Tyyne teki kaikkea tätä. Oli kovin pätevä ja osaava. Pussiin se onnistui kerran sotkeentumaan, mutta hulahti takaisin sieltä. Muutaman toiston ja helpotuksen jälkeen se sujahteli taas pussin läpi kätevänä. Rengas putki harkassa asemoiduin itse vähän sinne sun tänne. Palkka oli kupissa Tyynen lähtökohdan takana. Fiksu penne, hoksasi että ensin tehään hommia ja sit vasta juostaan kupille
Minttu tokoili.
Tokoryhmälle näytettiin esimerkkikoirana alokasluokan liikkeitä. Minttu oli iloinen, pirteä ja ihan pätevä.
Tauon jälkeen Minttu treenaili merkkiä. Kierrätin sen sinne taakse. Ihan se ei hoksannu vieläkään ideaa. Kovasti oli hauskaa. Samaan aikaan hallissa molemmissa päissä oli naksuttelijat. Minttu hämääntyi niistä joten lopetettiin tän uuden asian sisäistäminen.
Sit vielä seuraamista hurjalla innolla. Vasemmalle kääntyminen pissii jos Minttu on liian korkeassa vireessä.
Muutama noutokapulan luovutus, Siinä ei haitannut naksuttelun räiske.
Meinasin ottaa liikkuen istumisia.. Minttu valahti maahan kolme kertaa peräkäin. Se oli silminnähden yhtäkkiä uupunut. Toki palkkasin sen pari kertaa "oravan korvikkeella" joka sai sen villiintymään ihan yhtä paljon kuin oikeakin orava. Mintulla siis flippaa ihan yli pieni pörröhäntäinen ja vikisevä orava... ja oravan korvike. puuhkahätäinen sydänleu joka vinkuu. Ilmesesti lelun teurastus oli niin rankkaa että ei vaan jaksanu. Yhden onnistuneen ja autetun istumisen jälkeen se sai vielä tappaa lelua.
Ilona.
Operaatio turpa kiinni aksahallissa.
Ilona on kasannu paineita autossa. Vein sen pissalle. Samalla toimittiin ohituksissa häiriökoirana. Iloan alkoi huutaa mulle kun namia ei herunu ja puri ekan kerran.
Sisällä hallissa mentiin perälle. Seisoin paikallani ja vuoronperään odotin ja vuoronperään sanoin vierelle. Oikein porsasmaisista teoista kirosin tai kielsin. Suorasta huudosta kirosin takas. Pienemmistä ääntelyistä kielsin. Pitkään aikaan ei herunut palkkaa, eikä äänetöntä menoa.
Ekan äänettömän vierelle käskyn merkkasin sanalla Hyvä. Sit aloiettiinkin alusta. Palkan Ilona sai vasta kun tuli vierelle hiljaa ja erillisestä käskystä lähti seuraamaan hiljaa.
Sain sen kauniisti ymmärtämään että naama kiinni suloinen lapsi. Sit mentiinkin merkille. Ihan läheltä kiertäminen ja palkka. Siinä se kuumui vähän, eikä kaikin ajoin ollut hiljaa. Lähtiessä nyt ainakin piti vähän ulahtaa.
Sit otin taas naama nutturalle räkättirastas harjoitusta. Sitten homma menikin reisille. Hallin toisessapäässä oli naksuttelija. Ilonalla flippas ihan yli. Se vapautii itsensä ja otti itteensä jokaisen naksahduksen. sille suorastaan sarjanaksauteltiin. Se saamarin susi iski mua käteen kiinni ja puri. Koitin palauttaa sitä ruotuun tylyilemällä, mutta samaan aikaan kuului naksutus. Se puri taas. Neuvoteltiin Ilonan kanssa kovaäänisesti naksuttelun ja mun tahdon ristiriidasta. Ilonan naamasta näki että se rekisteröi että naksu tuli toiselta ihmiseltä.. se vaan ei välittänyt äänen tulosuunnasta mitään. Tässä kostautui se, et joskus on antanut treenikaverin määrätä seuraamisessa naksulla oikea palkkauskohta.
Onneksi naksutus loppui kun naksuttelija tais huomata että oltiin pulassa. Sit otettiinkin palauttavaa kurileiriä. Puremisesta sai sormista nenälle.. sehän ei sitä haitannut... töykki kättä sit vaan voimallisesti kuonolla..vähän vähensi hampaiden käyttöä. Loppuun saatiin Ilona olemaan taas hiljaa yhden "vierelle" käskyn verran. Site ettei se koittanut tehdä kädestäni irtopalaa.
..joskus sitä vaan miettii että miksi sitä harrastaa agilitya.. se kun saa pienen koiran pään höyryämään niin pahoin. Arkitottelevaisuus ja toko kärsii ja pahoin. Minä en voi olla koiralle kiva, kun mun pitää kokoajan vaatia siltä asioita jotta se pysyisi hanskassa. Ilona on maailman kiihkein poronarttu. Miten malinois ihmiset saavat ne kaikki höyryt ja vietit pidettyä sen koiran sisällä ja toimivana pakettina? *huokaus* treenien jälkeen kiehuin pahaa tuulta vain vaivaiset 3 tuntia. Koiraharrastus on välillä niiin kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti