Kouluttajat Vuokko Malk ja Marko Vuorenmaa.
Ensin perusasennossa häiriöharkkaa.
Vuokko heitteli lelua ja huikki vapautusta. Memen kontakti herpaantui aina lelun lennon perään.
Marko houkutteli namilla ja pyysi maahan. Meme piti paremmin kontaktia. Mutta on se vaikiaa vetää raja kun koiran pää on asennossa mutta silmät seilaa. Ignooras lopussa markon tosi päättäväisesti.
VUOKKO -NOUTO PUULLA
Yksilövuorolla Mehmet oli löllön löysä ja vähän blääh. Näytettiin mein nouto puulla.
Olipa se vaan kaikinpuolin kamala.
Lähti toisella käskyllä, pelasi tassuilla poimiessa, lönkytteli takaisin ja kun Vuokko seisoi kans lähellä Meme tuli lenkin lähempää Vuokkoa, heitti raville ja pureskeli (hämmennys). Toi kuitenkin oikean perusasentoon, samantien kun koskin kapulaan se pulautti sen ulos.
Tekniseen viilaukseen:
Kapulan pito. Selkeä irrotuskäsky, muilla siitä pitää pitää kiinni.
Kapulan poimiminen. Lyhyt matka, oikeasta nostosta jes ja mahdollisimman hyvä vauhtipalkka. Niin että Memelle muodostuu aito kiire tuoda kapula mulle. Nyt kapulalla leikkiminen on ihanampaa kuin kapulan mulle tuominen. Jos pelaa tassuilla voivotellaan eikä palkkaa tule. voidaan pitää pannasta kiinni ja heittää kapula lähelle. Ei aina perusasennon kautta.
Ohjatun suuntien opettamiseen pieniä välivaiheita.
1. Pannasta pidellään ja heitetään kapula vasemmalle tai oikealle, ei aina suoraan eteen. Koira samalla oppii että kapula voidaan vintata muihinkin suuntiin. Tehdään tuota samaa poimimisharkkaa siis näin. Pääpaino edelleen noudossa, suunta tulee boonuksena.
2. Sit laitetaan koira eteen seisomaan ja heitetään kapula jommalle kummalle puolelle ja pyydetään hakemaan. etäisyyttä koiraan kasvatetaan pikkuhiljaa.
3. Siitä siirrytään kuolleen kapulan hakemiseen ja lisäillään muutkin kapulat kentälle.
Tälleen Memen yliajattelu ei toivu kohtalokkaaksi, vaan se periaatteessa vaan jatkojalostaa asioita joita jo osaa.
MARKO -SEURAAMINEN
Ensin piirrettiin maahan noin 5m pitkä suora viiva ja pari haaraa.
Siitä viivan alusta lähdettiin seuraamaan ja tehtiin nopea käännös oikealle. Siitä seuraamiskäsky ja jatkettiin pääviivan suuntaisesti ja tehtiin siitä tiukka käännös vasemmalle. Siitä jatkettiin pääviivan suuntaisesti ja viivan lopussa täyskäännös ja seis.
Tällä katsottiin kuinka koirat tekivät käännökset ja pysyikö paikka.
Mehmetillä paikka oli hyvä mutta jo noin lyhyessä seuraamissuorassa alkoi esiintyi pientä löystymistä sivusuuntaan.
Mehmetin kanssa saatin ohjeeksi tehdä sivusiirtymiä oikealle. Vierelle ja asel oikealle. Memen piti siirtyä sivusuunnassa taas perusasentoon. Tätä voi sitten helposti jatkojalostaa vähitellen seuraamiseksi. Sivuaskeleet auttavat koiraa hakeutumaan lähelle ja pysymään tiiviinä, sillä myöhemmin seuraamisessa mikä tahansa askel voi olla oikealle suuntautuva.
Tee tästä mieluisa leikki. Mehmetillä hyvä tekniikka. Pitää pepun alhaalla ja siirtyy sivusuuntaan, ei pompi tai käy mutkia takana.
Tiivistysaskelmavariaatioita:
Koirat joiden kontakti tippuu alussa tai jättäytyvät taakse.
Jätä koira eteen istumaan. Pyydä se siirtymään perusasentoon. juuri ennenkuin se iskee pepun perusasentoon ota askel eteenpäin ja toista seuraamiskäsky. Yleensä koirat skarppaa ja kontakti ei ehdi pudota ensimmäisen askeleen ajaksi.
Tuota viimestä neuvoa täytyyki kokeilla, perusasennosta samantien liikkeelle. Tuossa perusasentoon tulemisessa ja seuraamissa kun ois hyvä pitää vähän ylläreitä koiralle. Mie näin jossain videossa että kiepsauttaa koiran ympäri tuossa sivulla aina välillä, ainaki Ediin saa sillä mukavasti vauhtia seuraamisharjottelussa.
VastaaPoista