Pääsin sattumalta mukaan tokoilemaan Minna Niskalan ohjaukseen.
Ensin otettiin yhteis paikallaistuminen. Kävin piilosa ja se oli memelle liikaa. Otettiin uusi ja sen pysyi. Vieras kenttä ja uudet koirat heti treenin alkuun oli liikaa herkkikselle.
Ekalla mein vuorolla tehtiin kisanomaisesti liikkeestä seisominen ja luoksetulo. Luoksetulosta nousi perään. Oli vähän tahmea, mutta suoritti. Ihan kuin oikea Mehmet olis jätetty kotiin.
Sit katottiin seuraamista. lyhyt ja vaihteleva kun onnistuu mutta vähänkin pidempi niin lompsahtaa mukana kulkemiseksi. Ohjeeksi palkata liikkeestä. nyt palkkaan vain perusasennoista. Hyvä pointti, joka alkoi heti toimia.
Toka kierroksella katottiin jotain helppoa ja hauskaa. Ruutua 3xalustalla, tyhjä ja yksi alustalla. Ihan semikivaan fiilikseen nousi.
Hyppy vilkastiin läpi. pitää hypyttää jo korkeampiakin, teki aluksi lyhyen hypyn ja kaarsi melkein takaisinpäin.
---
treenin ahaa -elämys.
Mehmetistä on tullut vakavamielinen, hidas ja yliajatteleva rahjustaja.
Olen sisi harpponut liian isolla innolla noita liikkeitä eteenpäin. Vaikak se osaa paljon ja laajasti pikkuasioita, se ei kestä sitä että kaikki nidotaan kokonaisiksi liikkeiksi ja aletaan tehdä välittömästi kisanomaisiakin. olisihan tämän voinut itsekkin ajatella läpi.
onkohan mun teemana "kouluttaudu, älä ajattele"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti