keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

yöreenii ruusulantiellä

Hallilla oli valmiina tällanen simppeli ratatreeni.
Ensin Tyynen kanssa. Ei mitään suurempia ongelmia. Kakkosriman tiputti, jos liian nopsan lähdin taittamaan kohti kolmosta. Sit rallateltiin vähän eri suunnista keppejä. Kun muisti pitää oman vauhdin yllä ja sanoa melkein keppien lopussa seuraavan esteen, homma toimi joka suunnasta. En palkkaillut kepeistä, ne oli este muiden mukana.

Ilona. Huh heijaa. Se ei irtoa yhtään niin keveästi kuin Tyyne. sitä pitää viedä pidemmälle ja se on tauon jälkeen huolimaton ja raivoisa. Lusmuili renkaan kanssa ja hyppäsi sivusta. Muutaman ärräpään jälkeen alkoi hakea oikean reiän. Meinas lusmuilla keppien vikat pienat, ärräpään jälkeen ei enää lusmunnut.

Minttu tuntui liikkuvan kuin villakoira. Tanssahdellen ja takaosallaan töpötellen. Isomman hädän jälkeen askel parani ja pikainen hieronta auttoi vetreyttämään paikat.
Seuraamista uudet kengät jalassa. Minttu näytti "haista kukka, jonka lehmä eilen söi" naamaansa. Se muka ennakoi jääviä ja mulkoili kaikkia esteitä kuin potentiaalisesti päälle vyöryviä seiniä.
Potkaisin kengät pois jalasta ja tehtiin tsemppiseuruuta. Heti kun teki jotain hyvin, sai hurjat kehut ja rallailla vähän aksaa. Pituus, putki aidat. ja fiilis nousi kattoon. Lihapullalla hetsasin ja välillä kadotin sen. Liikuin reippaasti ja en paljon säästellyt hauskuudessa enkä pelkoissa. Hyvin se siitä alkoi taas mukana tulla ja hyvällä fiiliksellä. Pitihän sen tehdä maanpinnalle palauttava treeni kun se edelliskerralla niin hyvin lipsahti tottelemaan. Minttu <3

Sitten otettiin kaukojen seiso-istu vaihtoa. Lihapullapalkalla ei meinannut suostua tekemään edes 3 askeleen päästä. Kitekat pussin voimin teki 9 askeleen päästä oikein ja vielä hyvällä fiiliksellä.

aina ei voi sujua, ei ees joka kerta

------
Ja sitten Mehmet..
juoksutin sitä tolpankiertoa. Mehmetin mielestä tolpalle kuuluu jäädä seisomaan, ellei sille huikkaa jee tai vow ja jotain.
Jos kiertää 10 kertaa sen voi stopata kerran ja se alkaa huonontaa tavallisia kiertoja. Sillä se EPÄILEE että tulee EHKÄ stoppi.

Otin sille prinsessapalloon namin ja viskoin sitä. stopit oli huonoja ja se ei suostunut kunnolla lähtemään paikoiltaan kohden mua. kun sieltä kuitenkin tulee se stoppi jossain välissä ääk.

prinsessapallo oli tullut tiensä päähän ja namit purskahteli ympäriinsä. Prinsessapallo lensi roskiin.

kokeilin kitekat kuppia takapalkaksi. Tiedättekö sellaisen sätkynuken tai ankeriaan lima saavissa tai kirppuja kopallisen. Mehmet ei voinut olla selin palkkakippoon, se ei voinut tulla vierelle, se ei voinut istua. Se voi 5 metrin päässä kiposta istumaan asetettuna läähättää silmät golfpalloina stressiään. Siitä lähti mun luo mutta ravilla. pysäs hyvin jos pysäytin, mutta ei voinut irrota sinne kitekat kupille ennenkuin sadan vapaan ja hyvän ja olehyvän ja jeen ja vitsi kun taitavan jälkeen. Sitten se rynni sinne laukalla ja roiskuposkena veti nampat kitusiinsa.

kokeilin sit laittaa kitekat kupin puoliväliin. Tuli hyvin luo. stoppauksen kohdalla mulkaisi kitekatkuppia , kaarsi sitä pakoon ja tuli mu luo. Tämä malli haudattu.

Mehmet siis ei tule luokse, sillä luoksetulon aikana voi tapahtua jotain katastrofaalista, kuten stoppaus. ja se ei halua tehdä virhettä niin se stoppaa 2 askeleen päästä alusta. jos se alusta ees lähte mua kohden. Alkukohmeen ja kolmen luoksetulokäskyn jälkeen tulee lähelle, mutta stoppi venyy tällöin.

a-pu-a. parhaiten se meni kun vaan huikkasin sille seis tms kun se ei vielä osannut odottaa että luoksetulossa on stoppaava elementti. sen pää on nyt ihan jumissa. millähän sen tästä saisi ylös. ehkä son se palloon nami ja viskaus joko eteen tai taakse. sillä minttu sen oppi. ja se sentään on melkoisen dramaatillien otus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti