sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

1. kerta Gurun treenissä. (Urpo)



Olipas se jännää. Pari viikkoa ollaan jännitetty näitä treenejä. Oli kyl mahtava tilaisuus päästä tähän pienryhmään mukaan.

Paikkana oli pienehkö ja kaikuva betonipohjainen halli.
Ensin jutusteltiin ja kerrottiin omasta tasosta ja ongelmista. Meillä ongelman tekee minä ja kiivaan krätyynen luonteeni vs. koiran herkkyys. Patoumiahan se aiheuttaa, ainakin toiselle.

Ensin kimppaliike paikallamakuu. Kaikki oman tason mukaan ja sen verran etäälle koirasta kun pääsi.
Mie laitoin Urpon maahan avustaen kädellä. Siirryin muutaman askeleen päähän ja hiljaisella matalalla äänellä rauhoittelin. Palkkasin pienin aikavälein. Pari kertaa Urpo nousi ja pani maate heti uudestaan. Palautin sen aina rauhallisesti takaisin riviin. Nimittäin se siirtyi aina oman mittansa verran eteenpäin noustessaan.
Yhteensä 2 minuuttia pidettiin poikaa maassa. Palkkasin sen suunnilleen 10-15 kertaa. Melko rauhassa se oli.

Sitten kun tuli meidän oma vuoro, keskityttiin perusasentoon. Mie sain nouvoksi viedä kättä rauhallisemmalla tahdilla ja selvemmin. Urpo sai kehuja tarkasta ja hyvästä perusasennosta. Minä palkitsen sen liikaa itseni edestä, eli Urpo joutuu kurottamaan päällään jalkani eteen, saadakseen namin. Ikinä en moista virhettä ollut tajunnutkaan. Eli palkkaus perusasennosta enemmän vasemmata, Ihan koiran kuonon edestä.

Urpo piippasi, vonkui ja kitisi hallin reunalla odottaessaan. Sain neuvoksi kieltää sitä napakalla äänellä. Murahdus, ärähdys tai muu kielto. Sen jälkeen tuli pelkällä matalalla ja rauhoittavalla äänellä kehua koiraa. Koskea ei saanut, sillä Urpo ottaa sen palkkiona tekemisistään ja jatkaa heti kosketuksen loputtua vollottamistaan.
Jonkin aikaa ärähtelin ja kehuin hillitysti, Urpo hiljeni ja laittoi maate. Se jopa laski pänsä tassujen väliin. Ihan hillittömän huippu juttu.

Laitetaas tähän etenemis tavoitteita: Paikallamakuu pidemmäksi, paikallaolo muutenkin varmemmaksi, vahvista kontaktia vierellä ollessa, palaa yhden askeleen mittaisiin seuraamisiin.
Jos otat koirtalle jotain uutta, pilko se pienen pieniin osiin ja palkkaa se sen jälkeen jollain liikkeellä jonka se varmasti jo osaa. Uutta juttua ei jätetä viimeiseksi mielenpäälle. Onnistuminen loppuun.

Urpo sai palautetta hyvästä kontaktista ja yhteydenpidosta minuun. Se on reipas ja halukas työskentelijä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti