agilitykisat, se henkinen valmistautuminen ja keskittyminen

Menen kisapaikalle ilmoittaudun, teen leirin paan koiran boksiin. Katon aikasempien säkäluokkien menoa radalla ja laitan mieleen estejärjestystä ja useilla esiintyviä ongelmakohtia. Lämppään koiran. Boksiin vielä rataantutustumisen ajaksi. Rataantutustumisessa mietin joka kohtaan vain yhden ohjauksen. Kävelen rataa läpi, sillä tiedän missä koirani on suhteessa minuun. Jos aikaa on runsaasti, jättäydyn sivuun ja kertaan radan tai menen siihen hankalaan kohtaan miettimään. Tässä vaiheessa vilkaisen mitä muut meinaavat siinä kohdassa tehdä. Joidenkin tuttujen kanssa voin jopa pohtia joitain kohtia. Rataantutustuminen loppuu. Haen koiran, näytän sille kissanruokapussin ja lähden kävelemään ja kävelemään ja kävelemään. Ohjaan ja läpikäyn radan mielessäni useita ja useita kertoja. Varmaan 20 kertaa on ihan normaalia. Joka este, käännös ja ohjaus. Joskus hion ja väännään. Enää en keskustele ihmisille, pikkuhiljaa ihmiset vain katoavat. Kunnes osaan ja tiedän joka kohdan, enkä epäröi. Mietin linjat irtoamiset, odottelukohdat ja ne mitä teen riskillä. Kerään adrenaliinia. Tässä vaiheessa koirakin jo tajuaa että nyt on kissanruoka kyseessä, nyt ei perseillä, nyt tehdään töitä. Lähtöön, koira irti, perusasento. tarkistus että on lähtölupa ja menen asemiin. Tässä vaiheessa ei ole ääniä, ei ihmisiä, ei muuta kuin minä, koira ja muutama este. Sitten suoritetaan suunniteltu rata. En tunne hengästymistä, en valita en ajattele itseäni. Jos loukkaan itseni, onnun sitten maalissa. Radalla ei vaan huomaa. Jos tulee moka, herpaannun vähän joka kerta. Sitten vaan mennään rata loppuun ja koira saa kehut. Jos rata menee suunnitelmien mukaan. Kehun koiraa, maailma palaa pikkuhiljaa ja sanon taikasanan Kissanruokaa! Sitten juostaan autolle tai boksille ja Ilona riipii kissanruokapussista suolet pihalle. Se repii ja nielee puolet pussistakin. Sitten jäähdytellään ja jossain vaiheessa käydään katsomassa tulokset. Nollaantuminen ja sitten alkaa sama alusta.

Jälkikäteen voin katsella suorituksiani uudestaan ja uudestaan. Minulla on videon kaltainen muisti. Muistan joka liikkeen ja koiran teon. Ajoitukset ja kaikki. Voin kuukausien päästä kerrata radan ja tapahtumat läpi.

Huomenna on kisat, ensimmäisen loukkaantumisen jälkeen. Jos jokin kusee meidän paketissa, se olen minä ja onnettoman huonosti itse keksimääni painetta kestävä pääni.