Kävin Topin ja Karun kanssa match showssa Ilmajoen Riistavallilla. Selvisihän sekin lopulta et millainen paikka se on. Ihan loistava paikka pitää kaikenlaista koiratapahtumaa.
Jonotin ensin Karun pentuihin ja koska samasta jonosta ei voinut ilmoittaa pikkukoiria ehdin jonotellessa katsella niitä lapusia tarkemmin. Jaa.. veteraanien ikäraja on seitsemän ja niillä on halvempi ilmoittautuminen. Hmm.. HETKINEN. Topihan ON 7 vuotias. Äkillinen jonon vaihto ja iän tarkistus papereista.
Koko tapahtuma alkoi lapsi&koira kisalla ja heti erään menivät kehään kaikki veteraanit yhtäaikaa. Topi viuhtoi paikoitellen pitkässä nurmessa aikamoista vauhtia. Kovin perhosmaiselta se ei ehkä näyttänyt, mutta plyymit liehuivat tuulessa. Topi nostettiin 4 parhaan joukkoon ja lopulta se sijoittui toiseksi. :) Palkinnoksi Topi sai pokaalin, ruusukkeen ja 3kg pussin HILLs light ruokaa.
Seuraavaksi otinkin Karun ulos autosta ja katoin et miten mettäpöyröö käyttäytyy ihmisten ilmoilla. Karu 7kk katseli ympärilleen uteliaana. Se olisi tahtonut käydä moikkaamassa kaikki koirat ympäriltään. Karu suhtautui ystävällisen kiinnostuneesti kaikkiin ihmisiin ja koiriin. Aluksi se oli niin innoissaan että rummutti hännällään mun reittä vasten ihan tohinoissaan. Muutaman koiran kanssa se pääsi vähän leikkimäänkin. Saksanseisoja, whippet ja australianpaimenkoira, kaikki yhtä mieluisia ja kivoja leikkikavereita. Karu osasi nätisti oleilla mun lähellä fifi hihnassa, eikä se ryntäillt mihinkään päin. Koon puolesta sitä luultiin urokseksi kerran tai pari.
Kehässä meidän parina oli saksanpaimenkoira. Karu juoksi nätisti ympäri kehää. Mulle tuotti vaikeuksia. Vaikka Karu on iso koira, ei se juokse kovinkaan lujaa ravatessaan. Kun tajusin että ei kannata kiskoa pentua perässä, alkoi sujua paljon paremmin. Karu malttoi seistäkkin nätisti. Hampaita näyttäessä se ensin pussasi tuomaria ja se jälkeen meinasi heittää leikkimiseksi. Toppuuttelin sitä vähän ja tuomari sai katsottua hampaat hyvin. Karu jäi hampaiden katsomisen jälkeen tökkimään tuomarin käsiä kuin kyselläkseen että missä se nami on? Karu sai punaisen nauhan.
Punaisten ryhmässä se alkoi olla jo melkoisen väsynyt. Englanninbuldoggi ääntelemisineen kiinnosti Karua kovasti. Kaikki pikkukoirat olivat meidän perässä, joten välillä oli hankala saada tytö seisomaan oikeaan suuntaan. Edellä olleet 2 tanskandoggia eivät olleet niin kiinnostavia kuin pienet kaverit. Karu poimittiin 5 muun kanssa jatkoon. Se alkoi selvästi väsyä ja jouduin tekemään kokoajan enemmän hommia saadakseni sen pysymään paikoillaan. Sijoituttiin punaisten pentujen neljänsiksi! Karu sai palkinnoksi pokaalin, ruusukkeen ja kilon verran royal canin perhoskoiran ruokaa.
Kotona oli vastassa tyytyväinen omistaja joka heti meni grillaamaan Karulle makkaran. Saatiin me ihmisetkin onneksi.. ja muutkin koirat vähäsen.
Kuva Minna Rinne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti