Ilonalle on nyt muutaman kerran yritetty tehdä maahan-seiso jumppaa. Ongelmana on vaan että tuo kiihkoeläin on yks haikala, piranja ja vanpyyri. Hampaat louskuu mun sormiin heti jos sen itsehillintä rakoilee. Ja Ilonan itsehillintähän rakoilee kun ruuasta on kyse.
En voi pitää namia niin että ojentaisin sitä suoraan kolmen sormen välistä. Eli perinteisesti ei voi houkutella tai nakit on muusia. Jouduin siis laittamaan namit vasempaan käteen ja käden samoin päin kuin seuratessa. Kupiksi alaspäin. Siinä se ei pure vaan käyttäytyy asiallisemmin. Vedän sen siis aika hankalannäköisesti vasemmalal kädellä yläpuolelta opastaen maasta seisomaan. Silleen se pikkuhiljaa alkoi käyttää takaosankin lihaksia. Ipallakin takaosa on vähän hepreaa tässä.
Mehmet:
Lihapulla pulleroisen seuraamista. Eli nokka kiinni kädessä zikzakkia ympäri pihaa.
Sitten koitettiin tehdä vasemmalle ja oikealle kääntymistä etuosa paikallaan. Vastapäivään pyörii hyvin. Myötäpäivään taipuu hyvin, mutta kiepsahtaminen oli hankalaa. Helpompi oli pyllähtää maate.
Minttu:
suuntia kupilla. Pari kertaa ”vaimo” ja kerran ”mies”. Sarjassamme Jonna-keksii-taas-käskyjä. Yhtään Ooo alkuista sanaa ei enää ole varaa käskyihin laittaa. Mintut kun kuuntelee lähinnä sen ekan tavun ja toteuttaa jo. Vasen = vaimo ja Oikea = mies. Toki voi kuulostaa vähän rivolta kun noutokäsky on ”ota”. On muuten helpompi hahmottaa suunnat kun antaa niille uudet nimet. Vasen ja oikea on mulle itselleni vasen ja ”vasenniin joo tää oli oikea.. ” ajatusketjun tulos.
Olehyvä-ota-oikea -oho. O o o OOOO ooo. Hupsista perkele.
SittenMinttu kiersi tolppaa. Selkeä tolppa oli sille aika helppo. Laukkasi innolla käskyllä ”takaa”.
Kaukokäskyissä nousee hienosti akuempaakin maasta seisomaan. Muutkin vaihdot tulis nyt ottaa tekniikkaopetteluun kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti