Figon ja Skippyn toinen omaihminen toi meille radan. Se on tässä:
Katsokaa sitä, keskittykää siihen.. ja kyllä, se oli melkoisen haastava.
Ilona ei käänny, Ilona on jähmee. Jonnan takapuolen gravitaatiovoimat edesauttavat edessä leikkauksia. Ohjaajan töppöjalat taas vaikeuttavat koiran vauhdissa pysymistä näiden leikkausten aikana. Ohjaajan takapuolen horisontaalinen suhteettomuus taas vaikeuttaa koiran edessä puolen vaihtamista. Persjättökö se nimi on? Nimenomaan.. pers jää koiran eteen ja arpaonni määrää kummalta puolen koira esiin putkahtaa.
Jos ollaan hetki ihan vakavissaan, niin on toi hyödyllinen reeni. Piståää ajattelemaan että miten ohjaa ja minne ohjaa. Muuten koira on aina ja ihan aina jossain muualla kuin pitäis.
Koirakoulun aikana, ennen agiliitelyä vein Urpon kentälle ottamaan perusasentoa ja pienen pientä seuraamista. Kovasti kiinnosti ALO luokan koirat ja pentujen ryhmä. Hirveesti koiria, ihmisiä ja tapahtumaa. Urpo otti paikallamakuun penturyhmän ja ALO ryhmän välimaastoon. Hyvin pysyi. Kierrettiin kontaktissa penturyhmä. Välillä avustettiin namilla ja/tai kehulla. Huomio herpaantui vaan pari kolme kertaa. Uuu alkaa ymmärtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti