sunnuntai 3. helmikuuta 2013

keskiviikon IKKJ

Mulla oli treenissä puolitoista koiraa, koska Minttu päätti viiltää jalkansa toisen koiran hampaaseen. Tötteröpää saa sit parannella kahta tikkiään kaikessa rauhassa kotona räytyen. Marttyyriuden se sitten osaakin...

Paikallaoloissa meh teki 1 minuutin piilopaikkamakuun hyvällä ilmeellä ja asennon säilyttäen.

Ensin teki puolikas koira eli Rauha.
Muiden tehdessä paikallamakuuta Rauha oli hallin reunalla ja teki omaa paikallamakuureeniä tiheällä palkkauksella ja keskittymistä vaatien. Viereisessä boksissa elämän vääryyttä huuteli Vilkku.
Rauha keskittyi jäätävän hyvin. Se on ollut iso yllätys tuon pennun kanssa. Se sulkee kaiken pois ja vaan keskittyy vauhtiviivojen sokaisemana siihen mitä milloinkin tehdään.

Omalla vuorollaan Rauh teki pentuluoksetuloa. Eli ensin leikki sätkivää saippuapalaa ja koitti riistäytyä Heidin sylistä irti. Toiselal luoksetulolal sitten malttoi jo odottaa että siitä irrotetaan enenkuin alkoi juosta.

Maassa oli merkki, joten kävelin lähelel ja katsoin muistaako se miten tarjotaan. Nimeä toiminnalal ei vielä ole. Rauha muisti ja alkoikin tarjoilla merkkiä hyvin. Kivasti menee merkin taakse ja hakee aikalailla oikealle paikalle jo.

Heidin lapaset oli pop ja keskenkaiken Rauha bongasi lehmien lypsykumin ja leikki semmoisella.

Mehmetille tehtiin rakastusreenit.
Seuruuta. Lyhyt ja helppo alokasluokan kaavio. Hienoa työskentelyä ja loppuun ällöpaljon kehuja ja liikkurin rakkauskohtaus.

Sitten hypytinouto metallilla. Hyppäs hyvin, nouti kivasti mutta ei hypännyt estettä takaisinpäin. Muistin sitten ettei sille ole opetettu sitä. Hups. Palkaksi lässytystä niin että sai pitää metallikapulaa eli palkkaa eli aarretta suussaan.

Kaukoja jälleen liikkurirakastamisella. Hirween hirween hyvä fiilis.

Toka pätkällä pelkkää luoksetuloa. Ensin läpijuoksu, jonka keskelle se teki itsenäisen hienon stopin.
Toinen läpijuoksu jonka palkkasin.
kolmannella pysäytin, mutta noin 3 metriä ennen mehmetin miettimää pysähtymiskohtaa. Takapalkka toimii. Ajatus on hyvin voimakkaasti takana.

Sitten Mehmet laitettiin pötkölleen hallin reunaan ja ihmiset istahti alas juttelemaan. Mehmetin piti kestää siinä. Se katselikin ympärilleen kiinnostuneesti ja selvisi kivasti.
Lopussa mari kertoi Korrien koulutuksesta koosteen ja mehmet sai hakea huomiota ja rapsutuksia kaikilta ihmisiltä. Teki tosi hyvää mehmetin itseluottamukselle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti