Pitää pystyä etenemään -hotin kurssi vol2

Kouluttajina Laura Valkonen ja Vuokko Malk

 

VUOKKO- Seuruun kertaus sekä uutena jäävät liikkeestä – zetan idea 

Seuruun kertauksessa sanoi että sivuaskel toimii jo, joten pitää rohkeasti alkaa pidentää matkaa. Jos pitkällä matkalla väljentyy niin sivuaskel välittömästi korjaamaan tilanne. Tekniseen perusasennon paikkaan pitää kiinnittää huomiota erillisenä treeninä, etei paikka ala valua liikaa eteen. 


Zetaan asti ei menty kun jäävät liikkeinä ei toimi vielä. Olenhan jumittunut niidenkin kanssa hinkuttamaan perusasioita. 
Ensin näytin mitä Mehmet jo osaa. Peruutin ja pyysin sen eri asentoihin. Istuminen oli unohtunut mutta seisominen ja maahanmeno toimi ihan hyvin. 
Sitten sama niin että en vahingossakaan pysähtynyt vaan jatkoin matkaa. Toimi maahanmenokin jo edellistä paremmin kun käsky oli selkeämpi. 


Vuokko neuvoi että virheitä ei saa pelätä. Jos käskyllä ei toteuta pyydettyä asentoa, koira avustetaan asentoon, kehutaan mutta ei palkita siitä. Sitten jatketaan..
Oikein tehdystä tuleekin sitten megapalkka! 


Seuraavaksi muutin rintamasuunnan ja koitin liikkeestä maahanmenoa niin että Mehmet löntysteli vieressä kontaktissa. Ei siis seuraamalla seurannut. Meme ei mennyt ekalla, joten avustin sen maahan ja kehuin. Uusi yritys ja sehän meni maahan! 


Ei saa pelätä virheitä. Koiralle pitää opettaa myös että virheet eivät ole painostavia asioita vaan niiden jälkeen tulee uusia juttuja ja uusia mahdollisuuksia suorittaa oikein. 


Mehmetin asennossa pysyminen tarkistettiin. Jätin sen seisomaan ja kiertelin sen ympäri ja siirtyilin eestaas. Pysyi tassujaan liikuttelematta, vain pää kääntyili. 

Kommenttina oli sairaan hauska "valmis eeveeällään". :D No ehkä pari pikkujuttua tarvii viel treenailla.

LAURA- Noudon kertaus sekä uutena kauko

Vaikutuin. Laura on ehkä maailman rauhallisin, selkein, loogisin ja pisimmälle ihan kaiken ajatellut henkilö ikinä. Lopultakin joku joka sanoo asiat just niinkuin ne näkee ja jolta ideat ja ratkaisumallit ei pääse loppumaan. Yleensä ajattelen joidenkin sööttien näyttelijöiden kohdalla että saisipa tuon pulloon ja koristeeksi kirjahyllyyn. Nyt teki mieli pullottaa Laura treenikassin vakiovarusteeksi.

Suurin osa asioista oli sellaista "dah -tietenkin" -sarjaa. Ihan kaikki alkoi heti toimia ja saatiin hyvät eväät edistyä. 

Noudossa selitin lyhyesti että mitkä ongelmat viimeksi tulivat esiin.
Mun syy eli kapulan löperö tekniikka. (pikkujuttu joka korjaantuu potkulla omalle persiille)
Kapulan jahtaaminen ja se että palauttaa haluttomammin. 

Omasta mielestäni Mehmet rakastaa kapulaa ja se ei kertakaikkiaan halua palauttaa sitä mulle.
Sen mielestä on paljon parempi ja kivempi idea pelata tassuillaan ja pitää kapula itsellään. 

Leluun ei vaihda ja namitkin on vähän pöh tässä liikkeessä.
Laura kysyi että olenko koittanut vauhtipalkata toisella kapulalla. Ideana että kun mehmetillä on kiire palauttamaan kapula mulle, niin se ei ehdi pelata tassuillaan. Mielikuvan muuntamista siis. 

Testailtiin ja paljon mieluummin se jo tuli kohden. Toki sen tassuilla pelaaminen ensin pahentui kun se oli niin innoissaan. Tästä lähdetään jatkojalostamaan. (seuraavana päivänä arvotti oman suussa olevan kapulan hieman paremmaksi kuin heitetyn uuden kapulan. Ei siis irrottanut edellisestä kun rynni hakemaan uutta. Mietin joskos koittais palkita sen metallikapulalla tai viskaamalla metallikupin. Pimeä pikkukoira kun rakastaa metallikuppia ja kapulaa ihan hurjan paljon. Metallikuppi ehkä vielä mieluisampi kuin metallikapula. Myös poimimisen merkkaaminen jes vau tms hihkaisulla kirittää sen vauhtia luo.)

kaukot. Ne on vähemmän kuin lapsenkengissä. ne on syntymättömän lapsen hankintalistalla.
Olen siis blogannut tämän mielestäni, kun en ole keksinyt miten opetan Mehmetille tarkat vaihdot. 

Ongelma: Mehmet yliajattelee. Se ei toista asioita jos se ei ymmärrä miksi se tekee niitä asioita.
Tästä syystä Mehmet ei seuraa namikättä kovin varmasti. Se alkaa epäillä että asiaan on koira haudattuna, eikä se varmasti halua olla se koira. Tosihyvällä namilla se seuraa kyllä kättä, mutta lähinnä keskittää keiken ajattelemisen namin saamiseen. Jos se ei saa sitä väkivallalla se jähmettyy taas ajattelemaan.
(kyseessä koira joka oppi että keittiön lattiaan osuva nami on myrkytetty ja joka laajensi sen heti koskemaan kaikkia paikkoja. Jos namin sai ilmasta kiinni sen sai syödä, mutta jos se osui maahan se oli PAHA. Tämä saatiin aikaan keskittymisharkalla jossa maasta ei saanut ottaa namia vaan siitä piti luopua saadakseen namin minulta. Asia rakaistiin sillä että nami heitettiin maassa olevaan kuppiin ja vähitellen kupin ohi lentäneet namit miellettiin sallituksi, ja nyt kaikki heitetyt namit saa ottaa.) 

Lauralla oli ratkaisu!

Namit pois kädestä ja ohjaa sillä tyhjällä kädellä koira eri asentoihin. Naksauta kun tekee oikein ja ota nami sitten taskusta. Mehmet kestää onneksi odottaa rauhassa naksun jälkeisen maksun. 

Se toimi!!! toki kädet pitää olla hyyyvin rauhalliset ja peruuttaminen meinasi iskeä läpi joissakin vaihdoissa. nyt meillä on keino harjoitella kaukokäskyjä. <3

Lisää kestoa aika pian kun tekniset vaihdot alkavat sujua, ettei tule luoneeksi koiraa joka arpoo itse vaihdot (minttu)

-------------

kaukoista yleensä. 

Mielentila rauhalliseksi. Selkeä virittely siihen. laura saattaa joskus peruututtaa koiraansa pari askelta ennen kaukoihin menoa. Toki riippuu että kuinka tiukasta tuomarista kyse. 

Lauralla on koiransa kanssa peruuttamisleikki. Siinä koira peruuttaa käsimerkin ja käskyn yhdistelmästä ainavain kauemmas. myös laura peruuttaa koirastaan pidemmälle. Palkka tulee aina koiralle sen taakse. Kaikessa vahvistetaan sisi ajatusta taaksepäinmenosta ja siitä että etäältäkin voidaan miettiä taakse, eikä ohjaaja olekkaan enää niin voimakas magneetti kun koira saa tietyn vihjeen. 

Kaukoista saa myös kivan asettamalla koiran taakse jotain mitä se voi luvalla kiertää. Esim onnistuneen kaukojen pätkän jälkeen merkkisana jes, ja vapautus kiertämään. Toki takapalkka voi olla nami tai lelukin. 

kirjoitan lisää myöhemmin.. asiaa oli ja oli ja oli ja muistiinpanovälineet oli kotona.