Älä anna sen epäonnistua - se musertaa sen maailman

Sari Kärnä koulutti kennelpiirin nuorten koirien rinkiläisiä jo 14.4. olen ollut laiska päivittäjä, joten julkaistaan teksti nytten. :P

Mehmet 
Ekalla kierroksella neuvoi paikallaoloihin helpottamaan ja auttamaan. Kun en muut koirat on rivissä niin Minä olen myös ihan lähellä ja vaikka syöttelen sille nameja. Ihan kuten aloittaessani paikallamakuun harjoittelua. Jos on levoton tai huolestunut niin teetän sillä liian vaikeaa, ja se vain vahvistaa sen huonoa fiilistä. 

Seuruu: 
Osaa seurata ja paikka teknisesti hyvä. Pitää enää saada ilme paremmaksi. Nami pois siitä oikeastakin kädestä, sen ehtii kaivaa taskusta. Palkka pieneen rasiaan taskuun ja seuruun palkaksi se viskataan saalistettavaksi. Mehmet tuo palkan mulle ja avataan yhdessä. Siirrettiin siis aksapalkkaus tokoon. 
Lähti fiilis heti nousuun ja näytti paremmalta. Seuruuta ei tän kanssa hinkkailla. Ihan yksi pätkä seuruuta voi olla riittävä. Pituus mieluummin lyhyttä ja vaihtelevaa kuin piiiitkääää ja puuduttavaa. Kun perusta on hyvä, menee se pidempikin sitten. 

Auttaminen: 
Auttamisessa on mustan ja valkoisen lisäksi harmaata aluetta. Koiraa voi ja saa ja pitää auttaa asteittain apua vähentäen. 
Liikkeestä maahanmeno oli kadonnut. Palattiin alkuun. Peruutin ja pyysin maahan, se kulki mukana ja meni maahan, se seurasi minä pysähdyin ja meme meni maahna, minä seuruutin ja hidastin silloin kuin käskin sen maahan ja kävelin kokoajan tasaisen hitaasti ja käskin maahan. Mulla helposti unohtuu että koiran auttamisen ei ole pakko olla se äärimmäinen laita vaan jokin pienempikin voi riittää. 

Liikkeestä seisomisessa jätetään kohde eteen ja kierrellään, niin että se kestää mun kaiken liikkumisen lähistöllä. Palkkaus eri kohdista vapauttaen etupalkalle. Tuo varmuutta. 

ÄLÄ ANNA SEN EPÄONNISTUA, SE MUSERTAA SEN MAAILMAN. 
Siinä se on, selkeästi ja suoraan sanottuna. 

Huikean hyvä koutsi, sopi aivan täysin mulle ja Mehmetille. Tunsi tämän rodun perinpohjaisesti ja myös niksutinaksuttelun, palkan suunnat, kriteerit ja niiden hyödyntämiset. 

Tokalla kierroksella pelattiin tunnarin kanssa. 
kaksi kapulaa. toisessa mun + namin haju, toinen hajuton. 
Kun merkkas/otti oman, kehu. Kun otti väärän pyydettiin irrottamaan. 

Lisättiin onnistumisten jälkeen kapuloita. Jos alkoi koomailla tai epäonnistua tai kelli ja hämyili, laitettiin nameja maahan. Välillä hairahtui nameista kapuloihin ja nosti randomeja. Siirrettiin namit palkkakippoon rivin alkuun. Mitään käskyä en vielä ollut. Istuin maassa noin metrin päässä kapuloista. Annoin luvan mennä kapuloille, naksutin oikeista ja palkkasin. Vääristä käskin irrottamaan. Mehmet pääsi hommassa eteenpäin, eikä koomaillut enää yhtään niitä vääriä kapuloita. nenä pysyi jutussa mukana. Vaikka tuli epäonnistumisia, niin en eivät musertaneet kumpaakaan. 
Tätä voi tehdä myös kumihanskat kädessä. 

Ensin kaksi kapulaa oma ja hajuton 
toiseksi enemmän hajuttomia ja yksi oma 
kolmenneksi muiden hajuisia kapuloita ja oma 
neljänneksi ulos kotoa oma ja hajuton kapula 
viidenneksi ulos kotoa oma ja enemmän hajuttomia kapuloita 
kuudenneksi ulos kotoa ja oma ja hajustettuja kapuloita. 

Kun siirretään tunnari kotoa pois, helpotetaan harjoistusta. uusi paikka on jo itsessään harjoistusta vaikeuttava asia.

Jos ei muuta, niin tämä tunnariharjoitus toimi Mehmetille "uskalla epäonnistua, maailma ei kaadu" -harkkana.