sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Lakken kentällä

Aksaamassa Kaapo the äidinpentu, Rauha the hullu porokoira, Niki the äidin kääpiösnautseri ja Mehmet, se tokoileva poro. 

Kaapo Meni asenteella ruokakupille pienen riman yli, meni suoraa ja ihan ihan lyhyttä putkea ja teki jo takaakiertoa siivekkeen ympäri päästäkseen sille kupille.

Rauha juoksi ja juoksi ja juoksi. Välillä se meni sinne minne minä halusin, välillä kaahas putkea ja kiersi ihan huvikseen A esteen. Silloin kun se meni sinne minne näytin, se oli oikein kiva. silloin ku sillä kaasu hirtti se oli oikein kiva. Se oli kiva. Tolla kaahaamisella sen treeni on vaan max 5 minsaa ja vilvoittelemaan. 

Nikin kanssa vahvistettiin kupille suoraan irtoamista. Oli rankkaa. Se ohitti renkaan ja juoksi sitten kaksi suoraa aitaa päästäkseen palkalle. Toisella kertaa suoritti renkaan ja ohitti ne kaksi aitaa. Luovutin. Tehtiin sitten ihan perus pientä pyöritystä. 

Mehmetin kanssa ahnehdin kaukoihin häiriötä. Häiriö oli liian iso ja se jäätyi. Hinkattiin vielä vähän ja vaadittiin. Vituiksihan se meni. Saan taas taputella itteeni selkään ja olla silleen että hyvä Jonna sinä se osaat. 
Eli nyt sit edelleen vaan leppoisaa ja iloista ja onnistumista ja vain hyviä kokemuksia. Pehmeää pumpuliin käärimistä, iloa, onnea ja auvoa. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti