Löydettiin rauhallinen ja suojaisa ja kiva hiekkakenttä. Ihan tosta mun kodon läheltä kaupan takaa. On se jännä juttu. Ekaa kertaa siis uudella kentällä.
Ilona ensin.
Työmoraali on noussut hyvin. Autosta mukaan hommiin lähti pikkuinen louskuttava sähikäinen. Kroppa jännittyneenä ja silmät loistaen. Mammaloma alkaa olla ohi.
Kapula: Heitin kapulan ja ILONA KARKASI KAPULALLE. Se toi ja mie palkkasin. Otin toisen kerran ja nyt Ilona karkasi taas. Kutsuin luo ja noudin kapulan itte. Kolmannella kerralla pidin hienoisesti pannasta kiinni. Palauttaa ravilla, mutta sentäs hakee melko hyvällä fiiliksellä sen papulan mulle. Pikkasen se möyrys ja mölisi juuri ennen vierelle istahtamista se papula suussaan. Itsetyytyväistä jolinaa.
Luoksetulon pysäytys: Lyhyeltä matkalta meinas ensin juoksennella läpi. Pitkällä matkalla luisteli, toisella kertaa teki hyvin. Kolmanne luisteli. Loppuun vielä lyhyt, joka onnistui täydellisesti. Tämä vaatii vielä lyhyehkön matkan. Eli noin 10 metriä meidän väliin.
Kaukot: Juke huito Ilonan takana liikkurina. Aluksi Ilona käänteli päätään ja ihmetteli. Ei heti huomannut että käsky kävi jo, kun piti Jukea toljottaa. I-M-I-M-I-M sarjan aikana tottui lopuksi jo Juken häröilyyn ja keskittyi loistavasti. Milliäkään ei persus liikkunut mihinkään suuntaan. GOU tollomussu!
Liikkeestä seisominen: Osasi. Pienen uhkavaatimus-varmistus käsimerkin otin sille kun palasin sen taakse. Ilppa lähinnä mulkaisi että ”mitäs mesoot, mä osaan”.
Minttu:
Ruutu kaukaa ja läheltä: Kaukaa namialustalle 3 kertaa. Ekalal kerralla namialusta olikin tyhjä. Juke ei ehtinytkään laittaa sitä namia, vaikka alustan sinne veikin. Ihmisten kommunikaatiokatkos aiheutti Mintulle hubaa. Se nappasi namialustan maasta ja viskoi sitä menemään.
Vaihdoin jokaisella lähetyksellä eri reunalle ruutua. Minttu kuumui aika hyvin. Yhden vapautuksen ja paikanvaihdon aikana se löysi ison puunoksan. Sen kanssa se hillui, leikki ja tepsutti vähän aikaa.
Kaukaa ruutunmenot on vauhdikkaita, mutta ruudun lähellä jostain syystä kieppaa mielellään jommalta kummalta reunalta sisään ruutuun.
Läheltä heitin sille pallon ja vapautin kun se ruudussa ol. Hyvin meni ne noi 3 toistoa samalta sivulta.
Perusasentojumppaa: Namin kanssa muutamaa askelta ja palkka aina perusasennosta. Otettiin myös käännöksen molempiin suuntiin. Vasemmalle käännös tarvitsisi aivan erityistä huomiota.
Liikkeestä istu: Neljä toistoa. Ollaan opetusvaiheessa, joten heti istumisen jälkeen astuin askeleen tai pari ja palkkasin.
Tunnarin piilotusta: ekaksi piilotin itse, Minttu sekoitti ehkä vähän esineruutuun. Meni aika laajalle alalle, eikä ollut kovin tarkka nenätyössä. Löysi kapulan kuitenkin.
Toisella kertaa Juke vei kapulan ja piilotti sitä hiukan. Minttu käytti nenäänsä paljon intensiivisemmin ja pysyi paremmin siinämain missä tunnistuskapula oli. Löysi kapulan ja palkaksi sai tennispalloleikkiä. Lähinnä siksi kun oli niin energinen ja namit ehti loppua taskusta. Leikkimisen jälkeen Minttu jäi seisomaan kentälle. Ei selvästikään halunnut vielä lopettaa treenejä. Huijasin sen sitten lähemmäs ottamalla luoksetulon missä ensin maahanmeno ja sitten seisominen. Minttu on täydellinen. Minkäs teet
Sitten Minttu olikin jo niin lähellä autoa, että sen sai sinne jallitettua.
Jokatoinen koira reenattavana oli Juken. Mä nauroin itteni kipeeksi. GisGis haki kentältä mun syrjään laittaman puolitäyden battery tölkin. Vasta Juke sitä läikytti, GisGis kanto sen reteenä jätkänä pisaraakaan läikyttämättä. Se myös muuten nauratti mun melki sairaalakuntoon pystykorvamaisella ilmehdinnällään. GisGis onhuumormiähiä.
Juken ehdottomasti paras on tokoileva pekingeesi Lyyli. Se osaa tönöttää pystyssä ja näyttää maitotölkiltä ja se harjoittelee kärsivällisyyttä ja paikalla odottamista. Lyyli myös tekee iloista seuraamisen tapaista. Peke joka liikkuu mielellään ja tekee hommia häntä heiluen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti