tiistai 13. maaliskuuta 2012

Mitä suurempi puu, sitä kovempaa se rytisee kun se kaatuu

Lotta Vuorela kävi jälleen kouluttamassa. 

Tyyne tuntui hyvältä ja itsellä tuntui yrittämisen fiilis. Sain luovuuspuuskan ennen treeniä ja vahvistin polvituen jeesusteipillä. Ei tarvinnu varoa, mutta ei tarvinnu muuten liikoja taivutellakkaan sitä jalkaa. Tuntu muuten oudon kivalta juosta pitkästä aikaa. Ei se perus valahteleva polvituki kuiteskaan oo riittävä yksin. 



Aina sama. Älä säästele, älä himmaa, kyllä sä ehdit, liiku jo liiku liiku. Hyvinhän sä ehdit. 
Niistoihin paljon rohkeammin. Se on merkkaus ja alta pois, ei mikään ojennus ja pako/tönötys.
Kun Tyyne on putkessa voin kertoa sille missäpäin mene pitämällä jonkinlaista ääntä.
Kepit Tyyne teki tänään kivasti kun teki. Päätin että sillä ei ole ongelmaa niissä ja ne vaan mentiin ilman suurempaa dramatiikkaa. Rata tuntui just kivalta. Kontaktit oli kivat.

Ekaa pätkää. Sisältää myös lapualaisen pesäpalloperinteen mukaisen kunnon turpasyöksyn. 


Toinen pätkä näyttää sujuvammalta. paitsi ihan lopussa missä olis pitänyt skarpata ja tehdä koko rata. Akka hyyty ja lepsuili. Saatiinkin läksyksi tehdä 2kk treenit silleen et ekaksi mennään rata yhdellä vedolla läpi ja vasta sitten aletaan hinkuttaa pätkiä. Polla kuntoon ja opitaan ohjaamaan Tyyne sillä oikealla innolla ja vireellä mikä sillä sit kisoissakin on.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti