sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

hei hei äs ämmät

Käytiin kokeessa Kokkolassa Mehmetin kanssa.
Tuomarina tiukka Päivi Kivelä.

Pystyin olemaan Mehmetille rento ja reilu ja koe oli hyvä. Lukuunottamatta vikaa liikettä, joka sotki homman vituiksi.

Otin mehmetin jo parikymmentä minuuttia etukäteen henggaamaan halliin ja pussailemana ihmisiä, silleen että sillä oli rento ja hyvä fiilis.
Istumisessa se oli ollut täydellisen nätisti. 10p
makuussa se meni nopsaan alas, nousi hyvin ylös ja väliajalla ei ollut haistellut. Hieman oli heilattanut takapuoltaan 9,5p

Yksilöt alkoivat seuruulla. Juoksuosuudet lötsähtivät ja niistä rokotettiin aika paljon. Mehmetiksi seuruu oli hyvä, hyvässä kontaktissa ja tiivis. Alussa ja lopussa oli parempi keskellä vähän löpsähti.
6,5p

zetaa ennen ehdin kehua koiraa ja odoteltiinkin hetkinen kun liikkuri vei merkit paikoilleen. Ehdittiin asemoitua kaikessa rauhassa alkuun. Järjestys olsi M-I-S ja mehemt teki kaikki oikein! liikkuri unohti käskyttää meidät kääntymään keskimmäisen vaihdon jälkeen niin kävelin vaan eteenpäin kunnes tuli käsky kääntyä. sekin saattoi rikkoa mehmetin ennakko-odotuksia. se sai 8,5 sillä joku asennoista oli aavistuksen vino.

Seuraavaksi ohjattu. Saatiin vasen, eli puoli jota oltiin viimeksikin treenattu ja jolla puolella ei ollut ikkunasta heittäytyviä valotäpliä. merkki hidas mutta varma. hyvällä vauhdilla kapulalle, hieman haparoi nostoa, lopun palautus hyvä ja nopea. 9 ja huomautus että isoissa kisoissa ei saa käyttää palkkasanaa pysäytyskäskynä. Sanoin automaattisesti että ei ole kielletty säännöissä :D
pistemenetykset tuli tuosta hitaasta merkistä ja saisi olla parempi nostosta.

Luoksetulossa. jäi hyvin, lähti hyvällä vauhdilla, annoin yhden painokkaan stop käskyn ja se totteli, tosin viiveellä. loppuosat hyvin. 8,5

-------------
seuraavassa osassa oli hyppynouto. sain metallikapulan käteeni ja sanoin että tämä on ihan kuolassa. sain putsata sen ja liikkuri aloitti liikkeen vasta kun kapula oli kuivattu. 10

ruutu. bongasi hyvin, merkki oli parempi kuin ohjatussa (koska käytiin välissä treenimässä siihen iloa) ja ruutu oli hyvä. onneksi häntä ei ole koiraa. Lopun seuruuseen olisi toivonut hieman enemmän täsmällisyyttä. 9,5p

tunnari. hyvä etät ylsin siihen kapulaan. liikkuri oli vähän kaukana ja oma piti kaivaa kilon partaäijjäpurkin pohjalta. mulla on lyhyet kädet!! pyöräytin kapulaa kädessä kahdesti ja pidin taas etusormen ja peukalon välissä sitä lopun aikaa. Mehmet varasti nanosekunnin ennen mun käskysä kapuloille. tuomari ei huomannut (ihme) 10p

sitten ne vitun kaukot.
Mehmet oli iloinen ja tarkkaavainen. eka vaihto ok. tokaa ei muka hahmottanut. annoin lisäkäskyn tosi painokkaasti. sitten se homma lähtikin lapasesta. liikkuri pyöritti rullaa kuin myllyn vesiratas koskessa... ja mehmet ei saanu selvää mun hallissa kaikuvista käskyistäni. se on hyvin vahvasti äänikäskyillä ohjattavissa ja käsimerkit on melkein turhat sille. eteni ja kolme lisäkäskyä. 0p

tulos 253p ei ykköstä ei valioitumista, ei osallistumisoikeutta äsämmiin.

tein heti pihalla korjaavat kaukot ja palkkasin sen siitä. koira autoon ja minä helvettiin sen läheltä potkimana lyhtypylväitä. Hiton hyvä koe ja paska lopputulos. niinkuin aina meillä.

sijalle 3/10.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Oilin koulutus ilmajoella 1.3.2015

Mehmet on ollut viimeaikoina yliyritteliäs, ennakoiva, paineessa ja korvat lukossa monessa asiassa.

Mä olen ollut tiukka ja kova virheistä. Semmonen maailmanlopun tiukka. Sen jälkeen on toki korjattu, mutta kunnolla se ei aina vapaudu.

Pikkasen liian läheltä kun katsoo, huomaa vain sen että se toimii jokatapauksessa ja että se on omituinen.

Nyt tuli hyvään saumaan christan koulutus, maajoukkueen karsintakoe ja oilin koulutus. Oili oli katsomassa christan koulutuksen sekä näki osan meidän koesuorituksestakin. Muisti myös mehmetin lahdesta. Melko kattava katsaus meihin siis.

-----------
Mehmet on ollut hurja, yritteliäs, iloinen ja melkeinpä pirskahteleva.
Pohjanmaalla asuvat on lähinnä nähneet sen sisäänpäinkääntyneen tai yliyritteliään Mehmetin.
Mä olen unohtanut että siitä on ja että se pystyy. Että sen palikat ei lopu samalla tavalla kuin Mintulla. Kyllä, se on lähes toimintakyvytön, mutta ei se osaa täysin lamaantuakkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=BoC1_fO2YZI
Tommonen se on ollut lapsena. Miten terveellistä nähdä video jonka on jo unohtanut.

niin eka kierros.

Mehemt on ollut hurja. anna sne olla hurja. Kaiva sen luontainen hurjuus esille. Se nauttii juosta ja toteuttaa itseään kovasti ja intensiivisesti.

Otettiin hyppynouto metallilla. Koska se on iloinne ja pirteä siinä. Tokalla kertaa käskin sen hypyn jälkene maahan. ja se totteli heti. kolmannen se sai palkaksi hakea.

-> hyvällä tuulella se on täysin auki mun käskyjä kohtaan.

Paineessa se luule että on vain mahdollista epäonnistua-> mielentila on kuoreen vetäytyvä ja umpinainen. se ei kykene vastaanottamaan mitään, kun on niin tiiviisti omassa kuplassaan.
Mä olen sitten mennyt ja tarjonnut sille pikkulapion millä se saa kaivautua syvemmälle.

KUN mehmet tekee virheen. SELKEÄ huomautus. Ilman pettymystä, vihaisuutta, tiukkuutta, kärttyisyyttä tai maailmanloppua.
Opettele huomauttamana neutraalisti.
Mulla pitää olla aidosti luukut auki, neutraali käytös ja avoimuus koiraa kohtaan.
Tämän jälkeen ohjataan se tekemään oikein. sortumatta apua autanpa heti kaikessa -kierteeseen.

Opeta tällä että virhe on ok.
Opeta itsellesi että virhe on mahdollisuus kehittyä.

Jos sanot virheestä epävarmasti, mehemt musertuu. se uskoo että mulla ei ole tilanne hallinnassa. siitä seuraa epävarmuus ja kaikia ruokkiva paha olo. Silloin ollana taas epämukavasti oravanpyörässä.

Ohjattu:
rutiinia. älä välitä huonoista merkeistä. vahvista ne erikseen hyviksi. Se kuitenkin TEKEE.
Poistetaan sen pääkopasta ahdistumisen mielikuva ja rutiini tietyissä liikkeissä.

---
Toka kierros.

Paikalalmakuussa se on ottanut vapauden haistella maata, samoin se teki myös kokeessa ruudussa.

Otettiin paikallamakuu, jossa oli häiriökoirat ja kylvin sen tassujen ympärille maharullan paloja.
Mehmetin suu meni mutterille keskittymisestä. Se oli selkeästi töissä ja pysyi liikahtamatta paikoillaan. Kokeessa liikkurin lähestyminen oli saanut sen haistelemaan, eli sekin on jonkinlainen merkki paineistumisesta.

ruudussa tehtiin lätkällä, jotta sen on helppo onnistua.
ruutuun laitettiin nami, jota se ei saanut ottaa. ottamisyrityksestä -> ÄP-> jatkettiin tekemistä eteenpäin.

toka kokeilulla se meinas nyökätä kohden namia, mutta suoristui itse eli luopui herkusta. tässä oliis pitänyt reagoida ja palkata se!! palkkaa jo siitä kun se itsenäisesti korjaa ajatuksensa kuntoon.  Tällöin ollaan menty eteenpäin mielentilan ja keskittymisen suhteen.

Ole tarkkana että auttaessa se ei lähde opitun avuttomuuden polulle. Asiat pitää rämpiä eteenpäin neutraalilla asenteella.

TREENAAMISEN TULEE OLLA HAUSKAA ja ILOISTA ja HYVÄLLÄ MIELELLÄ TAPAHTUVAA. 


lauantai 14. helmikuuta 2015

perjantai kolmastoista

Ranteet auki tasaisin väliajoin.

Siis dah. koetreeni. Mehmetillä oli juoksut niin teki vikana. Housut jalassa.

kaikki liikkeet, liikkuri sai arpoa liikkeiden järjestykset.

mentiin tiukassa kontaktissa ja melkein jalkaan painaen kehään. ohjaaj rento ja hyvä.

zeta. heti eka vaihto väärin. annoin palauttene ja korjasin.
koko liike meni enempi vähempi peruspaskasti. kuten yleensä kun lisätään tötteröt ja liikkuri.

ruut. bongas hyvin. merkille ok. meinas lähtee päinvastaseen suuntaan. kuunteli mua kuitenkin ja ryntäsi ruutuun ja mua kuuntelematta siitä läpi. ei korjautunut kohdilleen. kolme tai neljä lisäkäskyä. lopulta kutsuin lähemmäs ja siitä maahan. se muutes pysähtyi ensikis ruudun taakse istumaan.
loppuosa hyvin. tuli oikein reippahasti seuraamaan.

luoksetulo. lähti luo ihan liian lujaa. reagoi heti, mutta ei vaan pysähtynyt niin nopeasti niin kovasta vauhdista. lähti joka liikejakson liikkurin käskyllä. maahan käskyllä jysähti niin nopsaan maahan että juoksuhousut meinas jäädä siihen paikkana ja mehmet melkein kaatui. loppuosa hyvin.

ohjatussa se painautui jalkaan kiinni ja koko koira tutisi ja tärisi lihakset soikeina.
lähti merkille kovaa. heitti raville lähellä merkkiä ja meni tarkasti oikeaan paikkaan. lähti oikeaan suuntaan mutta eksyi reunustan merkille. korjasi itse hakemana oikean kapulan ja toi loppuosan jälleen hyvin,

kaket. mä en osaa kattoa siitä jos ihmisen käsi on ylhäällä et onks se istu vai seiso ja sama jos käsi sojottaa sivulle. joten mulle tuli tehdyksi kaksi samaa sarjaa peräkkäin. istumaan ei muutes noussut. kun käytin vanhaa käsimerkkiä, matkien liikkurin merkkiä :D perhana.
ne mitä teki teki hyvin.

hyppynouto
jaksoi odottaa, meni hyvin. lipsahti vähän kapulan ohi. lähti palauttamaan kapulaa esteen ohi. en antanut tulla vana menin ohjaamaan sne oikein luo. Tää on ollut huonolla treenillä, joten oma vika pikkusika.

tunnari oli hyvä.

seuruussa se melkien painoi jalkaan, esti vasemmalle kääntymiset kun edisti ja painoi vastaan sen verran. ei mun polvet oo betonista. kontakti pysyi hyvin ja paikka ei juurikana seilannut. tässä se hieman rentoutui.

lopussa zeta. eka vaihto taas väärin. huomautin ja korjasin. kaksi seuraavaa ok.

koko kokeenomaisen ajan se oli yliyritteliäs, ressiläähätti, silmät oli pulleena päässä ja selkeesti paineessa. se tahtoi tehdä kaiken tosisuperkovaa ja täysin oikein ja mielellään jo pikkusen ennen kuin se siltä oli pyydetty.

mun olo oli ensin hyvä, sitten hämmästynyt, sitten mietteliäs ja kokoajan hyvin rento. lähinnä analysoin jo kesken suorituksen sitä omassa maailmassaan kuplassaan suoritusta tekevää hikipinkoa.

onneksi terapiapalvelu Kiira vastasi ja saatiin puhelinajalla hommaan uusi kurssi.

 Pehmeämpiä huomautuksia rikkeistä. Enempi kokeenomaisia jossa tulee pientä kuuntelua ja kuuntelusta ansaittua palkkaa. Palkattomuus ja motivaatio ei sinällään ole ongelma. Yliyrittäminen ja ennakointi on.ylipäätään rikotaan kaavaa hellästi. 

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Maile, vauvapolokoila

Maire the pentu on ilmoitettu eepeen nuorten ringin pääsykokeeseen.

 Näyttökoe järjestetään 9.4.2015 klo 18. Liikkeeinä näyttökokeessa on
o ALO paikallaanolo, kerroin 2
o Seuraaminen taluttimetta (vähän pidempi kuin ALO + suora hidas ja juoksu), kerroin 3
o Suora luoksetulo, kerroin 3
o Noutaminen tai noutokapulan pitäminen (kapula annetaan perusasennossa olevalle koiralle, joka
pitää sitä suussaan n. 5 sekuntia ja irrottaa ohjaajan käskystä), kerroin 1
o Vapaavalintainen liike, kerroin 1
o Yleisvaikutelma, kerroin 3

Paikallaolo sujuu noin minuutin yksin ja lyhyeltä matkalta. saattaa vinkua ja potkasta takajalat suoriksi taakse nousematta paikaltaan.

seuruu. paikka alkaa olla oma-aloitteinen, takaosan käyttö semijes. pysyy mukana kontaktissa tiheästi palkkaillen viitisen metriä. Keskittyy hyvin mutta kontakti saattaa tipahdella.

luoksetulo. No se pysyy istumassa 3 metrin matkan ja ravaa sieltä autettuna perusasentoon päätä kallistellen. Vapaasti tulee luokse ihan reippaasti kärkkymään namppaa. 


noutokapulaa nostaa ja pitää mielellään suussa. opetettava joko vierellä tönöttäminen tai kapulan kanssa perusasentoon hakeutuminen + sen heiton odottaminen

vapaavalintainene liike. OUH! ei se vielä osaa oikein mitään.
Katotana jotain helppoa ja hauskaa. 



ziiz ku moon tylsä

Ihme jos blogilla on enää yhtään lukijaa :D
Postauksia tipahtelee ku ...
en keksi mitään yhtä rutikuivaa lähdettä.

No.
Viime vuoden lopussa tein koonnin mein tokokokeista.

Do diih. Nyt olis viime vuoden tokokokeet (12 koetta_ 3x VOI ja 9x EVL) laskettu ja arvioitu.
Voittajaluokassa nollattiin vähemmän liikkeitä ja oltiin keskimääräisesti ok.
makuu 9,2
seuruu 7
liik istu 9
luokse 8,5
Ruutu onnistuessaan 9,3 (keskiarvoltaan 6,1)
hyppynouto 10
metallinouto 9,7
tunnari 8,3
kaket 8,3
kokonaisvaikutus 9,7
EVL:ssä nollataan enemmän liikkeitä ja ollaan semikivan kakkosen tasoa.
istuminen 9,2
makuu onnistuessaan 9 (ka 8)
seuruu 7,4
zeta onnistuessaan 7,8 (ka 7)
luoksetulo 8,3
ruutu onnistuessaan 7,9 (ka 7)
ohjattu onnistuessaan 9 (ka 7)
hyppynouto onnistuessaan 9,3 (ka 8,2)
tunnari onnistuessaan 9,1 (ka7)
kaket onnistuessaan 6,4 (ka. 4.2)
EVL:ssä aistin yhden tosihuonon liikkeen. Aika paljon nollaamisia.
Jotkut huonoksi tuntemani liikkeet on parempia todellisuudessa ja jotkut ihan ok liikkeiksi luulemani ovatkin keskimäärin ei_niin_hyviä. Mehmetin koetilanteissa toimiminen on hyvää. Se on keskittynyt, iloinen ja hyvä. Tietyissä liikkeissä se voi keulahtaa ja nollaus tapahtuu liiasta itsevarmuudesta.
Pulujakin varmasti kiinnosti tää tilastotiede.......
Nyt tarvis saada se treeneistä tuleva hyvä mieli jatkumaan oravanpyöränä. Tällä hetkellä se kestää pari tuntia ja sitten joku asiaan liittyvä tai liittymätön juttu pilaa fiiliksen. (pitäs treenata enemmän, pitäs käydä yhteistreeneissä, pitäs sitä pitäs tätä, pitäs saada vika ykkönen. Mä oon pitäs-pakko loukussa ja oikee itsekeskeinen mielensäpahoittaja.)

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Automatkan luettava

Käteen osui Charles Duhiggin Tapojen voima, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme -kirja.

Mietin hetken että jaksanko kiinnostua noinkin asiapainotteiselta vaikuttavasta kirjasta. En tykkää rasittaa aivokapasiteettiani turhalla. Täsmätieto löytyy jos sitä etsii. Tässä oli kuitenkin joku juju mikä sai uteliaaksi. Lisäksi kirja oli halvennuksessa.

Tapojen voima -teoksessa Pulitzer-palkittu taloustoimittaja Charles Duhigg vie meidät kiehtovalle matkalle tieteellisten löytöjen ääreen selvittämään, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme ja kuinka voimme muuttaa tapojamme. Duhigg sisällyttää valtavan määrän tietoa mukaansatempaavaan kerrontaan, joka vie meidät Procter&Gamblen kokoushuoneista kansalaisoikeusliikkeen etulinjaan.
Duhigg esittelee kokonaan uuden käsityksen ihmisluonnosta ja sen mahdollisuuksista. Teoksen ytimessä on kiinnostava argumentti: avain menestyksen, tuotteliaisuuden ja paremman kunnon saavuttamiseen on tapojen ja tottumusten ymmärtämisessä. Duhigg esittelee, kuinka voimme valjastaa tämän "uuden tieteen" käyttöömme bisneksessä, yhteisöissä ja elämässä ja ottaa siitä kaiken irti!
Tässä kirjassa löytyikin yhtäläisyyksiä koirankoulutukseen.
Tähän saakka olen hyväksynyt sen että koira ehdollistuu ja se siitä.
Ihminen on eläin siinä missä koirakin. Perusmekaniikka aivoissa on sama.

Olen itse ehdollistunut joihinkin asioihin. Kun nuorempana äitini napsutti sormiaan samalla kun käski tehdä jotain, tein sen ajattelematta. Jos lähden Tuijan kanssa autolla jonnekkin, alan tuntea jännitystä ja iloa. Vaikka paikka minne menisimme, ei mitenkään oliis jännittämisen arvoinen. Olen ehtinyt ehdollistua ja siitä on tullut kaava/tapa/se on mennyt selkärankaan. Tiedostamatta tapahtuva toiminta. Siinä on laukaisin, joka toiminnan aiheuttaa.

Taas menin edelle.

Mä tykkään tietää miten asiat rakentuu, jotta voin ymmärtää miten ne toimivat.

Ihmisen aivoista selitettiin että ne on rakentuneet kerroksittain evoluution kulun myötä.
Tyvitumake on aivojen keskellä ja ytimessä. Siinä todennäköisesti piilevät ne rutiinit ja tavat mitä toistamme päivästä toiseen tiedostamatta ja sen kummemmin uudelleenopettematta.
Me osaamme kävellä, ajaa autoa, puhua, tiedämme missä omassa asunnossa sijaitsee mikäkin huone. Yöllä herätessä ei tarvitse laittaa valoja päätyäkseen wc:hen.

Ylemmissä kerroksissa on uudemmat tiedot.

Riittävän monella samanlaisella/samankaltaisella ärsykkeellä laukaistaan tapahtuma, josta muodostuu rutiini/tapa/toiminto joka johtaa jonkinlaiseen palkkioon. Palkkio luo motivaation ja mielikuvan siitä miksi kannattaa tehdä asiaa niin paljon että siitä muuttuu rutiini. Muodostuu tapojen kehä, millä ei enää ole suurtakaan tekemistä muistin kanssa.
Mitä syvemmällä "selkärangassa" tai tyvitumakkeessa rutiini on, sitä vähemmän sne toistaminen vaatii ajatustyötä.

Toisinsanoen ei kannata jankata montaa toistoa huonoa ja epätäsmällistä liikettä, toistoa tai asiaa. Siitä muodostuu toimintamalli joka vain vahvistuu ja vahvistuu. Ei meidän tarvitse joka kerta autoa ajaessamme miettiä mitä teemme eikä meillä ole mitään tarvetta opetella taitavammaksi ja tarkemmaksi vilkunkäytössä tms autonajoon liittyvässä toiminnossa. Teemme ajamisen automaatiolla ja palkkio on määränpäähän pääseminen,

Koiran kohdalla puolivalmis ja huono toiminto vahvistuu ja koira tekee asian sillä tasolla ja volyymilla mitä se sille on opetettu. rutiini on luotu ja sen rikkominen on vaikeampaa kuin alusta saakka oikean rutiinin rakentaminen.

ärsyke->toiminto/rutiini->palkkio ketjun huippukohta on aluksi palkkion kohdalla.

kun toiminto vahvistuu, laukaisee ärsyke toiminnan lisäksi ODOTUSARVON palkalle. Toiminto vahvistuu ja muuttuu vakaamamksi ja varmemmaksi, sillä se toiminta itsessään jo luo samaa hyvää oloa kuin palkkion saaminen.

Mieti itse suklaata, sen tuoksua sen makua, sitä että sinulle ojennetaan suklaata ja olet ottamassa sen vastaan. tunnet jo maun kielelläsi ja aivosi piristyvät jo ajatuksesta siitä sokerin ryöpystä. suklaan saaminen täydentää odotukset.

Nyt mieti jos et saakkaan suklaata vaikka odotat sitä. sinä koet pettymystä! musertavaa pettymystä siitä että se mikä melkien oli jo sinun, vietiin sinulta pois.

siihen perustuu naksutinkoulutuksessa ja muutenkin koiran koulutuksessa palkkiotta jääminen.
Kehulla annetaan lupaus että suklaa/palkkio on vielä saatavissa. silloin koira/ihminen yrittää hiemen enemmän että saa sen mikä sen odotusarvona on.
jos onnistumista ei tule, vaan palkka evätään yhä uudestaan ja uudestaan... alkaa mieli synkentyä ja rutiinin ketju murtuu. Siksi ymmärretään auttaa jos tehtävä on siinä hetkessä ja tilanteessa liian vaikea. Reaktio on syvälle aivoihin koodattu toiminto.

Kun tapa ja rutiini on muodostunut, eivät häiriöt enää riko toimintaa. sillä aivot on ohjelmoitu ärsykkeestä tekemään toiminon, joka johtaa palkkioon.



löysin kirjasta myös selityksen omassa käytöksessäni olevalle typerälle päävialle.
kun HALUAN jonkin tuloksen tai asian onnistuvta, se ei vittu soikoon onnistu vaikka kuinka yritän.

Tälle on selitys. Minulla on itselläni treeneissä hyvin koottu pakka, homma toimii kun teen oman osuuteni tietyllä tavalla. treeneissä minä en ole paineessa enkä ajattele liikaa tekemisiäni. reagoin koiran tekemiseen ja siellä minulla ei ole mitään tulospaineita.

kokeessa luon itse itselleni tarpeen ajatella, mikä ei ole ollenkaan hyvä. silloin alan epäröidä ja väitellä itseni kanssa. reagoinnin ja toimimisen sijana yliajattelen ja analysoin. jätän liikaa tilaa ajatuksille ja soveltamiselle. ajatteleminen kuuluu treeneihin, keskittyminen kokeeseen. sovellan spontaanisti ja silloin en hoida omaa tonttiani oikein. en tarjoa koiralle niitä ärsykkeitä minkä kanssa se on tottunut toimimaan.  tällöin tulee typeriä pikkuvirheitä ja paine päässä laittaa improvisoimaan. Sille ei pitäisi olla tilaa. Improvisointi ei johda hallittuun ja harjoiteltuun kokonaisuuteen.

Jännittämisestä olen luojankiitos luopunut turhana toimintona, nyt sain kiinni pääviastani ja tämänkin turhan tavan olen päättänyt muuttaa pois omista rutiineistani.

Kirjaa on vielä jäljellä. Tämäkin pätkä selvensi minulle miten asiat toimivat.


niin ja jos joku meinaa tuon kirjan lukea, huomautus: siinä ei puhuta sanaakaan koirista. Siinä puhutaan ihmisistä, mainonnasta ja markkinoinnista, ihmisten käytöksestä, aivovammapotilaista, apinoista, rotista ja käyttäytymisestä. minä vain yhdistelin asioita toisiinsa.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Heidi Pesosen neuvottavina

La

Mehmet kävi ekalla kiekalla tekemässä

seuruu
zeta
luoksetulo
kaket

seuruussa oli tosihyvä ja tosihuono.
zetassa arpo seisomisen maahan. omg. siinä sekoiltiin ja harmiteltyiin ja korjattiin
luoksetulossa ekan seisomisen valui normaaliin tyyliin
kakeissa eteni, mutta vaan vähän.

Otettiin häiriöharkkaa kontaktissa.
palkka heitettiin pois, jolloin se sai purkaa itseään pyrähtämällä juoksemaan välissä.
ei juurtunut omana kuplaansa, vaan pysyi iloisena ja keskittyneenä.

Merkkejähän se on "pelännyt ja varonut" joten otettiin perusasentoon vaatimisa ihan merkin tuntumaan. Ei merkki peljoittanut enää olleskaan.

seuruun täyskäännöksiä.
ennen kännöstä lisäkäsky ja namilla vahvistus lähellä pysymiseen. vastas siihen hyvin.

--------
kolmeasteinen korjaus virheen jälkeen.
väärä torutaan
eka oikea kehutaan mutta ei plakata
toka oikea palkataan ruhtinaallisesti.

---------
toka kierroksella mehmet teki lanseeraamaani "saatanan zetaa"
se ensin otti nokkiinsa siitä että ei sujunut, koitti sitten jäädä merkille istumaan, alkoi sujua todelal hyvin kun välissä palkattiin teettämällä sille hyppynouto metallilla.

jäävien asenne ja tekeminen parantui.

hypylle se alkoi karata.

hypylle kuuntelutreeniä. ennen lähetystä käskee sen esim maahan ja vasta sitten hakemaan.
-----

nyt muuten ei irtoa järkevää tekstiä.

sunnuntaina

urpo ekalla kiekalla luoksetulon stoppia. minä kutsun ja käännyn ja annan stoppikomennon. multa lentää pallo palkaksi hyvästä stopista.

tämä alkoi toimia. se ajatteli asiaa.

sitten puupponen teki kaukokäskyjä. tarvii häiriöharkkaa että keskittyy.

seuruussa viipottaa takapuolellaan vasempaan. ja ottaa etäisyyttä muhun.
lyhyillä siirtymillä eteenpäin ja tiuhasta palkasta alkoi korjata seuruun paremmaksi ja oikeapaikkaiseksi.
seuruun täyskäännös vasempaan. käänny lyhyemmällä askeleella mutta suoraviivaisesti. muista viettää hiukan aikaa käännöksessä.

noudossa korkealaippainen kapula. joko ohjatun noudon tai se yks järkäle jonka ostin viime vuonna.
läheltä nostoharkkaa narupallopalkalla.

noudon palautuksiin vauhtia ja suoraviivaisuutta vauhtipalkalla.

-------
mehmet sunnuntai

luoksetulon stoppi.
namin viskausta. takapalkan hävittäminen ja focus siihen että se hyvä stoppi on vaan tehtävä. samaan tyyliin kuin urpon kanssa. mutta ilman karkuunjuoksemista.

kaukoissa kestää kädellä ohjaamisen. seisomasta maahan se vetäsee pepun alleen ja etenee.
nää tarvii kipeesti fiksausta.

tunnarissa sillä on halu onnistua ja halu tehdä supernopeesti.
siksi se ei ole riittävän tarkka, vaan ottaa ekan kapulan jonka kohdalla sen oman tuoksu hipaisee sen nenää. tee vaikeampia tunnareita. paljon vaikeampia. pinot ja kasat on hankalimpia.

kehääntulot paranee kun se tietää vihjesanoilla mikä liike milloinkin tulee.
(tää vaatis kyllä sen että ohjaajakin tietäis. mikä ei ole ainakaan pohjanmaan kiokeissa mikään yleinen käytäntö. ylläriliikkeitä yllärijärkässä.