Janitan ratoja Mintun kaa

Ykkös rata. Koira jätettiin kahden esteen taakse odottamaan. Ohjaaja kökki siivekkeen vieressä ja kutsui luo. Kun koira oli toisen riman hypänny. Lasketaan kättä alaspäin ja peruutetaan esteen eteen. Vaihdetaan kättä ja viskataan koira yli. Siitä sitten samalla kädellä koissu putkeen.

Minttu oli pinki-ponki innoissaan ja meni riemumielellä ja hyvin. Ensin ohjaaja pakitteli liian nopsaan ja minttu tuli suorinta tietä mamman luo.




Kakkosrata. Tvisti tai jotain sellasta hianoo. Lähettiin putkelta koiran kaa yhessä. Oikeella kädellä "viskattiin" koira esteen taakse. Oma peppu hilattiin esteen läheisyyteen ja peruuttamalla vedettiin koira esteen yli ja siivekkeen ohi. Kun siiveke oli ohitettu, sai itekki kääntää naaman menosuuntaan.

Minttu oli nopsa ja tarkka. Ohjaaja ei osaa peruuttaa kahta tipunaskelta pitemmälle.



Rata kolme. Tää on vaikee, on se vaikee. Ensimmäiselle aidalle ei saa josta kiinni tönöttämään, vaikka siihen ehtis ja vaikka siihen ajautuu aina. Jos sen tekee, koira ajautuu kauas esteen taa ja on vaikea saada esteiden välistä takaisin. Koira lähetettiin ekalle aidalle ja samalla käännyttiin takaperin. Peruutettiin seuraavaa estettä KOHDEN (EI maneesin siihen nurkkaan, johon noi nuolet osoittaa) Tää sai koiran kääntymään nopeammin, suorastaan esteen päällä jo. Siitä koira viskattiin oikealla kädellä seuraavan esteen yli ja samalla kaarella seuraavastakin.

Minttu sai riemu kohtauksen. Se juoksi putken taakse ja kiersi sen ulkokautta monta kertaa. Pienen kartturi neuvottelun jälkeen Minttukin keskittyi. Sitten oli ongelmana ohjaaja. Minä ajauduin esteeseen kiinni, hosuin ja höselsin. en saanut käännyttyä kunnolla ja oikeaan suuntaan, ni koirakin meni vinksin vonksin. Sitten tapahtui ihme aj rata meni hyvin. Sitten taas hösellettiin ja etsittiin sitä rauhallista näyttämistä. Lopulta se löytyi. Mulla oli liian kiire, kun muka en ehtinyt. Ehdin hyvin, sitten sillä rauhallisemmalla tahdilla, kunhan olin oikeissa paikoissa.



Rata 4. Alussa koira lähetetään vasemmalla kädellä esteen yli. kutsutaan se luo ja otetaan vastaan oikealla kädellä kämmen koiraan päin. Kun se on ihna lähellä tehtään puoliympyrä oikealle ja koiran pitäisi kääntyä "sylissä" kohden seuraavaa estettä. Siitä jatketaan eteenpäin, otetaan haltuun ennen seuraavaa aitaa. Sitten oikea käsi ojennetaan ja käännytään estettä kohden. Tälä käännöksellä oli kans joku hieno nimi. Olkoon nyt "Ulkokäännös". Koira pyörähtää käden alta ja hyppää esteen. Nyt se onkin ohjaajan vasemmalla puolella. Sitten kuljetus ekan putken pään ohi ja lähetys taaempaan reikään.

Eka ongelma. Minttu on eri tassuinen kuin käännös vaatisi, tai sitten se on jäyykkä tai sitten se on harjoittelunpuutetta. Se teki aina pienen silmukan. se on hyi hyi ja ei ei. Haltuunotossa "tässä" ei merkitse mitään. Sain Mintun haltuun hokemalla "MINT, MINT" ja pitämällä kättä lähellä kroppaa. Ulospäin käänöksen Minttu teki loistavasti. Ensin se karkasi väärään päähän putkea. Tosin siihen riittää, jos mun joku sormi (kuten se hemmeti peukalo, joka on erillään rivistä) osoittaa väärään päähän.


rata 5. keppi reenii. Koira jätettiin ekalle aidalle ja mentiin keppien alkuun. Koissu kutsuttiin luo, asennettiin käsi keppien väliin ka käännyttiin menemään kepit.

Minttu osas ja oli hillittömän taitava


Koira jätettiin esteen taakse. Ite oltiin keppien väärällä puolella ohjaamassa koira oikeaan väliin. Hyvin meni siihen asti, sitten pitikin puikata ne kepit väärältä puolen. Ohjaajan pää sekos, mutta saatiin ne puolittain kunnialla loppuun.

Seinäjoen viralliset agility kisat 1.12.

Kummallakin koiralla oli hillittömästi energiaa. Ennen ratoja otin muutaman paikallapysymis harjoituksen lämmittelyesteillä. Kumpikin meinasi ensin lähteä, mutta pysyi sen jälkeen paikallaan hyvin.

A rata:


Ilona suoritti ensin. Jätin sen kahden esteen taakse odottamaan. Kutsuin luo. Ilona tuli hyvin, kääntyi siististi putkelle ja hyppi seuraavat aidat hyvin. Kepeillä tuli vitonen, Ilona ajautui väärälle puolelle. Korjasin virheen ja Ilona puikkasi kepit hyvin ja nopeaan. Rengas ja aita meni hyvin. Leikkasin takaa ja yritin riskeeraamalla lähettää Ilonan putkeen. Ilona katsoi minua, huomasi että osoitan putkea ja samantien juoksi sinne. Hämmästyin ihan pikkuisen. Lopun rataa Ilona meni tosi hyvin. Irtosi enemmän kuin treeneissä. Ilona kuunteli minua kokoajan eikä kertaakaan alkanut louskuttaa. Kovaa, tarkasti ja oikein. Ilonan kohdalla pitkä tauko näytti tehneen hyvää.

A-kisasta Ilona sai radalta 5. Aikaa alittui -1.8s. Tulos 5 ja sijoitus 12/39

Mintun vuoro A radalla. Tuli rauhallisesti aloituspaikalle. Kun otin pannan kaulasta, meinasi lähteä. Nappasin niskanahasta kiinni ja ohjeistin napakasti pysymään paikallaan. Minttu jäi hyvin. Jätin sen muutaman esteen taakse ja kutsuin luo. Kolmannelle esteelle sen vauhti oli kiihtynyt älyttömyyksiin, se joutui tekemään valtavan kaarroksen käännyttäessä putkelle. Siitä se sinkoilu sitten alkoi. Minttu sinkosi aidan ohi, mutta pelastui vielä. Seuraavan aidan ohi se ryntäsi ihan suoriltaan. Pysähtyi sen taakse ja kääntyi. Minä jähmetyin paikalleni ja yritin varovaisesti saada Mintun takaisin esteen sivulle ja oikealle puolen. Minttu katseli minua silmät loistaen ja odotti pienintäkin merkkiä. Sitten se loikkasi esteen yli väärinpäin. Minttu kiersi eteeni louskuttamaan. Minä laitoin kädet lanteille ja sanoin "Nyt loppu!" ja siitä eteenpäin rata meni kohtuudella. Irtoamisisssa Minttu juoksi puoleenväliin, katsoi taakseen ja jos varmistavaa käskyä ei tullut tuli takaisin. Parhaimmillaan se jokaisella askeleella käänsi päätä taaksepäin jommalta kummalta puolen. Kyllä me maaliin päästiin, mutta Mintulla oli ilmiselvästi hieman patoutunutta energiaa.

A-radalta Mintulle hylly

Radan vaihtuessa yritin saada Mintulle korvat takaisin ja hyppyytin sitä lämmittelyesteillä. Kovin hyvin se ei irronnut, mutta paremmin kuin radalla. Se myös kuunteli hieman paremmin että minne pitää mennä. Venäytin lievästi nivuseni. Sen johdosta en odottanut ihmeitä seuraavalta radalta.


Taas Ilonan vuoro ensin. Meille tuli täydellisen yhteistyön hetki. Minä näytin minne mennä ja Ilona teki kaiken juuri, eikä melkein. Se ahnehti rataa nopeasti ja tarkasti. Loppusuoralla minä ja nilkku jalkani hyydyimme, mutta Ilona hoiti homman loistavasti kotiin.

Ilona otti ekoissa kisoissaan B-kisassa ensimmäisen nollan -4.29s ihanneajan alituksella! Sijoitus 7/35.

Mintun vuoro: Alku meni hyvin ja siististi. Renkaalle päästessä Minttu roitaisi vähän sinnepäin ja meni välistä. Siitä saatiin 5 virhepistettä. Jatkoin radan hissunkissun ja lönkötellen. Säästelin jalkaani ja otin esteitä varmistellen. Muita virheitä ei tullut.

B-radalta Mintulle 5 ja aikaa ylitty 6.57 eli tulos 11.57 ja sijoitus 23/35

peruttu

Tämän kuun kaikki hauskuus on peruttu. Ilona sai kennelyskän 3.11. tokosta. 

Ilonan kanssa treenit

Vahvistettiin "vierelle" komentoa. Otetiin muutamia seuraamispätkiä. Kontakti on oikein mallkelpoinen ja hieno. Palkkaan edelleen tiheästi. Ilona jaksaa pysyä kontaktissa myös nääntävän pitkiä välejä ilman palkkaa. Se terävänä odottaa sitä naksahdusta.

Otettiin paikallamakuu. Hyvin pysyi noin 2-3 minuuttia. ( hitaasti laskin 150 asti. )
Kun palasin Ilonan luo, se nousi. Sanoin napakan EI:n ja samalla ohjasin sen kädellä pysymään maassa. Menin kauemmas ja palasin vierelle. Palkkasin maahan.
Otettiin toisen kerran makuulle jättö ja luokse palaaminen. Ilona pysyi hyvin maassa. Vierelle komennolla nousi ylös, mutta meinasi samantien humpsahtaa takaisin makuulle. Tästä johtuen otimme vierelle-maahan-vierelle-maahan treeniä. Ohjaaja opetteli lausumaan käskyt sopivan erilaisilla äänenpainoilla ja koira koitti hahmottaa oikean toiminnan. Oikein näpsäkkää lopulta.

Ilona teki täydellisen luoksetulon. Liikkeestä maahan ja seisominen onnistuivat täysin.

Alkaa olla ihan hyvä mieli viikonlopun kokeesta. Ainakin yritetään parhaamme.

Canis lehdessä oli hyvä artikkeli, joka laittoi ajatuksia uusille urille. Siinä kyseltiin että häiritseekö suoritusta jokin. Siinä oli myös lisäkysymyksiä aiheesta. Kun hommat mietti ajatuksella läpi, sai sopivan rennon mielen.. ainakin hetkeksi. Pitänee vielä ennen kokeita hieman psyykata ohjaajaa.

Eilen otettiin seuraamista + tokokokeiden paperit tuli.

Ilonalla otettiin seuraamista naksun kanssa. Palkka usein. Välillä pelkästä vierelle tulosta, välillä pitkän pitkän suoran jälkeen. Mentiin kahdeksikkoa ja palkittiin koira, jos se oma-alotteisesti hakeutui oikealle paikalle.
Tällä jatketaan. Metodi näyttäis hyvältä.

Mintun kokeessa 10.11. on 9 alokasluokan tokoilijaa. klo 9.00 alkaa. Paikkana halli. Tuomarina Marita Packalén.

Ilonan kokeessa 11.11. on 8 alokasluokan tokoilijaa. klo 9.00 alkaa. Paikkana ulkokenttä. Tuomarina Salme Mujunen.

jos vaihteeksi treenailis.

Tällä kirjoitus tauolla ollaan treenattu. Enimmäkseen agilitya. Kävimme Janita Leinosen agility ohjausluennolla. Erittäin pätevä ja järkeen menevä homma. Vaikuttaa olevan älykkäälle koiralle juurikin sopiva metodi. Ostin kummatkin DVD:t ja nyt olisi tarkoitus niitä katsoa yhä uudestaan ja yrittää sisäistää juttuja ja treenailla niitä koirien kanssa.

Viikon päästä on tokokoe kummallakin. Ilonalla on tuomari, jota jännitän kovasti. Tällä viikolla aion pureutua Ilonan seuraamiseen. Haistapaskattelut kisoissa loppu nyt, jos se vaan musta riippuu.

Päivällä otettiin lyhkäsiä agility juttuja. Tavallinen radanpätkä Ilonalla ja sitten Janitan pari harjoitusta. Paljon päänvaivaa ihmiselle, koiraa ei juurikaan rasitettu. Hyvä niin.

Illemmalla soiteltiin Kiiran kanssa ja tehtiin treffit Ravikille. Kiiraa odotellessa Ilona oli irti. Se haki kummallisen hyvin kontaktia ja palkitsin sen pariin otteeseen. Annoin sen juosta irti ja heittelin sille lämpimikseni kiviä. Ilona juoksee innolla perään, käy haistamassa kiveä ja juoksee luokseni. Halvat huvit hulluilla.

Kiira saapui. Annoin naksun Kiiralle ja pyysin Ilonan vierelle. Tietenkään sillä ei NYT ollut mitään ongelmia seurata lyhyillä pätkillä.  Otin yhden pitkän pätkän ja Ilona seuras intopinkeenä. Otin toisenkin pitemmän ja siitä Kiira jo näki hieman suuntaa Ilonan ongelmasta. Ilona seuraa kaukana minusta. Kaarrokset on todella loivia. Käännöksissä sen yli joko pitää ajaa tai se jää jälkeen. Otettiin Kahdeksikkoa. Oikein oikein pientä kahdeksikkoa. Aluksi Ilona ei työskennellyt takaosallaan, vaan antoi sen kellua jossain siellä suunnalla minne se sattui jäämään. Jatkettiin treeniä ja Ilona alkoi taipua ja työskennellä iloisesti. Otettiin monta vierelle komentoa. Kiira naksautti, kun Ilona meni suoraan ja oikein vierelle. Minä kaivoin samalla oikean puoleisesta taskusta namin ja työnsin sen Ilonan suuhun. Naksun tuleminen Kiiralta hämmensi Ilonaa hieman, mutta mukavalla tavalla. Se keskittyi enemmän ja muutenkin kuin pelkän makkaran hajun perässä. Se oikeasti tarjosi toimintaa ja sai palkan siitä mitä teki.

Mahtava naksu. Miten ihminen voi tarkentaa toisen koiransa osaamista naksulla. Tietää miten toimiva se on koiran kanssa.. ja silti tyysti olla käyttämättä sitä toisen koiransa ongelmiin?

Ilonalla ei olla tokoiltu naksulla vielä ollenkaan. Olen kuitenkin ehdollistanut sen valmiiksi ääneen. Aiemmin olen opettanut naksulla Ilonan nostamaan maasta pieniä esineitä ja tuomaan en minulle. Että ihminen osaa olla tyhmä.. Naksu toimii loistavasti Ilonalla myös tokossa. Jännä nähdä saammeko seuraamisen kuntoon ensi viikonloppuun mennessä.

Ilonalle toinen ykkönen!

Ilona tokoili Lahdessa parkkihallissa. Tuomarina Marita Packalén.
Ilona sai toisen ALO-1 tuloksen  
 
1. Luoksepäästävyys 10
2. Paikalla makaaminen 10
3. Seuraaminen kytkettynä 7
4. Seuraaminen taluttimetta 6
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
6. Luoksetulo 9
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 8
8. Estehyppy 10
9. Kokonaisvaikutus 7
 
168 pistettä yhteensä