemäärä yhteensä ALOKASLUOKKA

162
1.tulos!



lauantai 22. syyskuuta 2007

kisapäivää edeltävä reeni


Reenattiin sit.



Nopeita maahanmenoja, rauhassa vierellä istumista, vierelle menoa,
seuraamisen pätkiä, käännöksiä, yksi liikkeestä maahan ja yksi
liikkeestä seis. Hyvin menee. Paikallamakuukin meni just eikä melekeen.
Huomenna näkee si miten akkojen käy.





perjantai 21. syyskuuta 2007

ei tokoiltu paljoakaan


Lenkillä otettiin kahden minuutin paikallamakuu. Timppa ohjasti Minttua
ja mie Ilonaa. Ilona meni hyvin maahan, pysyi hyvin maassa, mutta kun
tulin sen vierelle, erehdyin sanomaan hiljaa Timolle "käsky". Tokihan
Ilona nousi. Panin sen uudestaan maate ja käskin siitä vierelle. Hyvä
treeni vähällä pilattu. Minttu toimi hyvin Timpalla.



Koko lenkin ajan saatiin tapella siitä, että kuinka kumpikaan koira EI
saa vetää hihnassa. Puolenvälin jälkeen jo hieman kuunneltiinkin.







Jotenkin tuntuu että emännällä on sellainen päivä, ettei koirankoulutuksen saralla saa mitään hyvää aikaan.

Huomenna valoisammalla mielellä.

1. Nopeita maahanmenoja ja vierelletuloja.

2. paikallamakuu

3. Ainakin seuraamista, jossa palkitaan tiheästi ja vaihtelevasti.
Kädestä, kentän laidalta. Lyhyiltä pätkiltä... jotta into seuraamiseen
jäisi korkealle.



Sunnuntaina onkin sitten koe.





torstai 20. syyskuuta 2007

torstai, kolme päivää


Kolme päivää kokeeseen.



Päivän teemana hyppyeste.



Naapureiden iloksi raahasin etupihalla hyppyesteen paloissa. Näytös
jatkui palapelin kokoamisella. Noh, ompahan naapurin sedällä jotain
virikettä päivässään...



Ensin Ilona the tykki. Taisi olla hieman nälissään jo, sen verran
innokasta oli touhu. Perusasennossa melkein nojautuu jalasta sisään.

Laitoin ensin makkaran esteen taakse. Höperö ei huomannut sitä ja
viisoin sen sille. Otettiin hyppy 3-4 kertaa ja hyvin se menee. Ilman
palkkaa ja palkan kanssa.



Minttu kokeili hyppyä myös. Suoritti peruskauniisti ja jäi esteen
taakse suoraan. Ensimmäisellä hypyllä Mintullekin nami esteen taakse.
Minttu hyppäsi 2 kertaa alokasluokan jutut. Sitten väliin avoimen
hyppy-istu-hyppy liike. Sekin onnistuneesti. Hieman seuraamista.. 
joka oli täysin aneemista ja sitten velä yksi alokasluokan hyppy.



Tämän jälkeen koirat kinni puuhun ja hypyeste-palapelin kokoaminen ja
häkkivarastoon toimittaminen. Naapurinsedästä se oli viihdyttävää.



keskiviikko 19. syyskuuta 2007

Keskiviikko. enää 4 päivää


4 päivää seuraavaan Ilonan tokokokeeseen.



Ilona harjoitteli asioiden täsmällistä noudattamista. Ulkona ehti tulla pimeä, kun ohjaaja väänsi koulu projektiaan.



Sisällä treeni, jossa otettin pitkillä käskyväleillä vierelle, ja maahan.

Vierellä istuessa Ilona tahtoi alkaa vajoamaan maata kohden. Asiasta
neuvoteltiin ja Ilona alkoi kuunnella tarkemmin käskyjä. Aika pätevästi
jaksoi istua napottaa vierellä istuen ja kontaktia ylläpitäen.
Maahanmenot olivat salamannopeita ja ilona pysyi hyvin. Tällä kertaa se
nousi myös varmasti, kun Vierelle käsky tuli.



Jätin Ilonan itumaan toiselle puolelle huonetta ja odottelin hetken. Palasin luo ja palkkasin.

Seuraavaksi jätin sen, odotin taas aikaa ja kutsuin vierelle.

Vielä sen jälkeen jätin huoneen toiselle puolelle ja palasin luo.



Hyvin keskittyi. Varsinkin koiraksi, joka varasti kolmasosan frolic pussillisesta tänään.. Ilona on ahne.



tiistai 18. syyskuuta 2007

ylläri! möllitokot ravikilla



Ilona osallistui sateessa Heinolan Palvelus ja Seurakoira ry:n möllitokoon. Eli epäviralliseen kisaan.
Ilona osallistui alokasluokkaan. tässä pisteet ja kootut selitykset.

Luoksepäästävyys. 10
paikallamakuu 7
ennakoi ja meni maate. Vierelle käskyllä nousi, mutta meni uudelleen maahan. annoin tuplakäskyn
seuraaminen kytkettynä 9 1/2 haukahteli
seuraaminen taluttimetta 9 loppuasento vino, haukahteli
maahanmeno 9 hieman hidas ja empivä
luoksetulo 10
seisominen 8 valmistelevassa osiossa lähti haahuilemaan minusta poispäin, käskin sen vierelle.
vapaahyppy 7 1/2 haisteli maata esteen takana hillittömällä intensiteetillä. ei pysynyt tismalleen tassunpaikoillaan.
kokonaisvaikutus 10 "Ilona on Ilona, ja Ilona on ihana"

loppupisteet:175 1-tulos ja 2 sija!!!! :) Tämän kun saisi toistettua virallisissa..


maanantai 17. syyskuuta 2007

Maanantain treeni tuokio


Kymmenen jälkeen illalla käytin koirat pikaisesti pissalla. Ennen
iltaruokaa Ilona sai temppuilla keittiössä. Maahanmeno on ollut
jotenkin holtitonta ja huoletonta ja vaivalloista..sitäpä siis.



Frolikkeja käteen ja Ilonalle Mahan! ja vierelle -käskyjä vuoronperään.
Vierelle, oli hankalampi. Se ei aina oikein kerinny miettiä että mitä
se meinaskaan. Mie jätin vartaloavun pois nimittäin.. hyvä minä.



Maahanmenot oli salamannopeita ja paikka sivultakin alkoi löytyä. Intoa oli kuin pienessä kylässä.



Minttu näytti ennen lenkkiä jotensakin
raukka-paralta-joka-ei-koskaan-saa-tokoilla. Mie otin sitten
tokokapulan ja pistin sen "ota" käskyn kanssa sen suuhun. Hyvin piti ja
kehut sai. Tipautti sen maahan, ni laitoin vaan uudestaan suuhun
hetkeksi. Välissä tarjosin sitä Ilonallekkin. Olihan se kivempi heti ku
joku muukin oli kiinnostunut siitä.



sunnuntai 16. syyskuuta 2007

Ilonan eka koe ohi!



Ilona meni tosi hyvin. Heti suorituksen jälkeen olin hiukan
pettynyt, mutta vain itseeni. Jännittämällä ja
huonolla alkutsemppauksella pilasin kaksi liikettä.  Mutta kun
näin pisterivin, niin halkesin ylpeydestä kun Ilona meni niin hyvin
minusta huolimatta.





luoksepäästävyys 10





paikallamakuu 10





seuraaminen kytkettynä 9
(hieman jätätti täyskäännöksissä)




seuraaminen irti 6 (haahuilua, kontaktitonta vaeltelua)





maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (seisahtui, ohjaaja oli kiree ku viulun kieli ja käsky tuli falsetissa)





luoksetulo 9




seisominen seuraamisen yhteydessä 9





estehyppy 9
(ei jäänyt esteen taakse, vaan sen vierelle.. silleen jännästi)




kokonaisvaikutus 8 (haukahteli)




pisteitä yhteensä 153 ja 2 tulos!





Viikon päästä seuraavan kerran...


torstai 13. syyskuuta 2007

Counting 2!



Tänään on torstai. Kaksi päivää kokeeseen.

Eilen
nukkumaanmennessä pakotin itseni miettimään koetilanteen kohta kohdalta
läpi. Suunnittelin strategian Ilonan vireen ylläpitämiseksi
seuraamisliikkeissä. Se on hyvä että suoraan kehään mennessä otetaan
seuraamispätkät. Ensin kiinni, sitten irti.

Tänää testasin että ovatko alkurutiinit toimivat.

Laitoin kentän laidalla ruokakupin, jonne makkaraa. Kädessäni oli
isohko makkaranpala. Vedätin ja kiusasin ja seuruutin Ilonan kuumaksi
kädessäni olevalla makkaralla. Palkitsin sen, kun se meni oikein hyvin.
Tipautin makkaran sen suuhun. Jatkoin siitä suoraan kuvitellulle
seuraamispaikalle. Sanoin Ilonalle "vierelle", kuvitteelliselle
ohjaajalle "valmis" ja seuruutin Ilonaa hihnassa lyhyehkön kaavion,
joka sisälsi kaikki mitä vaaditaan. Ilona seurasi hyvin, ja kävi
kohtuullisen kuumana.

Tämän jälkeen rapsuttelin ja kehuin ilonaa *ei niin hillitysti*. Ilona haukahteli, mutta vire oli sen mukainen.


Seuraavaksi laitoin Ilonan viereeni istumaan,(Ilona haukahteli
kärsimättömän komentelevasti) poistin hihnan ja laitoin sen kaulalleni.
Otin kontaktia Ilonaa, sanoin kuvitteelliselle ohjaajalle "valmis" ja
seuruutin Ilonaa kaavion. Ilona kuumeni ja seurasi tiiviimmin,
Toisaalta se yritti pari kertaa rouhaista kättäni.

Seuraamisten jälkeen Ilonalla oli Vire edelleen korkealla. Palkkasin sen luvalla mennä hakemaan kiposta makkaraa.

Tässä vaiheessa pidän koiran iloista ja tiivistä suorittamista tärkeämpänä kuin täyttä hiljaisuutta.


Otin sitten paikallamakuun. Ilona oli levoton ja vielä liiallisilla
kierroksilla. Se lähti paikalta. Mie karjaisin sille "ei, ei ei, ei!"
ja menin kohti. Ilona luimisti korviaan ja mietti taas hetken. Menin
uudestaan alkuun ja tein vierelle-valmis-mahan! rituaalit. Tällä kertaa
Ilona pysyi paikallamakuussa. Ajan täytyttyä menin Ilonan viereen,
odotin hiukan pitempään ja sanoin "vierelle". Kehuin maltillisesti ja
laitoin hihnan kiinni. Kun hihna napsahti hihkuin "makkara!makkara!" ja
usutin Ilonan kupille. Juostiin sitten kuin heikkopäiset kentän
toisella puolella olevalle makkarakipolle. Ilona veti ja kiskoi. Oli
kristallin kirkasta että missä kippo oli ja mitä siellä oli.


Opinpa lisäämän mielikuva harjoitteeseeni yhden osion. Täysimittainen
paikallamakuun kisapaikalla, ennen varsinaista suoritusta. Ilona osaa
ja malttaa sen toisella kertaa paremmin. Varsinkin kun se on tuoreessa
muistissa.

Minttu oli kentän laidalla ja se oli revetä
nahoistaan. Seuraamisten kohdalla Minttu jollotti ääneen ja hypähteli
kahdelle jalalle. Kun käskytin Ilonaa paikallamakuuseen, Minttu teki
kentän laidalla tyylipuhdasta suoritusta. Palkitsin senkin makkaralla.
Kunhan juoksu on kunnolla ohi, tehdään Mintunkin kanssa taas hommia.
Alkaa vaikuttaa siltä että Mintulle loma alkaa riittää.

keskiviikko 12. syyskuuta 2007

Counting 3!



pyörähdettiin parkkiksella tunnelmankohotus mielessä. Mukana ei ollut namia, ei lelua ei mitään.

Pyysin Ilona vierelle ja kun se siihen tuli, riemu repesi. Ilona sai kehuja, taputuksia ja yleistä innostusta.


Pyysin Ilonan uudelleen vierelle ja otin lyhyen seuraamisen. Suoraan,
täyskäännös ja seis. Taas hurja Into ja Iloittelu päälle. Ilonan mieli
alkoi nousta, vaikka se ei oikein tajunnut että mikä on pointtina.


Sitten vielä pitempi seuraaminen ja 7-8 käännöstä putkeen kumpaankin
suuntaan. Ensin toiseen suuntaan, sitten toiseen suuntaan. Ilonan
kontakti oli hieno. Nämä kaikki Iloittelu-seuraamiset tehtiin hihnan
kanssa.
Loppuun huikea ilokiljahtelu, hyvittely, rapsuttelu ja Mintun luo kirmaaminen. Jee, että meillä oli mukavaa.

tiistai 11. syyskuuta 2007

Counting 4!



Neljä päivää kokeeseen.
Kisakirje on saapunut ainakin muille.
Omani tulee porukoille Lapualle. Kolme alokasluokan koiraa. Muut luokat
suoriutuu ensin. Alokasluokka on lappalaisten juhlaa. Kaksi
suomenlapinkoiraa ja yksi Ilona lapinporokoira.

Tänään oli tiistai treenit. Agilitya ensin. Esteinä.. aitoja, aitoja ja aitoja. Lisäksi yleisön vaatimuksesta keinu.

Ensimmäisessä ohjausharjoituksessa Ilona pyörähti selkäni taakse ja kun
sitä alettiin korjata, se juoksi riman alta. Ohjaaja ei kertonut siihen
mitään ratkaisua. Otin sitten viereisestä esteestä apuriman siihen,
jonka Ilona alitti. Sitten Ilona hyppeli esteen hienosti. Rima
paikoilleen ja lopulta päästiin menemään pieni ohjausharjoitus loppuun.
Kummallista häröilyä.

Toinen harjoitus oli parin esteen
eteneminen "eteen" käskyllä. Ilona ei innostunut pallosta. Se juoksee
laiskasti perään, mutta saalisvietti ei nouse. Ohjaaja ehdotti namin
heittämistä esteen yli. Mie en siitä kovinkaan innostunut. Ilona on
melko tohku-tohku, eikä välttämättä huomaa pientä lentävää namia.
Ehdotin ruokakuppia esteiden taakse. Se hyväksyttiin. Ilona hyppäsi
ensimmäisen aidan hyvin, mutta toisen kiersi. Ohjaaja kielsi namikipon
esteen takana ja koitti heittämällä namin. Ekalla kerralla Ilona jopa
näki namin. Toisella kertaa se kiersi ja sai lentävästä namista palkan.
Itse näin että koira on vaan niin leipiintynyt aitoihin ja hyppelyyn,
että ei todellakaan halunnut rasittaa itseään isoilla hypyillä..kun
helpommalla pääsi kiertämällä. Itse olisin laskenut esteet medi
korkeuteen, mutta ohjaaja käski meidät pois aidoilta ja harjoittelemaan
kotiin kupille lähetystä "eteen" käskyllä.Ei jäänyt kovinkaan hyvä maku
suuhun tästä treenistä.

Keinulla Ilona oppi nopeasti
hiljentämään. Se jopa jousti jaloista kun käskin sen pysähtyä keinun
rämähtäessä. Oikein hyvä. (ja tämä harjoitus otettiin ihan ilman
ohjaajan apua)

PK-treenaajat käväisivät treenimässä ja
hyväksikäytin avointa ovea. Ilona otti noin viisi-kuusi kertaa
onnistuneesti tokon estehypyn.

Tokoissa seuraamiset meni hiukan pyllylleen. Välillä taas hyvin.


Jäävissä liikkeissä Ilona ei aluksi ollut tietävinään mitä Ma-Han!
tarkoittaa. Lopulta se jopa keskittyi ja teki hienosti liikkeestä
maahanmenon ja liikkeestä seisomisen.

Paikalla istumisessa
Ilonalla oli hienosti kärsivällisyyttä. Otettiin muutaman liikkeen
jälkeen luoksetulo. Aika tykki suoritus. Kohtuullisen pienellä avulla
tuli tiiviisti viereen.

Paikallamakuu häiriökoirilla
kummallakin sivulla, onnistui täydellisesti. Otin kahden minuutin
mittaisen paikallamakuun, siirryin siitä Ilonan vierelle ja pyysin sen
istumaan vierelleni. Odotimme siinä perusasennossa hihnassa loput 2
minuuttia. (snautseri vieressä otti 4 minuutin paikallamakuun)


Nyt hajosi kirjoittajalta ajatus. Kirjoitellaan taas myöhemmin jos ja
kun on jotain kirjoitettavaa. Meillä oli hovikuvaaja mukana treeneissä.



Kuvat Minna Rummukainen



Ilona ja Minttu

































maanantai 10. syyskuuta 2007

counting 5!


Maanantai. Viisi päivää kokeeseen.



Harkkoja en suureemmin suunnitellut. Ajatuksena oli koittaa Ilonalle
palkkausta kentän laidalle kuppiin. Treenittävänä oli seuraaminen ny
ainaskin.



Ilona jeppas melko nopeasti että kupissa on NAMIA! Mutta kauempaa
vapauttaessa sitä joutu hiukan ohjailemaan että missä se nami oikein
olikaan? Kovasti se teki töitä ja otti paremmin kontaktia minuun.
Mistähän lie johtui?



Otettiin yksi luoksetulo. Ilona osasi hakea oikean paikan paljon
paremmin: Tuli ihan viereen ja tiiviisti. Toisaalta tein ihanpienen
vartaloavun.



Seuraamisissa alkoi hieman jätättää ja rahjustaa. Pyysin Ilonan
vierelle, etenin muutaman askeleen ja vapautin sen samantien. Ilona
piristyi ja seuraavaksi meninkin Kiiran ohjeiden mukaan kahdeksikkoa.
Ilonan työskentely oli loistavaa. Se haki kontaktia ja oikeaa paikkaa.
Se ei osannut odottaa jääviä liikkeitä, mutta teki ne välittömästi
käskyistä. Takaisin palatessa jatkettiin suoraan ja vapautus
namikipolle tuli liikkeestä.



Pari sauvakävelijää pysähtyi yleisöksi ja yltyi kehumaan koiraa suureen
ääneen. Oli niin kummallista kun se ei ollenkaan rynnännyt heidän
luokseen, vaan pysyi minun luonani. Oi ja voi ihmettä :)



sunnuntai 9. syyskuuta 2007

Sunnuntai aamun toko treenit..voi huoh


Ilona sitten hiukan tokoili.

Luoksepäästävyydessä Ilona ryntää luokse tulevan ihmisen luo, käy iholle ja kerjää huomiota, rapsutuksia ja nameja.



Seuraamiset meni aikamoiseksi vätystelyksi. Toisaalta mulla oli fiilis
aika hukassa ja taisin hiukan jännittääkin. Olihan mulla kaksi
kommentoijaa/ohjaajaa mukana. Irti menee kohtuudella. Täyskäännökset
vaan menee loivalla kaarella... Hihnassa seuraaminen meni
sunnuntaikävelyksi. Vasta namin mukaan tuominen kuvioihin antoi
Ilonalle intoa. Kokeessahan meillä ei ole nami kokoajan saatavilla...



Liikkeestä maahan oli hyvä. Se vaan ei noussut heti ylös. Tähän saatiin
neuvoksi käyttää "istu" käskyn sijaan "vierelle" käskyä. Mun pitää
palata koiran vierelle ihan inan taaemmas. Nykyisestä kohdasta koira
jää liian taakse.



Liikkeestä seisominen oli ensin maahanmeno. Lisäksi Ilona ennakoi niin
maan hirveästi. Kun mie sain hiukan asennetta kasaan ja olin selkeä,
Ilona jäi kauniisti seisomaan.



Luoksetulo on muuten hyvä, mutta perusasento on kammottavan vino. Tämä
erityiseen syyniin ja luoksetulon käskyksi "vierelle" ja makkaralla
vedättäminen oikealla kohdalle. Koitetaan saada kuntoon ennen koetta.



Paikallamakuu oli mahtavan hieno. Toiselta puolelat lähti koira
omistajansa luo melkein heti. Toiselta puolelta setteri lähti Ilonaa
kohden uteliaasti. Ilona pysyi paikallaan. Setteri haettiin pois. Se
toinen koira säikähti kaukaista pauketta ja juoksi setterin lähelle
(kaveri) ja siitä taas omistajansa luo. Ilona pysyi.



Toinen paikallamakuu. Ihmisen kiersi ihan vierestä, edestä ja takaa
pariin otteeseen. Lyhyempi aika, noin minuutin verran. Ilona pysyi
hyvin.

Paikallamakuu alkaa olla melko hyvällä mallilla.



Mun fiilis ei ollut oikea, en ollut riittävän rento ja rauhallinen.



Minulle: Lopeta hermoilu ja koita parhaasi mukaan pysyä rentona ja
napakkana. Koira tulee motivoida kunnolla ennen koesuorituksen
seuraamisia. Palkitse koira runsailla kehuilla, ei se vedä alas muuta
kuin kokonaisvaikutusta. Oikeastaan, unohda pisteet ja tee toko
kokeesta Ilonallekkin iloinen ja mukava tapahtuma. Jos se haukkuu, elä
kireydy.



Tehtävä: Tee suunnitelma viikon treeneistä. Ma, ti, ke, to on aikaa
normaaliin treenaamiseen. pe iltana otat hyppyä ja joku huonoiten
menestyvä liike. Lauantaina kokeeseen.



lauantai 8. syyskuuta 2007

nurtsi treeni


Ilona kävi ensin koirapuistoilemassa ja kun nakit taskussa kiinnostivat
huomattavasti enemmän kuin urheilu.. (niin tyypillistä9 mentiin
läheiselle ja valitettavasti vetiselle nurtsille treenimään. Häiriönä
oli hiekkainen lenkkipolku/tie ja sen takana oleva skeitti rampisto.



Ilonan paikallamakuu oli taas äkillinen luoksetulo. Laitoin Ilonan
kuivempaan paikkaan ja siinä se pysyikin vaadittavat 2 minuuttia.
vajaan puoli koiranmittaa se ryömi eteenpäin, kun nurtsissa oli jotain
mielenkiintoista.



Jäävissä liikkeissä se osasi hienosti pysähtyä seisomaan. Maahan meno
liikkeestä olikin vaikeampi juttu. Toisella kertaa se meni senkin
hyvin.



Otin yhden luoksetulon. Lopussa oli vino perusasento. Tähän pitää ruveta kiinnittämään huomiota.



Liikkestä maahan ja seiso harjoituksia vuoronperään. Palkka aina
oikeasta liikkeestä ja siitä suoraan seuraamista. Pari metriä ja uusi
käsky. Oikein tosi super taitava homma.



Paikalla istuminen, meni kolmen sekunnin mietiskelyksi ja luokseryntäämiseksi.

Toisella yrityksellä Ilona odotti käsivällisesti noin 5-7 sekuntia ja
sitten palasin sen luo ja palkitsin. Siinä oli treeni. Kiitos ja
Huomenna lisää. Ettei päästä pääse oppi katoamaan.



Kokeissa pitäisi onnistua sillä ensimmäisellä yrittämällä.

(Ilonan isä on juuri suorittanut JK3 koularin.. aikasta mageeta!)



lepoa, hupia ja lisää lepoa


Ilona sai keskiviikosta lepopäivän. Torstaina käytiin epävirallisessa agilitykisassa. Ihan vaan mölli rata.

Ilo-eläin laittoi taas muurin palaset sinkoilemaan ja yhestä tai
kahesta esteestä se tais saada kiellon ku pyöri niitten tuntumassa.





Kiira Lehto napsi pari kuvaa Ilo-eläimestä:









Myöskin perjantai meni levon/laiskottelun piikkiin. Katotaanpa mitä
tänään Lauantaina saisi aikaan. Voisi ottaa käsittelyyn jäävät liikkeet
ja ottaa yhden paikallamakuun.



tiistai 4. syyskuuta 2007

Kova treenipäivä Ilonalle


Ilona tarvitsee huomenna lepopäivän. Kolauttakaa vaikka kengällä, jos näette meidät treenaamassa.

Ensin agilitytreeni: Esteinä oli pelkkiä aitoja. viisi erilaista ohjausharjoitusta. Erittäin kehittäviä ja hyviä. Ilona alkoi väsyä hiukan fyysisesti.



Viimeisessä harjoituksessa tehtiin aina yksi este enemmän eteenpäin. Palattiin taas alkuun ja taas silmukkaa yksi pitemmälle. Ohjaus/kunto harkka siis...

Puolen tunnin tauko auton perässä. Sitten mie bongasin koirakentällä tokon hyppyesteen.
Treenattiin hyppyä. Ensin palkka esteen takana kupissa, sitten joku muu kuin mie vei sen palkan, sitten palkka vietiin maahan ilman alustaa. Ilona oli oikein pätevä ja topakka. Se Osasi hypätä ilman käsimerkkiä. Pysähtyi heti esteen taakse ja katsoi minuun. Seisoi niillä jalansijoillaan. Vapautin sen useimmiten suoraan seisomisesta. Pari kertaa laitettiin istumaan.

Ilona oli vireä, innokas ja taitava.
Kentällä oli noin 30 touhuavaa koirakkoa. Tokoa, erilaisia tokoliikkeitä, ringissä seuraamista yms. Toisella puolella oli agilityn harrastelijaryhmä treenaamassa. Tähän väliin otettiin paikallamakuu. Kaverina Janku, joka harkkaa avoimen kaavaa. Minuutti 45 sekkaa ja Janku lähti paikalta. Palasin yhtäaikaa palkkaamaan Ilonan. Jätin sen maahan "paikka" käskyllä. Sen jälkeen Ilona pysyi vielä kolme minuuttia.
Ilonaa kehuttiin rauhallisen näköiseksi. Omasta mielestäni se oli valpas ja huomioi tapahtumat, kuitenkin ollen kropaltaan rento. Todella taitavasti Ilona käyttäytyi.

Lisäksi otettiin pari liikkeestä maahanmenoa, seuraamista (Upeaa!!!) ja pari liikkeestä pysähtymistä. HIukan meinasi mennä sekaisin maahanmenon kanssa. Lopuksi vierelle perusasentoon ja siitä sai syödä makkarataskun tyhjilleen.

Takana siis todella pitkä ja raskas ja onnistunut treeni päivä. Kentällä oltiin puoli kuudesta kahdeksaan. Ilona teki hommia melko tasaisesti.

maanantai 3. syyskuuta 2007

Ilon harkka


Ilonan kanssa otettiin hihnassa seuraamista. Mukana naksu. Ilona oli
pätevä. Seurasi tiiviisti ja innoissaan. Täyskäännöksissä joutui vähän
auttamaan hihnalla. Hoksi se senkin ja oli aikasta hieno.

Seurasi myös irti kauniissa kontaktissa. Otti todella tiiviitä
perusasentoja. Jopa istui oma-alotteisesti pysähdyksissä.
Juoksupätkällä seuraaminen oli kohtuullista.



Liikkeestä maahan, kolme aika hienoa suoritusta. Ei enää käsiapuja.
Voisi olla ehkä inan nopeampaa toimintaa. Positiivista on, ettei liiku
paljoakaan eteenpäin käskyn saatuaan.



Joku soitinhemmo tuli hakemaan autonsa pois parkkikselta. Ilonalla
improvisoitu paikallamakuu sen aikaa kun mamma pelasti hihnat ja namit
peltilehmän tieltä.



sunnuntai 2. syyskuuta 2007

Mintulle pakollinen tauko, Ilonalle intensiivistä treeniä


Minttu aloitti eilen illalla juoksun. Onneksi ehdittiin agilitykisa
pois alta. Misulilla on nyt sitten treenitauko. Ei hormonihirmu keskity
muuhun ku uroitten bongailuun ja kutsuvien tuoksumerkkien jättämiseen
ihan kaikkialle lähimannuille.


Ilonan kanssa otettiin istu, maahan, vierelle komentoja sisätiloissa.
Istu ja maahan menee jo aika näppärästi ilman käsimerkkejä. Kunhan
tytön saisi keskittymään muullakin kuin luvassa olevalla namilla.

Katotaan jos otetaan jotain vielä illemmalla.
------------------------------------------------------------

Illemmalla vein Ilonan uudelle kentälle. Kenttä oli soraisen
hiekkainen, missä isoja kivenmurikoita, tie lähettyvillä, autoja ajaa
ohi, koiran haukkua kuuluu välillä.

Paikallamakuu 2 minuuttia. Kaunista ja hienoa työskentelyä.


Seuraamista. Ilona vätysteli, haisteli, meinas mennä omia polkujaan. Ei
ollut yhtään kontaktissa. En heilutellut makkaraa nenän eteen, vaan
nappasin niskasta kiinni. Ilona säikähti. Silti heti perään haahuili
taas seuraamisessa. Uudestaan niskasta kiinni ja pieni motivoimis puhe.

 Tämän maanpinnalle palauttamisen jälkeen Ilona otti
kontaktia paremmin ja sai makkaraakin palkaksi hyvistä pätkistä. Silti
melko löysää seuraamista.

Liikkeestä maahan. Pienen pienellä avulla.


Liikkeestä seisominen. Neljä askelta hiipi perään. Seuraavassa
seisahtumisessa läpsäisin kevyesti nenälle. Ilona iski maate. Otin
vielä pari kertaa, Lopulta Ilona pysähtyi heti välittömästi ja pelkästä
käskystä.

Luoksetulo: Pysyi paikalla, kutsuessa tuli kuin raketti luo ja otti ilman vihjeitä hieman vinon perusasennon.


Seuraamista makkaralla imuttaen. Ilona tuli ja seurasi todella hyvin ja
intensiivisesti. Lopuksi jopa ilman makkaraa hiipi kainalon alla, jalan
vieressä. Ilonan vain aavisti olevan vieressä. Todella hyvä juttu.


Paikallamakuu häiriön (ympäri kiertävä mies) alaisena oli hiukan liikaa
tässä vaiheessa. Palataan taas huomenna normaaliin paikallamakuuseen.(
Onhan se pieni ihme että kärsimätön ja hyvin lyhyellä
keskittymiskyvyllä varustettu kiihkopakkaus pysyy 2 minuuttia maassa
lievällä häiriöllä.) Takaisin tullessa ponkaisi istumaan. Ei hyvä.
Jätin paikalle ja palasin viereen. Palkkaus maahan ja siitä suoraan
vapautus.

Viimeiseksi otettiin aivan täydellinen liikkeestä maahanmeno.

Treeni meni siis hyvin ja huonommin.

lauantai 1. syyskuuta 2007

1.9. agikisa Kouvola



Minttu osallistui.
Ensin oli hyppyrata.


Mie juoksin ihan aikuisten oikeasti. Mintulla oli hirmuisan hurjasti
vauhtia. Minttu tiputti riman esteellä 10. Sille tuli hoppu mun perään.
Putkelle lähetys 14 meni puihin. Minttu juoksi putken taakse ja hyppäsi
loppupäässä sen yli. Oli hieman hämmentyneen näköinen ... että näinkö
tässä ny kävi. Hylly tuli tässä vaiheessa. Lopuksi Minttu hyppäs vielä
renkaan sivusta. Rata tuntui kuiteskin oikein hyvältä. Oli hieno tunne
kun sai jalkansa liikkeelle ja koirassakin oli vauhtia. Ja mie ehin
kaikkialle minne meinasinkin ehtiä :D

toinen rata oli melkein heti.


Mentiin hitaammin ja ehkä varovaisemmin. Putkelle 14 Minttu pysähtyi
suuaukolle, katsoi minuun ja kysyi että varmastikko? siitä vitonen.
Muuten oikein joustavan nätti rata. Jopa miinusaikaa, vaikka ei kovin
lujaa menty. Sija oli kuudes. Hyvät kisat :D

Kentän laidalla hääri pari valokuvaajaa. Tässä kuvasaalista:

c Jouni Tiitinen


c. Jouni Tiitinen


c. Anne Lind


c. Anne Lind


c. Anne Lind