Lepakkovuorolla Hurttahallilla
Nita.
-Oli yllättävän tohkeissaan ihan uudessa tilanteessa. Tarjosi niitä kahta ja puolta temppuaan mitä osaa. Meinasi ensiksi sortua juoksemaan ja leikkimään oman varjonsa kanssa. Unohti sen höpötyksen aika pian.
-katsekontakti. tärkeää. se EI hae katsekontaktia. se tarkkailee kroppaa ja sitä minne mennään, mutta ei vapaaehtoisesti ota katkekontaktia.
-Kontaktin kanssa pelkkä naks ja nami naamaan. ei ilmeilyä ja hyvän kiljumista. sitä hirvittää ja ihmetyttää moinen tsemppaaminen. siltä se into tulee sitäkautta kun se osaa ja saa toteuttaa mitä pyydetään. Outo eläin.
Tyyne
-Kepit. ei liian kaukaa + takaa. silloin ei kykene, ei mene. pelkästään takaa on ok. tai pelkästään kaukaa mutta edeltä.
-Keltainen rengas ei tuota ongelmaa ja lagun kamala kisapuomi on kamala. Siinä kyykkäs vaikka palkkana odotti iltaruoka.
-hyppytekniikan kaarreharkkaa ilman vauhtia ja pari kertaa putken kautta vauhti sovitettuna.
Mehmet
-rakkauspakkaus. taianomaisen ihana. se on rehellinen ja niin ihana otus. Sen kanssa on huikean hauskaa puskea sen osaamisen rajoja kauemmas.
-Ruutu. Se ei hahmottanut pinkkejä tötsiä keinonurmea vasten kaukaa. varsinkin kun matkalla oli kaksi muurin pystypalkkia reunoilla.
näytettynä meni ja osasi. Meni sisään keskeltä MUTTA tarjosi paikkaa oikeaan etukulmaan merkin taakse. oi joi.
Ruutu toisesta suunnasta oli kiva. ihan ruudun suuntaisesti menomatkalla oli suora putki. Sinnehän se humahti useamman kerran, enenkuin tajusi että uppis. sinne ei saa nyt irrota.
Sen jälkeen meni vain ja ainoastaan kovaa suoraan ruutuun, eikä välittänyt putkesta. Ruudussa paikka oli edelleen liikaa oikealla. Mutta nyt meni joka kerta edestä sisään.
Nenuli eka kertaa hallissa.
hajuttoman rivin yli piti mennä nuuhkimaan oma paperilappujen keskeltä/ alta. Lopulta kun tajusi mistä on kyse. kykeni suoriutumaan hyvin ja normaalilla ilolla innolla ja tarkkuudella.
seuruu oli upeaa. Mun tarvii olla vaan lähes koomassa. ei eleitä. käskytys neutraalia. palkkaus vielä neutraalimpi "hyvä" ja omalla rauhallisella tahdilla kaivetaan nami taskusta ja ojennetaan kurkotettavaksi oikeasta kohtaa. Se toimii ja on mieletön. Mehmet on aktiivinen ja ihan super. Mun vaan pitää olla lähes koomassa. tyyni viileä ja rauhallinen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvä fiilis. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvä fiilis. Näytä kaikki tekstit
lauantai 16. marraskuuta 2013
lauantai 28. syyskuuta 2013
Nuppi suoraan Lotan tyyliin ja jatkokurssia med aluevalmentaja pallokorva ja muut mielikuvitusystäväiseni.
Kävin kuuntelemassa Lotta Vuorelan (Naurava Koira)
Alkuun huomasin että oma jännittämiseni tuhoaa 100% varmuudella koesuorituksen. Joten päätin lopettaa jännittämisen turhana hommana. Se on toiminut ihan hyvin. Jäljelle jäi vain häiriöherkkyys ja mm liika flataisuus. Joskus olen ihan liian veltto. Annoin myös kitisijöiden ja arvostelijoiden puheiden vaikuttaa omaan tyytyväisyyteeni.
Ensimmäisellä luennolla sain työkaluja hallita lisää mieltäni ja ymmärtää joitain asioita. Lisäksi kitisijöille ja tunnelmanlatistajille tuli ihan oma paikkansa. Heidät puristetaan pikkuriikkisiksi olennoiksi (mitä he ovatkin) ja heidät tungetaan ajatuksissa kauniin vuoden-89 tilahontani (honda civic, ruoste pitää maalia kasalla) hanskalokeroon. Hansakalokerosta ei kuulu arvostelu ja kommentit siellä on bileet. Siellä soi petri nygård. tosi kovalla. Tämä auttoi muiden kommenttien ja latistamisten poistoon. toki käytän myös puhdasta ignoorausta. jos joku tulee puhumaan tai vaatimana huomiota kun keskityn, katson ohi/yli/pois ja jatkan hommiani. en puhu en huomioi. Yleensä ihminen katoaa. häiriönpoistoa siis.
no se historiasta. menin siis lotan luennolle ja napsin joitakin kohokohtia esille. Nämä on mulle muistiksi ja jäsentelyksi. Hyvin voimakkaasti Jonnan ajatuksiksi muutettuina. Lotan paremmat ja selkeät muistiinpanot löytyy täältä. kyseessä seurakaverin blogi.
Ihmisen aivot uskovat sen mitä niille syöttää. Ne on tosi hyväuskoiset. Mieti mitä karkkia haluat kaupasta. olisiko se salmiakkia vai irtokarkkeja, suklaata vai jäätelöä. Tunnet maut kielelläsi kun mietit mitä valitsisit. Ei se mielenhallinta ole yhtään sen kummenpaa.
-> mielenhallinta helpottuu oikein syötettyjen ajatusten harjoittelun kautta
Ihmistä rasittaa evoluutio. positiiviset pellet on kuolleet sukupuuttoon. Karsintaa on tapahtunut. T-rex söi pari yltiöpositiivista ja ne pessimistit ei pettyneet. Pessimistien jälkeläiset olivat vielä hiukan nyypempiä ja ajattelivat kaikesta negatiivisemman kautta. Varaudu pahimpaan tai henki menee. Sitä se evoluutio meille kuiskuttaa. Toki t-rex ja ihminen ei tallanneet ihan samaan aikaan pallolla. ehkä se ei nyt niin haittaa. Siihen on helppo uskoa kun onhan jurassic park -niminen elokuva syötetty meille jo lapsina.
Mokien pelko haittaa monia. Mulla on porokoira, olen karaistunut ja valmis ottamaan kaikenlaiset häpeäiskut vastaan. Myös teatterikoulua on ehdoteltu. Mutta ihan vaan häpeileviä ihmisiä ajatellen: mokien pelko on pohjimmiltaan pelkoa siitä "mitä muut ajattelevat minusta".
Sitten harjoitus. muistele jonkun muun tekemiä mokia. Montako muistat?
----niinpä. ehkä yhden. ja senkin vain siksi kun myötäelit ja toivoit heille onnistumista. Myötätunto. Se on se leppeänletkeä sana. muita kiinnostaa tasan yhtä itsekkäästi oma napa ja ehkä vähän kaverin napa, jotta kaverilta saa taas apua myöhemmin omaan treeniin. Raadollista..
Sitte jos ON olemassa ihminen jolle epäonnistunut suoritukseni tekee gutaa, ilostuttaa ja hän kieriskelee tappioni kuvitellun katkeruuden makeassa mässäilyssä.
Suon sen hänelle. Toivon oikein sydämeni pohjasta että hänen elämässään olisi jokin muukin tukipilari, mutta jos epäonnistumiseni kantaa häntä hieman pidemmälle.. niin ehdottomasti sallin sen hänelle. Silloin ei itsetunto tai muut asiat ole kovin vahvoilla.
Tämä seuraava on loistava.
Mitä ja miten ihmiset kommentoivat, kertoo enemmän kommentoijasta kuin sinusta itsestä, tilanteesta tai suorituksesta.
sitten meidän omissa nurkissamme lyyyhäilevien nyyppien pitää oppia olemaan rehellisen aidosti onnellisia onnistumisistamme. Jos joku onnittelee, älä itse lyttää suoritusta vaan sano "kiitos!"
Sitten tärkeä. hyvin hyvin tärkeä asia.
Älä ole ryhmässä missä et viihdy.
Sen vois alleviivata. ja boldata ja kursivoida. (done, muokkasin ne jo. Sateenkaaria ja kukkia ja perhosia ja yksisarvisia en alkanut koodaamaan. toki osaisin kyllä)
Valitse porukka joka aidosti haluaa että ryhmän jäsen
-kehittyy
-menee eteenpäin
-onnistuu
ja tärkeää on myös että ryhmä on tukena kun menee huonosti.
Jos porukka on tukevinaan se lähinnä vain lisää painetta onnistua. Paine ja pakko ei ole hyvä, syy tekemiseen tulisi tulla jostain ihan muualta. Omasta halusta tehdä. Palaan tähän myöhemmin. Tämän eräs viisas ihminen mulle selkiinnytti omalla kirjoituksellaan.
Tää seuraava on mun pahin rampauttajani:
Älä ole liian ankara itsellesi.
älä vaadi kriittisyyteen asti täydellisyyttä. anna itsesi onnistua. ole onnellinen kaikesta mikä onnistui.
Jos joku kohta tai asia epäonnistui, lisää se treenilistalle ja unohda epäonnistuminen siltä erää. laita vaakakuppiin yksi epäonnistuminen ja toiseen vaakakuppiin kaikki ne asiat jotka onnistuivat.
Ole siis ällöttävän positiivinen ihminen. Silleen hyvällä tavalla.
Videoi. Video kertoo puolueettomammin mitä tapahtui.
Jos sinulla on huono fiilis, mieti niitä mitkä silti onnistuivat. Opettele olemaan tyytyväinen jos siinä karseassa fiiliksessä sait asioita silti onnistumaan.
Ei merkitykselliset ihmiset (häiriöt) huomioi heidät ja sulje heidät pois ajatuksista samantien. ihmisiä ja häiriöitä on turha kokoajan aktiivisesti sulkea pois mielestä. (ellet osaa samaa täydellistä poissaoloa ja omaan napaan keskittymistä kuin minä) se vie vain energiaa jos sitä joutuu yrittämään.
Sitten paineet.
Yleensä ne luodaan ihan itse.
Koiraan niitä paineita ei saa ladata. Koiran pitäisi olla ensisijaisesti kaveri ja tyyppi joka henggaa sun arjessa mukana. Kaikki yhdessä tekeminen on tähän päälle vaan extraa ja plussaa.
Jos et muuten osaa laittaa ajatuksia raiteilleen niin mieti rakasta koiraasi. mieti sen ihanuutta ja hyviä puolia. sen silmiä ja sen katsetta kun teette yhdessä jotain ihanaa.
Sitten. Miltä tuntuisi jos se olisi huomenna poissa. Entä jos sinulla on monta koiraa ja ne kaikki juoksisivat sopulilauman tavoin kuolemaansa huomenna. yhtään et voisi pelastaa ja sinne meni.
Kuinka tärkeää se onnistuminen olikaan siinä jossain tietyssä tulevassa koitoksessa?
Terveiden ajatusten pitäisi olla lähinnä raiteilla että "moi, sä olet mun koira. ja me tehdään yhdessä asioita mistä me yhdessä nautitaan".
Ihmiset luo liikaa paineita itse itselleen ja koirilleen.
Optimaalinen suoritusvire
Huomioi ympäristö ja nollaa ne asiat mille et voi mitään.
Siinä se on yksinkertaisuudessaan. Panikoimalla asiat ei suju tai etene paremmin. Teet sen mitä pystyt. Menet kisoihin jos pääset. Tee parhaasi vallitsevissa oloissa. ota rauhallisesti asiat joille et voi mitään.
Asiat joille et voi mitään: ajattele ne jo etukäteen. Miten toimit tilanteissa. mitä jos jotain miettimäsi listan ulkopuolelta tapahtuu? voisitko vain suhtautua rauhallisesti?
Koira on tilanteessa millainen se on. yhdessä voidaan tehdä parhaamme.
Kun tiedät heikot kohdat, hyväksy ne. Älä odota että ne sujuisivat munkilla.
Munkki on hyvää vain syötynä.
Paniikintorjunta
kun tunnistat paniikkireaktion (ennen suoritusta esim alkaa jännitys kuolettaa)
-> käynnistä opeteltu ankkuritoiminto.
Ankkuritoiminto voi olla mielikuva rauhallisesta asiasta johon yhdistetään lause tai hokema, jonka kautta palaat siihen ankkuriin liittyvään rauhalliseen mielentilaan.
esim: "rauhoitu, sä osaat ja te ootte hyvin treenanneet tämän"
Ankkurit on nollaustapoja nopeisiin hetkiin. Paska tunne pyörretään pois. Tunnustele itseäsi ja kun huomaat ensioireet -> ota ankkuri esiin ja telakoi mielesi oikeaan suuntaan.
Esim agilityssa lähdöissä hihnan hively voi olla fyysinen apu rauhoittumiseen.
itselläni aikana ennen jännityksen lopettamista toistin tokokokeeseen mennessä "hymyile, huomioi koiraa" hymyillessä ei vaan voi olla niin kireä ja koira pitää muistaa huomioida.
Tavoitteet
Tavoitteet pitää asettaa realistisiksi. Jokaisella ei ole aikaa 24h treenata.
(huom tulevaisuuden nyyppä Jonna, lue edellinen satamiljoonaa kertaa uudestaan. Ei huonoa omaatunta kun treenaa vähemmän kuin ihan kaikki muut. sun koirat ei kestä liikaa treeniä.)
Perustreeneissä pitää pystyä haastamaan itseään.
-> tee myös kisanomaisia juttuja
-> haastamalla itsesi myös kehityt
Jos treeni menee leipähommaksi, ei silloin edisty. treenistä ei ole hyötyä. eikä sillä ole edes sitä viihdearvoa kuin jos iloisesti hömppäilisitte rallytokoa.
Jos treenistä ei ole hyötyä niin MUUTA TOIMINTAASI. dah. saa siinä märehtiä kun ei tee mitään asioiden eteen.
EI OLE PAKKO
Ethän sä muutenkaan tee mitään jollet oikeasti halua. Noin uppiniskainen ihminen ei tottele kuitenkaan ketään.
Eli muista, ei ole pakko.
teen mitä haluan ja mihin on mahdollisuus.
Pakolla luodaan pahaa fiilistä ja huonoa painetta.
Sitten kun olen kouluttanut itseni ja koiran riittävälle tasolle, niin tulokset tulee boonuksina. Ihan jatkumona sille osaamiselle.
Pelkkien tulosten ajattelu vie voimavaroja ja keskittymistä tekemisestä. Silloin energia on väärässä kohteessa.
Kisapaikalla ei saa katsoa tuloksia.
Se kadottaa kummasti painetta ja suuntaa huomion vain tekemiseen.
Lupaa koirallesi olla sen arvoinen.
jos jompikumpi on väärässä mielentilassa, ei saa mennä starttaamaan/kisaamaan. se on molemmille turhaa ajanhukkaa.
-------------------------
Sitten mä pohdin paljon treeniryhmääni, taukoilua, omaa treenaamistani ja motivaatiotani. mun piti selvittää miksi harrastan.
Aluevalmentaja Pallokorva, aka itseoppinut mentaalivalmentaja Mahtimaijju mut pakotti kohtaamaan yli-ihmisen sisälläni.
Pintapuolisesti olen kisatavoitteellinen. haluan menestyä ja siksi harrastan. Tää kuitenkaan ei ole sama kuin hurja voitontahto. En mä rehellisesti sanottuna välitä voitanko vai en. Jos pääsen onnistumaan, on mulle ihan sama kuinka monta teki asian hiukan paremmin. Ei ne mua voittaneet. En osaa olla mitenkään huonompi siksi että en seiso korkeimmalla korokkeella.
Toisinsanoen oli sittenkin vähän kateissa se ajatus että miksi mä tätä teen.
Lopulta sen tajusin.
Mä olen liekeissä kun pohdin uusia ratkaisuja asioihin, kun opetan uutta, kun mulla on selkeä oppimistavoite.
Minä harrastan koska haluan osata ja haluan saada siitä tunnustusta.
Mun maailmassani tyhmyys on sairaus. Kuolemansynti suorastaan.
Mä en voi sietää tyhmyyttä. Tahkea aivoisen koiran kanssa en edes yritä kovin pitkälle. Arvostan älykkyyttä ihmisissä ja koirissa. Kyseenalaistaminen on merkki älykkyydestä ja siksi kai en karsi sitä pois koiristanikaan.
Toinen syntini on yli-analyyttisyys. Ajattelen kaiken ylitse ja vielä pidemmälle.
Analysoin niin tarkalla mitalla, että se kokonaiskuva ja simppelit jutut on joskus mulle vähän vaikeita hahmottaa. Mä myös vaadin itseltäni täydellisyyttä tai vähän enemmän. Koiraparat kokee saman. Monet treenikavereistani tekee hyvää työtä. Jos se olisi omaa työtäni, niin löytäisin paljon paljon viilattavaa ja hiottavaa. Myös sm koirakoiden hienoista suorituksista löydän virheitä virheitä ja lisää virheitä. Toki siellä on myös niin vaikuttavia suorituksia että osaan jo ummistaa silmiä niiltä virheiltä.
Keskityn kaikessa siis vaatimaan todella paljon ja en ole armollinen.
Pitäisi olla. Olisi helpompaa. Kuka haluaa olla kokoajan suurennuslasin alla?
Ihmiset toitottaa että hauskuus on ensisijalla.
Silloin kun ylianalyyttinen nyyppä-Jonna halkoo hiuksia, on hauskuuskin vain yliarvostettua hömppäroskaa. Vähän kuin komedia.
Mun pitää ymmärtää että hauskuus ei ole väkisin väännettyä komediallista kakku naamaan hah hah haa, tai pieru ilmaan hississä heko heko hauskuutta. vaan se tarkoittaa viihtymistä.
Viihdyn koiran kanssa tekemässä asioita. Teen sen mielelläni ja iloitsen siitä.
Hauskuus termi liippaa siis jälleen aivotonta hösellystä ja samalla tyhmyyttä. (minun maailmassani)
[huom. sivuraide ja ajatuksen harhaantuminen alkaa......]
Minulla on muutama koira, joiden kanssa tekeminen on aina mielettömän upeaa. Ne antavat itsestään kaiken joka solullaan ja niillä kuplii yli innosta ja ihanuudesta. Minä en niitä siitä suitsi ja se tekee minusta vähemmän menestyneen koiraharrastajan. Tasoltani olen sellanen semikiva seiskapuoli.
Toisaalta mä nautin kun koirani näyttävät riemunsa ja hajoavat onnesta. Onko mitään sen kivempaa kuin koira joka tarjoaa innosta tutisten perusasentoa, täpisee vierellä joka solullaan. Sen silmät loistavat, nenä vipottaa ja korvankärjet tärisevät? Se jopa rikkoo käytöskoodin pahinta syntiä. Se haukahtaa. Kerran ja tosikovaa. Mä rakastan kun koirani näyttävät olevan elossa ja että niillä on rohkeutta ja kekseliäisyyttä tehdä kaikkea typerääkin. Myönnän sen.
Muut näkevät tämän aika usein lepsuutena, huonona koirankoulutuksena ja sellaisena harmaana alueena. Minä taas kuulen sen jotakin kautta kuitenkin.. ja tulkitsen että ihmiset pitävät minua epäpotentiaalisena ja huonona. mahdollisesti pikkasen tyhmänä, mutta kivan innokkaana.
Viime sm kisoissa näin finaalissa riemukkaan ja melkein ratkeilevan suorituksen. Koirassa oli pientä epätäsmällisyyttä mutta voi vitsi millainen asenne ja riemu siitä paistoi.
Kai tämä on sellainen henkisen kasvun paikka. Nautin asioista, jotka ovat esteenä menestymiselle.
Toisaalta se menestyminenkin on aika suhteellinen käsite. Olen toisaalta luonut itselleni ihan turhaan rampauttavia rajoitteita ja pohtinut liikaa vääriä pakkoja ja asioita. Nyt kun olen keskustellut itseni kanssa pitkään ja syvällisesti niin voinkin taas hetken olla rennosti koirineni ja vain harrastaa. (melko diippii shittii, varsinkin ihmiselle joka vihaa filosofiaa ja ratkaisee dilemmat simppelisti. Kuten se peruselämänkysymys että edessäsi on viisi eri ikäistä ihmistä. sinun henkeäsi uhataan. sinun tulee päättää ketkä kolme kuolevat, tai sinä kuolet. mitä teet? Niin filosofiaa. Oikein olisi alkaa pohtia ikää ja syntyjä syviä. Minun mielestäni käypä vastaus on "kolme vasemmalta lukien")
[huom. sivuraide ja ajatuksen harhaantuminen päättyy]
Tästä päästään aiheeseen TAUKO
Se on mulle tasan melkein yhtä paha asia kuin tyhmyys.
Tauko = luovuttamista. Luovuttaminen on ikuinen ratkaisu.
Nyt olen ollut pakotettuna tauolle, silläkeuhkot prakasivat taas yhden keuhkoputkentulehduksen seurauksena. koita siinä treenata kun et jaksa hengittää.
Mun tauko venyi ja venyi. Ja samalal lisääntyi paine siitä kuinka en edisty ja koirat junnaa paikallaan. Kaikkien muiden eläimet toki edistyi ja ihan hurjaa vauhtia. Ihmisten blogit ovat täynnä autuutta ja iloa ja valheelliselta tuntuvaa hyvänmielen suitsutusta. Ei tee hyvää nyyppä minän niitä lukea.
Tauko antaa perspektiiviä, kunhan ei koe huonoa omaatuntoa taukoilusta. Se on se avainjuttu.
