lauantai 22. lokakuuta 2011
Puujumala pakkasella ja egonpönkitystä ohjaajalle
Katariina Kainulainen tuli neuvomaan meitä ongelmissamme. (TOKO sellaisissa)
Mehmet oli aamun ryhmässä. Sen kanssa ehti käydä läpi seuraamisen, noudon ja ruudun.
Seuraaminen. ensin ihan vaan yhtä askelta. sitten käännöksiä vasemmalle paikalla. sitten kokeilin pätkän suoraan. Mehmet oli innokas, röyhkeä ja yritti kovasti. sille tuli myös onnistumisia.
-Älä karsi kaikkia apuja heti pois. Käsiavulla pidemmät seuraamiset, käännöksissä voi sanoa vierelletulokäskyn uudestaan auttaakseen. Ei ole pakko olla heti koemaisen täydellinen ja vähäeleinen/sanainen. Ala vaatia.
-Röyhkeys ja into on tosi hyvä juttu.
-Kerrankin reagoin nopeasti oikeaan aikaan ja palkkailin memeä hyvin.
Noudot. pitoa, edestä vierelle siirtyminen ja siitä kapulan luovutus. Kapulan irrotus luvalla käsky->nami tippuu välittömästi. Myös näitä että kapula vapautetaan muualle kuin käteen.
-Hyppyä kapula suussa, oli ällöpätevä.
-Variaatioita, paljon vaihtelua, ala vaatia.
Ruutu. Osaa targetin, ala vaatia että se pysyy siellä odottamassa myös kehun jälkeen.
Katso että fiilis on hyvä ja halu mennä ruutuun on kova. Mehmet oli hieman väsyneen oloinen jo tällä kierroksella.
-Vaihtele matkaa, tee myös pitkää matkaa jo.
- Ei kädellä huitomisia, on liikaa kiinni käsissä.
- target ja tyhjä ruutu vuoronperään jo nyt. hakeutui oikeaan kohtaan puolivahingossa/siksi kun se targettikin siellä oli.
- Jos haistelee targetilla, sano joku huomiosana HIP tms ja sano uudestaan ruutu käsky. Eli ruudussa huomio pitää olla minussa ja targetilla pitää pysyä.
-Ruutu palkataan heittonamilla/lelulla koiran taakse. Ruudussakin ajatus palkkaan jonka saa takaa.
(edistyneemmillä lisättiin pysäytyskäsky- "Ruutu", odotetaan että koira hakeutuu oikeaan paikkaan, "jesh! stop!"->heittopalkka koiran taakse)
Minttu
Minttu teki noutoa, metallinoutoja, seuraamista ja ruutua.
Puukapulan nouto. Koitin saada sen ongelman esiin. "Ongelmana" on siis kapulalla pelaaminen tassuilla. No ei pelannut ei, vaikka kuumensin ja kaikkea. kauniita ja innokkaita noutoja. Sit multa kysyttiin että kun se pelaa tassuillaan, niin mitä mä teen. oonko kieltänyt. En tietenkään.. oon vaan kattellu et tjaa nyt se taas vähä pelaa tassuillaan. Eli reippaasti kieltoa peliin possuilusta. Nouto on sen asteikolla niin kivaa että tuskin nuupahtaa.
Metalleja noudettiin kolme erilaista, vieraat ruottalainen, norjalainen ja vähä erilainen suomalainen. Minttu sai hyppiä estettä ja juosta putkea ne suussaan. Hurjan hauskaa sillä oli, eikä taaskaan mitään ongelmia. kerran poimi kapulan suuhun vähän varovaisesti. Lelupalkka ja kunnon revittelyt.
Seuraamista otettiin ihan että saatais esille BLAAH PASKAA asenteemme. Koitin olla leuka pystyssä ja kävellä reippaasti. Kun tein ilman liikkuria olin paska. Liikkurin kanssa hätäilen ja teen asioita nopeasti ja se SOPI Mintulle. se skarppasi ja teki elämänsä parasta seuruuta. Välillä heitin sen putkeen tai hypylle ja taas seuraamaan. sivuaskeleita käännöksiä, vauhdinmuunteluita, täyskäännöksiä, ihmisten läheltä menoja.
-Tee sille yllätyksiä, tee siitä sille hauskaa, ole nopea liikkeissäsi, anna sen jahdata sinua.
Kun lopetettiin Minttu LIEKEHTI.
Toka kierroksella tsekattiin ruutu. pari ryhjää ruutua läheltä. Yksi onnistunut kaukaa. Ja kun selitin ongelmaamme.. niin jouduimme tekemään vielä kerran. mie jäädyin, jännitys iski mahaan ja oli karmeempi olo ku ikinä kokeissa. Mä TIESIN. että se EI tee sitä mitä pyydetään. Eikä se tehnyt. meni 5 metriä ja pysähtyi. Siinä odotettiin ja odotettiin. Minttu tuijotti mua laamanaamana ja minä tuijotin ruutua. Vilkaisi kuulemma kerran ruutua ja silloin olis ollu hyvä sanoa sille notta ruutuun. Mutta ei. siinä se seisoi ja lopulta istahti. Pyysin sen pois ja lähetin uudestaan. nyt se meni suoriltaan ja sai palkan.
Seuraavan se taas jäätyi. Käskytin sen odottamaan ja kata vei ruutuun pallon. Käskytin ruutuun ja kehuin kun iski palloon kiinni.
Loppuun vielä suora juokseminen pallolle.
-Ohjeeksi tehdä paljon paljon vaihtelua ja erilaista ruututreeniä. Ei saa urautua ja taas pitää olla yllätyksellinen.
Koulutus oli itsetuntoa nostattava. ongelmat on pikkujuttuja ja vain treeniä vaille. Kaikki taidot löytyy kyllä, vaikka niitä joutuukin vähän herättelemään. Nyt tuli uskoa siihen että en vaadi lapinporokoiralta liikaa ja että koirani ovat oikeasti ällöpäteviä.
-----------
Yleisiä juttuja:
Puujumala pakkasella -treeni tehtiin toiselle koirakolle. Ohjaaja oli ihan tönkkö ja sillä oli lelu kädessä. kun koira teki jotain.. (paitsi haukkui tai haisteli maata) se palkittiin lelulla ja kehulla. Tätä koitetaan. vähän kuin naksuttelua, mutta ilman painostavan odottavaa ilmapiiriä ja itse naksutinta. Olis nimittäin hyvä että jäätymis tilanteissa Minttu oppisi itse avaamaan päävikansa.
PRO henkilöiden vau + käsienlevittelykin selvisi. Se on tietynlainen palkkaus +virittely tulevaan liikkeeseen. Taktikoidaan ja annetaan oman koiran ja itsensä kaikessa rauhassa keskittyä liikkeiden välillä.
Ensin käsky-> joku toiminta. Esim kiva perusasento. siitä lievempi käsienlevitys ja "vau". käännytään oikealle ja lähdetään kävelemään lenkki. Koiran pitäisi tarjota vierelle tuloa seuraamaan, mistä se palkataan superisolla VAU! + käsien levitys tyylillä. Siitä tulee sit oikein kunnon palkka.
Tehdään siis vaisusta ja kehään sopivasta eleestä, koiraa innostava ja sen keskittymään ja skarppaamaan saava ele.
Tuli vastaan myös ihan mulle uusi toko esine. Painotettu kapula. Toiseen päähän on upotetu puuhun metalliklöntti, joka saa kapulan toisesta päästä painavammaksi. Kapulaa mäystävät ja huonosti pitävät koirat saadaan keskittymään, sillä kapula ei pysy suussa jos suun avaa. loistava!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti