lauantai 12. marraskuuta 2011

Lumin kolmas päivä meillä


Aamu kymmenestä iltapäivä viiteen oltiin hallilla. Onneksi on hyvät takit neidillä mukana.

Lumi sai henggailla osan ajasta hihnassa ja osan ajasta katsella koiria boksista. Ryhmänvaihdon aikaan tehtiin ohitustreeniä. kaksi bordercollieta ja kolme tolleria parkkeerasivat tien kummallekkin reunalle.Lisäksi lähistöllä liikkui iso spanieli. Lumin kanssa marssittiin niiden välistä kymmenisen kertaa. Vikoilla kerroilla häntä oli jo ylhäällä molempiin suuntiin mennessä. Tollereihin se suli ensin, mustat bc:t oli epäilyttävämpiä. Mutta sitten saapui kauhistus. HE_VO_NEN. Samaa tietä muiden koirien ohi tallusteli iso suomenhevonen. Lumi meinasi ääntää, mutta kevyestä muistutuksesta hiljeni. Lumi epäili voimallisesti, mutta sieti "tosi ison koiran" ohimenon.

Tänään Lumi tapasi tervehtimisasteella vain yhden kiltin spanielin. Muutoin se jälleen näki kuinka isot koirat leikkii, riehuu, huutaa, touhuaa.. ja pysyvät ennenkaikkea poissa Lumin iholta.



Kotia tultuamme ollaan vaan otettu rennosti. Lumi alkoi reissun jälkeen reagoida muhkuen ja röpisten ihmisiin, jotka liikkuivat lähitöllä. Päättelin että päivä oli jo riittävän rankka ja sisäistettävien asioiden määrä isompi kuin osasin odottaa. Antaa Lumin nukkua ja pohtia. Kotona se ei enää ole kokoajan jalassani kiinni tai edes nuku vain vieressäni. Nyt se etsii pehmeimmän paikan kylkensä alle ja nukkuu juuri siinä. Näitä mun poroja se ei enää ihmettele. Tyynellä alkaa olla kivat päivät juoksuissa meneillän ja se koittaa flirttailla Lumille. Tyyne steppaa korvat ja häntä tötteröllä, pussailee Lumia ja koittaa saada sen leikkimään. Lumi on otettu huomiosta, mutta lähinnä haluaa nukkua. Liikaa virikkeitä pienelle mielelle? Nukkukoot ja nollatkoon hetken.


Lumi on ällöttävän ihana otus. Sellainen riipaisevan ihastuttava, joka hakee hyvää kontaktia ihmiseen. Välillä se yrittää olla possu ja VAATIA huomiota ja hellyyttä osakseen. silloin se ei sitä saa. Toisaalta sille ei voi vetää pelkkiä rajojakaan ja pysyä vain niissä. Lumi on otettu hellyyden osoituksista ja huomiosta. Se ilahtuu yhteisistä hetkistä ja puuhailusta. Se yrittää enemmän, jotta saisi hyväksyntää. Helää ja hyväksyntää vastaan se antaa enemmän vastuuta hihnanpäälle ja on itse rennompi. Jos siltä vain vaatii, se saattaa lukkiutua ja jäädä nuupalleen. Pieni kosketus, pieni kehu.. vaikeassa tilanteessa hihnaa pitkin tuleva ilmoitus että ole kunnolla, et ole yksin maailmaa kohtaamassa... ja Lumi rentoutuu kokoajan nopeammin tilanteissa. Namejakaan ei tarvitse kantaa mukana. Eipähän likka pääse lihomaan.. se oli ykköspelkoni kun Kikko Lumin mun hoiviini antoi :D Jos olen termin oikein ymmärtänyt niin hyvin laumaviettinen otus. Varmasti ihan järjetön sikapossu, jos sen vaatimuksiin ja röyhkeilyihin lähtee mukaan. Ole pikkuisen hermostunut tai kireä, Lumi on 20 kertaa enemmän sellainen! Ole rento, niin Lumi rentoutuu aika hyvällä tahdilla. Lumi peilaa mielialoja todella hyvin.


Tuntuu että isoissa koirissa Lumia hirvittää eniten niiden arvaamattomuus. se että pääsevätkö ne tulemaan iholle hallitsemattomasti ja hillittömästi. Kauniisti käyttäytyviä elikoita kohtaan se on jopa utelias ja hakeutuu itse tervehtimään.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti