aamupalan ansaitseminen 11.3.

Ensin Ilona. Ruokakuppi maahan sen eteen. Kielsin ryntäämästä suoriltaan sinne.
Ilona vierelle istumaan ja kapula suuhun. Kolme kertaa sylkäisi kapulan käteeni. Neljännellä kerralla otti tukevan otteen kapulasta, mulkaisi minua ja alkoi tuijottaa ruokakuppia. Piti kapulaa noin 2-3 sekuntia, kunnes sanoin irti ja vapaa. Se alkaa päästä jyvälle.

Urpo juoksenteli ympäriinsä ja tahtoi ruoan. Se piti rauhoittaa nameilla. Pyysin sen vierelle ja palkitsin kontaktista. Kun se istui vierelläni, sanoin "seuraa" ja astuin hitaasti askeleen eteenpäin. Urpo tillitti minua silmiin ja varovaisesti siirtyi takaisin vierelleni. Kolme kertaa otin askeleen ja Urpo siirti vierelle kontaktissa.
Vapautin sen ja mentiin keskemmälle keittiötä. Otin Urpon vierelle ja pyysin sen maahan. Aivot näytti olevan tyhjäkäynnillä. Toistin käskyn ja hieman avitin kädellä. Poika meni varovasti maahan. Kehuin sitä ja käskin jäädä paikoilleen. Urpo rentoutui ja jäi kaikessa rauhassa makoilemaan. Olin parin metrin päässä, melkein pöytäryhmän takana (jotta näin kellon) Urpo jaksoi rauhallisesti maata 2 minuuttia paikalla. Otin ruokakupin mukaan kun palasin. Annoin ensin namin kädestä, sitä se epäili myrkytetyksi. Tipautin namin sitten sen nenän edessä ruokakuppiin ja laitoin ruokakupin maahan. Arvatkaa mitä teki Heikko-Peikko? Se säikähti ruokakuppia. Aivan oikein. Pyysin sen takaisin maahan ja vapautin siitä. Näytin ruokakuppia ja kannustin ottamaan. Kyllä se sitten kupille meni, vaikka olikin aluksi varma siitä että kuppi puree..