Hyvällä tauolla
-omat ajatukset jäsentyy.
-koira tuntuu oppineen uutta
-voi olla lyhyt. vaikka vain päivän mittainen.
- koiralla on uusi into
- itse ehtii punnita treenitapojaan.
Jos et edisty, niin muuta toimintaasi.
Ja sitten se täydellinen elämänviisaus. Kaverilta napattu ja omiksi sanoiksi väännetty.
Ei ole mitään järkeä treenata sillointällöin. eli esim vain kerran viikossa.
Varsinkin jos ajatus uupuu. Ilman ajatusta ei opi mitään.
Silloin kun ei opi mitään ei myöskään saa onnistumisen kokemuksia. Onnistumisen kokemukset kun lisäävät innostusta ja motivaatiota ja aiheuttavat positiivisen yhtälön.
Arvon puskalukijat:
Onnittelut jos jaksoit kahlata tänne saakka. Pahoittelut jos mielessäsi meni jotain rikki :D
Henkinen valmentautuminen koiraurheilussa -luennolla
Olen ollut aikaisemminkin vastaavan tyyppisellä luennolla. Silloin se kesti koko päivän. Ongelmathan ei lopu siihen kun saa yhden osa-alueen ratkottua.
Alkuun huomasin että oma jännittämiseni tuhoaa 100% varmuudella koesuorituksen. Joten päätin lopettaa jännittämisen turhana hommana. Se on toiminut ihan hyvin. Jäljelle jäi vain häiriöherkkyys ja mm liika flataisuus. Joskus olen ihan liian veltto. Annoin myös kitisijöiden ja arvostelijoiden puheiden vaikuttaa omaan tyytyväisyyteeni.
Ensimmäisellä luennolla sain työkaluja hallita lisää mieltäni ja ymmärtää joitain asioita. Lisäksi kitisijöille ja tunnelmanlatistajille tuli ihan oma paikkansa. Heidät puristetaan pikkuriikkisiksi olennoiksi (mitä he ovatkin) ja heidät tungetaan ajatuksissa kauniin vuoden-89 tilahontani (honda civic, ruoste pitää maalia kasalla) hanskalokeroon. Hansakalokerosta ei kuulu arvostelu ja kommentit siellä on bileet. Siellä soi petri nygård. tosi kovalla. Tämä auttoi muiden kommenttien ja latistamisten poistoon. toki käytän myös puhdasta ignoorausta. jos joku tulee puhumaan tai vaatimana huomiota kun keskityn, katson ohi/yli/pois ja jatkan hommiani. en puhu en huomioi. Yleensä ihminen katoaa. häiriönpoistoa siis.
no se historiasta. menin siis lotan luennolle ja napsin joitakin kohokohtia esille. Nämä on mulle muistiksi ja jäsentelyksi. Hyvin voimakkaasti Jonnan ajatuksiksi muutettuina. Lotan paremmat ja selkeät muistiinpanot löytyy täältä. kyseessä seurakaverin blogi.
Ihmisen aivot uskovat sen mitä niille syöttää. Ne on tosi hyväuskoiset. Mieti mitä karkkia haluat kaupasta. olisiko se salmiakkia vai irtokarkkeja, suklaata vai jäätelöä. Tunnet maut kielelläsi kun mietit mitä valitsisit. Ei se mielenhallinta ole yhtään sen kummenpaa.
-> mielenhallinta helpottuu oikein syötettyjen ajatusten harjoittelun kautta
Ihmistä rasittaa evoluutio. positiiviset pellet on kuolleet sukupuuttoon. Karsintaa on tapahtunut. T-rex söi pari yltiöpositiivista ja ne pessimistit ei pettyneet. Pessimistien jälkeläiset olivat vielä hiukan nyypempiä ja ajattelivat kaikesta negatiivisemman kautta. Varaudu pahimpaan tai henki menee. Sitä se evoluutio meille kuiskuttaa. Toki t-rex ja ihminen ei tallanneet ihan samaan aikaan pallolla. ehkä se ei nyt niin haittaa. Siihen on helppo uskoa kun onhan jurassic park -niminen elokuva syötetty meille jo lapsina.
Mokien pelko haittaa monia. Mulla on porokoira, olen karaistunut ja valmis ottamaan kaikenlaiset häpeäiskut vastaan. Myös teatterikoulua on ehdoteltu. Mutta ihan vaan häpeileviä ihmisiä ajatellen: mokien pelko on pohjimmiltaan pelkoa siitä "mitä muut ajattelevat minusta".
Sitten harjoitus. muistele jonkun muun tekemiä mokia. Montako muistat?
----niinpä. ehkä yhden. ja senkin vain siksi kun myötäelit ja toivoit heille onnistumista. Myötätunto. Se on se leppeänletkeä sana. muita kiinnostaa tasan yhtä itsekkäästi oma napa ja ehkä vähän kaverin napa, jotta kaverilta saa taas apua myöhemmin omaan treeniin. Raadollista..
Sitte jos ON olemassa ihminen jolle epäonnistunut suoritukseni tekee gutaa, ilostuttaa ja hän kieriskelee tappioni kuvitellun katkeruuden makeassa mässäilyssä.
Suon sen hänelle. Toivon oikein sydämeni pohjasta että hänen elämässään olisi jokin muukin tukipilari, mutta jos epäonnistumiseni kantaa häntä hieman pidemmälle.. niin ehdottomasti sallin sen hänelle. Silloin ei itsetunto tai muut asiat ole kovin vahvoilla.
Tämä seuraava on loistava.
Mitä ja miten ihmiset kommentoivat, kertoo enemmän kommentoijasta kuin sinusta itsestä, tilanteesta tai suorituksesta.
sitten meidän omissa nurkissamme lyyyhäilevien nyyppien pitää oppia olemaan rehellisen aidosti onnellisia onnistumisistamme. Jos joku onnittelee, älä itse lyttää suoritusta vaan sano "kiitos!"
Sitten tärkeä. hyvin hyvin tärkeä asia.
Älä ole ryhmässä missä et viihdy.
Sen vois alleviivata. ja boldata ja kursivoida. (done, muokkasin ne jo. Sateenkaaria ja kukkia ja perhosia ja yksisarvisia en alkanut koodaamaan. toki osaisin kyllä)
Valitse porukka joka aidosti haluaa että ryhmän jäsen
-kehittyy
-menee eteenpäin
-onnistuu
ja tärkeää on myös että ryhmä on tukena kun menee huonosti.
Jos porukka on tukevinaan se lähinnä vain lisää painetta onnistua. Paine ja pakko ei ole hyvä, syy tekemiseen tulisi tulla jostain ihan muualta. Omasta halusta tehdä. Palaan tähän myöhemmin. Tämän eräs viisas ihminen mulle selkiinnytti omalla kirjoituksellaan.
Tää seuraava on mun pahin rampauttajani:
Älä ole liian ankara itsellesi.
älä vaadi kriittisyyteen asti täydellisyyttä. anna itsesi onnistua. ole onnellinen kaikesta mikä onnistui.
Jos joku kohta tai asia epäonnistui, lisää se treenilistalle ja unohda epäonnistuminen siltä erää. laita vaakakuppiin yksi epäonnistuminen ja toiseen vaakakuppiin kaikki ne asiat jotka onnistuivat.
Ole siis ällöttävän positiivinen ihminen. Silleen hyvällä tavalla.
Videoi. Video kertoo puolueettomammin mitä tapahtui.
Jos sinulla on huono fiilis, mieti niitä mitkä silti onnistuivat. Opettele olemaan tyytyväinen jos siinä karseassa fiiliksessä sait asioita silti onnistumaan.
Ei merkitykselliset ihmiset (häiriöt) huomioi heidät ja sulje heidät pois ajatuksista samantien. ihmisiä ja häiriöitä on turha kokoajan aktiivisesti sulkea pois mielestä. (ellet osaa samaa täydellistä poissaoloa ja omaan napaan keskittymistä kuin minä) se vie vain energiaa jos sitä joutuu yrittämään.
Sitten paineet.
Yleensä ne luodaan ihan itse.
Koiraan niitä paineita ei saa ladata. Koiran pitäisi olla ensisijaisesti kaveri ja tyyppi joka henggaa sun arjessa mukana. Kaikki yhdessä tekeminen on tähän päälle vaan extraa ja plussaa.
Jos et muuten osaa laittaa ajatuksia raiteilleen niin mieti rakasta koiraasi. mieti sen ihanuutta ja hyviä puolia. sen silmiä ja sen katsetta kun teette yhdessä jotain ihanaa.
Sitten. Miltä tuntuisi jos se olisi huomenna poissa. Entä jos sinulla on monta koiraa ja ne kaikki juoksisivat sopulilauman tavoin kuolemaansa huomenna. yhtään et voisi pelastaa ja sinne meni.
Kuinka tärkeää se onnistuminen olikaan siinä jossain tietyssä tulevassa koitoksessa?
Terveiden ajatusten pitäisi olla lähinnä raiteilla että "moi, sä olet mun koira. ja me tehdään yhdessä asioita mistä me yhdessä nautitaan".
Ihmiset luo liikaa paineita itse itselleen ja koirilleen.
Optimaalinen suoritusvire
Huomioi ympäristö ja nollaa ne asiat mille et voi mitään.
Siinä se on yksinkertaisuudessaan. Panikoimalla asiat ei suju tai etene paremmin. Teet sen mitä pystyt. Menet kisoihin jos pääset. Tee parhaasi vallitsevissa oloissa. ota rauhallisesti asiat joille et voi mitään.
Asiat joille et voi mitään: ajattele ne jo etukäteen. Miten toimit tilanteissa. mitä jos jotain miettimäsi listan ulkopuolelta tapahtuu? voisitko vain suhtautua rauhallisesti?
Koira on tilanteessa millainen se on. yhdessä voidaan tehdä parhaamme.
Kun tiedät heikot kohdat, hyväksy ne. Älä odota että ne sujuisivat munkilla.
Munkki on hyvää vain syötynä.
Paniikintorjunta
kun tunnistat paniikkireaktion (ennen suoritusta esim alkaa jännitys kuolettaa)
-> käynnistä opeteltu ankkuritoiminto.
Ankkuritoiminto voi olla mielikuva rauhallisesta asiasta johon yhdistetään lause tai hokema, jonka kautta palaat siihen ankkuriin liittyvään rauhalliseen mielentilaan.
esim: "rauhoitu, sä osaat ja te ootte hyvin treenanneet tämän"
Ankkurit on nollaustapoja nopeisiin hetkiin. Paska tunne pyörretään pois. Tunnustele itseäsi ja kun huomaat ensioireet -> ota ankkuri esiin ja telakoi mielesi oikeaan suuntaan.
Esim agilityssa lähdöissä hihnan hively voi olla fyysinen apu rauhoittumiseen.
itselläni aikana ennen jännityksen lopettamista toistin tokokokeeseen mennessä "hymyile, huomioi koiraa" hymyillessä ei vaan voi olla niin kireä ja koira pitää muistaa huomioida.
Tavoitteet
Tavoitteet pitää asettaa realistisiksi. Jokaisella ei ole aikaa 24h treenata.
(huom tulevaisuuden nyyppä Jonna, lue edellinen satamiljoonaa kertaa uudestaan. Ei huonoa omaatunta kun treenaa vähemmän kuin ihan kaikki muut. sun koirat ei kestä liikaa treeniä.)
Perustreeneissä pitää pystyä haastamaan itseään.
-> tee myös kisanomaisia juttuja
-> haastamalla itsesi myös kehityt
Jos treeni menee leipähommaksi, ei silloin edisty. treenistä ei ole hyötyä. eikä sillä ole edes sitä viihdearvoa kuin jos iloisesti hömppäilisitte rallytokoa.
Jos treenistä ei ole hyötyä niin MUUTA TOIMINTAASI. dah. saa siinä märehtiä kun ei tee mitään asioiden eteen.
EI OLE PAKKO
Ethän sä muutenkaan tee mitään jollet oikeasti halua. Noin uppiniskainen ihminen ei tottele kuitenkaan ketään.
Eli muista, ei ole pakko.
teen mitä haluan ja mihin on mahdollisuus.
Pakolla luodaan pahaa fiilistä ja huonoa painetta.
Sitten kun olen kouluttanut itseni ja koiran riittävälle tasolle, niin tulokset tulee boonuksina. Ihan jatkumona sille osaamiselle.
Pelkkien tulosten ajattelu vie voimavaroja ja keskittymistä tekemisestä. Silloin energia on väärässä kohteessa.
Kisapaikalla ei saa katsoa tuloksia.
Se kadottaa kummasti painetta ja suuntaa huomion vain tekemiseen.
Lupaa koirallesi olla sen arvoinen.
jos jompikumpi on väärässä mielentilassa, ei saa mennä starttaamaan/kisaamaan. se on molemmille turhaa ajanhukkaa.
-------------------------
Sitten mä pohdin paljon treeniryhmääni, taukoilua, omaa treenaamistani ja motivaatiotani. mun piti selvittää miksi harrastan.
Aluevalmentaja Pallokorva, aka itseoppinut mentaalivalmentaja Mahtimaijju mut pakotti kohtaamaan yli-ihmisen sisälläni.
Pintapuolisesti olen kisatavoitteellinen. haluan menestyä ja siksi harrastan. Tää kuitenkaan ei ole sama kuin hurja voitontahto. En mä rehellisesti sanottuna välitä voitanko vai en. Jos pääsen onnistumaan, on mulle ihan sama kuinka monta teki asian hiukan paremmin. Ei ne mua voittaneet. En osaa olla mitenkään huonompi siksi että en seiso korkeimmalla korokkeella.
Toisinsanoen oli sittenkin vähän kateissa se ajatus että miksi mä tätä teen.
Lopulta sen tajusin.
Mä olen liekeissä kun pohdin uusia ratkaisuja asioihin, kun opetan uutta, kun mulla on selkeä oppimistavoite.
Minä harrastan koska haluan osata ja haluan saada siitä tunnustusta.
Mun maailmassani tyhmyys on sairaus. Kuolemansynti suorastaan.
Mä en voi sietää tyhmyyttä. Tahkea aivoisen koiran kanssa en edes yritä kovin pitkälle. Arvostan älykkyyttä ihmisissä ja koirissa. Kyseenalaistaminen on merkki älykkyydestä ja siksi kai en karsi sitä pois koiristanikaan.
Toinen syntini on yli-analyyttisyys. Ajattelen kaiken ylitse ja vielä pidemmälle.
Analysoin niin tarkalla mitalla, että se kokonaiskuva ja simppelit jutut on joskus mulle vähän vaikeita hahmottaa. Mä myös vaadin itseltäni täydellisyyttä tai vähän enemmän. Koiraparat kokee saman. Monet treenikavereistani tekee hyvää työtä. Jos se olisi omaa työtäni, niin löytäisin paljon paljon viilattavaa ja hiottavaa. Myös sm koirakoiden hienoista suorituksista löydän virheitä virheitä ja lisää virheitä. Toki siellä on myös niin vaikuttavia suorituksia että osaan jo ummistaa silmiä niiltä virheiltä.
Keskityn kaikessa siis vaatimaan todella paljon ja en ole armollinen.
Pitäisi olla. Olisi helpompaa. Kuka haluaa olla kokoajan suurennuslasin alla?
Ihmiset toitottaa että hauskuus on ensisijalla.
Silloin kun ylianalyyttinen nyyppä-Jonna halkoo hiuksia, on hauskuuskin vain yliarvostettua hömppäroskaa. Vähän kuin komedia.
Mun pitää ymmärtää että hauskuus ei ole väkisin väännettyä komediallista kakku naamaan hah hah haa, tai pieru ilmaan hississä heko heko hauskuutta. vaan se tarkoittaa viihtymistä.
Viihdyn koiran kanssa tekemässä asioita. Teen sen mielelläni ja iloitsen siitä.
Hauskuus termi liippaa siis jälleen aivotonta hösellystä ja samalla tyhmyyttä. (minun maailmassani)
[huom. sivuraide ja ajatuksen harhaantuminen alkaa......]
Minulla on muutama koira, joiden kanssa tekeminen on aina mielettömän upeaa. Ne antavat itsestään kaiken joka solullaan ja niillä kuplii yli innosta ja ihanuudesta. Minä en niitä siitä suitsi ja se tekee minusta vähemmän menestyneen koiraharrastajan. Tasoltani olen sellanen semikiva seiskapuoli.
Toisaalta mä nautin kun koirani näyttävät riemunsa ja hajoavat onnesta. Onko mitään sen kivempaa kuin koira joka tarjoaa innosta tutisten perusasentoa, täpisee vierellä joka solullaan. Sen silmät loistavat, nenä vipottaa ja korvankärjet tärisevät? Se jopa rikkoo käytöskoodin pahinta syntiä. Se haukahtaa. Kerran ja tosikovaa. Mä rakastan kun koirani näyttävät olevan elossa ja että niillä on rohkeutta ja kekseliäisyyttä tehdä kaikkea typerääkin. Myönnän sen.
Muut näkevät tämän aika usein lepsuutena, huonona koirankoulutuksena ja sellaisena harmaana alueena. Minä taas kuulen sen jotakin kautta kuitenkin.. ja tulkitsen että ihmiset pitävät minua epäpotentiaalisena ja huonona. mahdollisesti pikkasen tyhmänä, mutta kivan innokkaana.
Viime sm kisoissa näin finaalissa riemukkaan ja melkein ratkeilevan suorituksen. Koirassa oli pientä epätäsmällisyyttä mutta voi vitsi millainen asenne ja riemu siitä paistoi.
Kai tämä on sellainen henkisen kasvun paikka. Nautin asioista, jotka ovat esteenä menestymiselle.
Toisaalta se menestyminenkin on aika suhteellinen käsite. Olen toisaalta luonut itselleni ihan turhaan rampauttavia rajoitteita ja pohtinut liikaa vääriä pakkoja ja asioita. Nyt kun olen keskustellut itseni kanssa pitkään ja syvällisesti niin voinkin taas hetken olla rennosti koirineni ja vain harrastaa. (melko diippii shittii, varsinkin ihmiselle joka vihaa filosofiaa ja ratkaisee dilemmat simppelisti. Kuten se peruselämänkysymys että edessäsi on viisi eri ikäistä ihmistä. sinun henkeäsi uhataan. sinun tulee päättää ketkä kolme kuolevat, tai sinä kuolet. mitä teet? Niin filosofiaa. Oikein olisi alkaa pohtia ikää ja syntyjä syviä. Minun mielestäni käypä vastaus on "kolme vasemmalta lukien")
[huom. sivuraide ja ajatuksen harhaantuminen päättyy]
Tästä päästään aiheeseen TAUKO
Se on mulle tasan melkein yhtä paha asia kuin tyhmyys.
Tauko = luovuttamista. Luovuttaminen on ikuinen ratkaisu.
Nyt olen ollut pakotettuna tauolle, silläkeuhkot prakasivat taas yhden keuhkoputkentulehduksen seurauksena. koita siinä treenata kun et jaksa hengittää.
Mun tauko venyi ja venyi. Ja samalal lisääntyi paine siitä kuinka en edisty ja koirat junnaa paikallaan. Kaikkien muiden eläimet toki edistyi ja ihan hurjaa vauhtia. Ihmisten blogit ovat täynnä autuutta ja iloa ja valheelliselta tuntuvaa hyvänmielen suitsutusta. Ei tee hyvää nyyppä minän niitä lukea.
Tauko antaa perspektiiviä, kunhan ei koe huonoa omaatuntoa taukoilusta. Se on se avainjuttu.
Hyvällä tauolla
-omat ajatukset jäsentyy.
-koira tuntuu oppineen uutta
-voi olla lyhyt. vaikka vain päivän mittainen.
- koiralla on uusi into
- itse ehtii punnita treenitapojaan.
Jos et edisty, niin muuta toimintaasi.
Ja sitten se täydellinen elämänviisaus. Kaverilta napattu ja omiksi sanoiksi väännetty.
Ei ole mitään järkeä treenata sillointällöin. eli esim vain kerran viikossa.
Varsinkin jos ajatus uupuu. Ilman ajatusta ei opi mitään.
Silloin kun ei opi mitään ei myöskään saa onnistumisen kokemuksia. Onnistumisen kokemukset kun lisäävät innostusta ja motivaatiota ja aiheuttavat positiivisen yhtälön.
Arvon puskalukijat:
Onnittelut jos jaksoit kahlata tänne saakka. Pahoittelut jos mielessäsi meni jotain rikki :D
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Huuda Huuda Ilosta!
Eteläpohjanmaan kennelpiirin nuorten koirien ringin hakukokeeseen tuli 13 koiraa. Paikkoja on jaossa sen 8 kipaletta. Pääsijöille kerrotaan nyt tällä viikolla joskus aikana x.
Menin paikalle ajoissa ja tein normaalit treenirutiinit. Olo oli rennon iloinen. Päässä soi Haloo Helsinki! ja Huuda.
"Huuda, huuda ilosta. Huuda, huuda vapaudesta ja Huuda, huuda onnesta"
Eli tää
Oltiin viidentenä lähtövuorossa.
Mehmetkin oli iloisella fiiliksellä. Mein yksilöliikkeet sujui asenteen puolesta ihan loistavasti.
Liikkeiden välit oli pitkät kun valitsijat katja Kiviaho ja Heidi Kailio kirjoittelivat kommentit koirista. Toki Mehmet arvosti jatkuvaa lääpintää, mut ehkä jatkossa lyhyt rakastustuokio ja sit vaikka istumaan ja odottamaan.
Mehmetkin oli iloisella fiiliksellä. Mein yksilöliikkeet sujui asenteen puolesta ihan loistavasti.
Liikkeiden välit oli pitkät kun valitsijat katja Kiviaho ja Heidi Kailio kirjoittelivat kommentit koirista. Toki Mehmet arvosti jatkuvaa lääpintää, mut ehkä jatkossa lyhyt rakastustuokio ja sit vaikka istumaan ja odottamaan.
Seuruu nyt vähä seilas. Täyskäännöksessä horjahdin kun mentiin epäsynkassa. Toi täykkärin suunta on muutettu ihan lennossa joskus pari viikkoa sitten, eikä olla erikseen edes treenattu aihetta. Juoksuosio mentiin kohden palkkaa, joten pientä keulimista ja paikanmenetystä oli ilmassa. Mutta se hidas osuus oli kaunis ja ylipäätään fiilis seuraamista kohtaan oli hyvä.
Luoksetulo ok. Tuli oijoi perusasennon paikan kanssa. Istahti liikaa mun taakse.
Nouto Mehmetmäinen. Odottaa rauhassa, käskystä pompaa täyteen vauhtiin, hieman kapulan ohi mutta nostaa kapulan ja pinkoo takaisin. Nyt perusasentokin onnistui paremmin.
Nouto Mehmetmäinen. Odottaa rauhassa, käskystä pompaa täyteen vauhtiin, hieman kapulan ohi mutta nostaa kapulan ja pinkoo takaisin. Nyt perusasentokin onnistui paremmin.
Kaukot oli mein vapaavalintainen. Olin niihin oikein onnellinen <3
Paikallamakuuseen menin liian rentona ja keskittymättömänä. Siinä rivistömnä kun kaikki huutaa yhtäaikaa koiralleen käskyn, se ääni on valtava. Mehmet meni maahan, mutta kyynärät jäi ilmesesti hieman ilmaan. En hoksannut. Samantien sanoin orota ja olin jo pinkomassa pois Memen luota. No istumaanhan se nousi. Ja istui sitten kokoajan.
Päästiin onneksi Ellin eli juoksunartun häiriökoiriksi uudestaan kehään. Nyt käskytin nätimmin, sanoin jättökäskyn "mahan" (huom, oikea käsky!) ja odotin sen puoli sekuntia enennkuin menin pois. Makasi korvistaan rentona, mutta takapuoli heilui puolelta toiselle ja makuuasento oli hiukan ahdistuneesti kasalla.
Paikallamakuun asenne on ahdstunut, Siinä riittää näköjään vieläkin työstettävää. Onneksi saatiin kuitenkin heti istumisen perään korjaus, niin saa olla tyytyväinen koko näyttökokeeseen.
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
Hyvää Joulua! Enkelisuklaata ja onnistumisia!
Tänään sain etukäteislahjan. Oikeastaan montakin.
Treenattiin hyvällä porukalla 4 tuntia hallilla. Meillä oli 12 koiraa joista kuusi oli mun.
Kaikille tuli onnistumisia ja ilontunteita. Suuremmin erittelemättä: huikeaa <3
Mein hallin vuokranantajat on ehkä parasta porukkaa ikinä. He kävi tiivistämässä ison oven ja hallista tuli heti lämpöisempi. Treenien ajan auto on lämmityksessä roikassa ja lisäksi saatiin lahja. Nyt pysytään joulun ajan kermaperunoissa, sillä kaikille paikalla olleille tuotiin 10kg säkki isännän itte viljelemää ruokaperunaa. Äärettömän ilahduttavaa <3
ja tässä vielä illan kruunaus, nostalgiakuva mein agiharrastuksen alkuvuosilta.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
Keskiviikon IKKJ
Treenattiin lapualla.
Olin aamusta treenin alkuun asti raivoissani ja kiukkuinen ja pahalla tuulella. Jätin suosiolla anrtut kotiin ja otin ilopilleri Puupposen mukaan.
Urpo teki kolmessa osassa.
1. seuruuta käskytettynä, noutokapulan nostoja ja noutoa sekä kaukokäskyjä helpolla häiriöllä.
seuruussa poikitti innostuksesat. kapulan tahtoi ottaa laipasta. teki myös onnistuneenkin. iloinen fiilis kokoajan. kaukoissa oli super ja täsmällinen
2. luoksetulon stoppia. Apparin kanssa kokeiltiin ja parhaiten reagoi kun sen kroppaan osui pallo sivusta apparilta. ei se siltikään meinaa tajuta.
3. sit tehtiin jääviä. mun pitää sanoa rauhallisella äänensävyllä käsky, myös epäonnistumisen jälkeen. tiukat käskyt ja koira reagoi heti huonosti.
Olin aamusta treenin alkuun asti raivoissani ja kiukkuinen ja pahalla tuulella. Jätin suosiolla anrtut kotiin ja otin ilopilleri Puupposen mukaan.
Urpo teki kolmessa osassa.
1. seuruuta käskytettynä, noutokapulan nostoja ja noutoa sekä kaukokäskyjä helpolla häiriöllä.
seuruussa poikitti innostuksesat. kapulan tahtoi ottaa laipasta. teki myös onnistuneenkin. iloinen fiilis kokoajan. kaukoissa oli super ja täsmällinen
2. luoksetulon stoppia. Apparin kanssa kokeiltiin ja parhaiten reagoi kun sen kroppaan osui pallo sivusta apparilta. ei se siltikään meinaa tajuta.
3. sit tehtiin jääviä. mun pitää sanoa rauhallisella äänensävyllä käsky, myös epäonnistumisen jälkeen. tiukat käskyt ja koira reagoi heti huonosti.
saatettiin tehdä muutakin, mut päällimmäinen fiilis oli että Urpon kanssa meillä oli kivaa.
Se kivuus tuntuu nyt uupuvan mun tokotekemisestä ja vähän agissakin.
Pallokorva keksi siihen hyvän vinkin.
KETÄÄN EI KIINNOSTA- joten pidä kivaa.
Turha luoda paineita itselleen, kun ei ketään kiinnosta. ittee saattaa kiinnostaa hurjan paljon. muita korkeintaan kohteliaan pienesti. mut ite sitä koiransa kouluttaa ja tekemisestä nauttii. pelkkä yks onnistuminen on kaukana jos matka sinne on huono.
keskiviikko 21. marraskuuta 2012
Paska Fiilis - lyhyt oppimäärä
Tokoon kuuluu oleellisena osana the Paska Fiilis.
Paska Fiilis tulee kun homma ei suju, asioissa tulee takapakkia, kun asiat junnaa ja mieli menee mustaksi. Tähän voi kuulua myös perinteinen vihreys. Samantien huomaa muiden kohdalla vain sen miten muilla ei ole meidän ongelmia. Ympärilläni muilla on yhtäkkiä vain helppoja, itsestäänohjautuvia, innokkaita ja osaavia koiria.
Paskaan fiilikseen voi suhtautua monella tapaa.
Vähättely: Eihän tuo ole ongelma eikä mikään. Pikkujuttu. Leikitään yhdessä että ongelmaa ei ole.
-> njääh. harvoin toimii. Asia kalvaa kuitenkin, eikä ratkea jos sitä ei pääse ratkaisemaan. Vähättely syö motivaatiota tehdä.
Dramatiikka: Tehdään kärpäsestä härkänen. Kiukutellaan kaikille jotka ei halua edes kuulla asiaa. Keskitytään tekemään kärpäsestä härkänen.
-> njääh. harvoin toimii muutoin kuin huonona viihteenä. Toisaalta siinä tulee päästeltyä höyryjä ja ajatukset voivat muuttua vastaanottavaisemmiksi mahdollisille ratkaisuille. Oireena kuitenkin yleensä yksipuolinen näkökulma, joka on se ehdottomasti epätoivoisin. Joskus ellei aina, olisi kannatavampaa käyttää hissiä kuin kiivetä talon ulkoseinää ilman varusteita.
Tauko: Ehdoton stoppi ja seisahdus. Ei tehdä mitään, ei yhtään mitään ennenkuin asia on ratkennut.
-> vaarallista. Stoppi voi venyä viikkojen, kuukausien ja vuosien mittaiseksi. Pysyä kalvavana harmituksena ja estää edes yrittämästä ratkaisua. Aivot narikkaan tauko on synonyymi luovuttamiselle.
Downshifting: Vähennät treeniä, vähennät kaikkea ja peräännyt hiukan. Paskan fiiliksen aikana on altis lisäpaskalle. Kokonaan ei voi kuitenkaan lopettaa, muuten se on luokiteltavissa tauoksi.
-> vaarallista, mutta tarpeellista. Hiissauksen aikana voi koittaa ottaa etäisyyttä asiaan ja treeneissä keskittyä lähinnä tekemään riittävän haastavia ja kivoja juttuja muiden liikkeiden ja asioiden parissa.
Ei kuitenkaan kannata tehdä sitä kivaa jonkun muun lajin parissa, silloin tulee vahingossa tehneeksi jälleen tauon the lajiin.
Tasontarkistus: Onko vaadittava asia koiran varmasti osaama taito? Onko häiriöt sopivalla tasolla? Miten pilkkoisin sen jos ongelmaa ei vielä olisi ja miten opettaisin minkäkin kohdan. Onko joka kohta ketjussa varma ja onko ketju varma. Mistä mielentila koostuu.. jne. tee lisäkysymyksiä, vastaa niihin ja pilko ne tuhanneksi pienemmäksi lisäkysymykseksi. Kyllä se villakoiran ydin sieltä paljastuu. Eri asia onko se sit kiva.
Nämä poistavat akuuttia paskaa fiilistä:
Akuutissa paskassa fiiliksessä auttaa jos on oma tokopersoona tai kaksi. Sellainen joka ei vaivu epätoivoon jos vuodatat hänelle dramaattisesti koko eepoksen ja sen draaman kaaret.
Sellaine joka näkee sen epätoivon sumun läpi ja tuntee teidät. sellainen jolla on vähän etäisyyttä ja joka voi tönäistä homman vähän eri näkökulmaan.
Akuutissa paskassa fiiliksessä pitää etsiä koulutus. Ihan mikä tahansa kiva koulutus, jonne voit mennä asiaa esittämään. Epäonnistut siellä varmasti ja sehän on mitä loistavin asia. Voit saada korjausehdotuksia ongelmaan. Korjausehdotukset voivat jopa sysätä ajatukset uusille raiteille.
Olen sen yläpuolella, eli koko homman listaaminen hyviin ja huonoihin juttuihin. Kynää ja paperia. Aletaan analysoida ja näytetään analyysia sille the tokopersoonalle. Koitetaan miettiä asiaa hieman kauempaa, kuvitellaan että ongelma on jonkun toisen koirakon.
Yksin treenaaminen voi laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja auttaa keskittymään myös omaan fiilikseen. Myös ärsyttävien ihmisten naamojen katselemisen vähentäminen auttaa. Akuutissa paskassa fiiliksessä auttaa kun ajattelee positiivitaavi ihmisille vaikka kirveen silmien väliin.
Ei koskaan näin
Lyö lyötyä. Älä hankkiudu akuuttien avuliaiden pilkuttajien silmien alle. Huomaat ettet osaa edes alkeita, eikä koirasi osaa mitään ja teet kaiken väärin.
Puhu agilityihmiselle. Se toteaa että rakastamasi laji onkin täyttä paskaa ja ehdottaa tekemään agilitya, jotkut koittavat piristää ja kertovat että kuulemma rallytoko on huisinkivaa. Melkein kuin agilitya.
Jää yksin märehtimään ja listaamaan ja pyörittämään mielessäsi vain pahoja asioita nykytilasta ja hyviä asioita menneestä.
Odota että joku muu ratkaisee yksin ongelmasi. Joku muu on kuollut. Jolelkkin muulle sinun asiasi eivät ole tärkeitä. Joku muu tekee omia kivoja juttujaan.
Tähän alle sitten oman viimeaikaisen paskan fiiliksen juttuja ja ratkaisuajatus:
Mehmet ja mä epäonnistuttiin monenmonessa kokeessa. Mukana oli pakko. Pitäshän sen osata, se osaa kyllä mutta ei tee. Sen mielentila on ahistunut. Aaaaaaw tää on ihan paskaa. Se istuu kokeessa paikallamakuut ja yksilöliikketkin on pelkkää kidutusta.
Lopulta käytiin kaksi koulutusta, purettiin koko paska etäomaihmiselle ja sitä ennen noin kymmenelle muulle. Tehtiin myös mustuudessa märehtimistä ja muiden ihmisten neuvoista mielen mustenemista. Päätettiin että tarvitaan myös tälle paikkakunnalle se omaihminen jonka kanssa on hyvän mielen treeniä tehdä kahdestaan. Spotattiin se ihminen ja päätettiin että treeniaikaa tulee löytymään.
Analysoitiin osaavan tyypin avulla ja päädyttiin siihen et olen edennyt liian nopeasti.
-Liian nopeasti niputettu liikkeet kasalle. Vaikka osaa niin rutiini ja varmuus uupuvat
-Liian nopeasti kisaamaan. Koska rutiini ja varmuus puuttuu, luo tämä epäonnistumiselle hyvät puitteet.
-Liian nopeasti alkanut vaatimaan. Vaatiminen vasta kun on jo se varmuus ja itsevarmuus.
Liikkeet tulevat kyllä kunton kun saadaan liikkeisiin tulot, liikkeiden aloitukset ja liikkeiden välit + palkkaaminen kuntoon.
Voitais palailla taakseppäin osittain ja uusien kivojen juttujen lisäksi koota uudelleen vanhoja liikkeitä.
Paska Fiilis tulee kun homma ei suju, asioissa tulee takapakkia, kun asiat junnaa ja mieli menee mustaksi. Tähän voi kuulua myös perinteinen vihreys. Samantien huomaa muiden kohdalla vain sen miten muilla ei ole meidän ongelmia. Ympärilläni muilla on yhtäkkiä vain helppoja, itsestäänohjautuvia, innokkaita ja osaavia koiria.
Paskaan fiilikseen voi suhtautua monella tapaa.
Vähättely: Eihän tuo ole ongelma eikä mikään. Pikkujuttu. Leikitään yhdessä että ongelmaa ei ole.
-> njääh. harvoin toimii. Asia kalvaa kuitenkin, eikä ratkea jos sitä ei pääse ratkaisemaan. Vähättely syö motivaatiota tehdä.
Dramatiikka: Tehdään kärpäsestä härkänen. Kiukutellaan kaikille jotka ei halua edes kuulla asiaa. Keskitytään tekemään kärpäsestä härkänen.
-> njääh. harvoin toimii muutoin kuin huonona viihteenä. Toisaalta siinä tulee päästeltyä höyryjä ja ajatukset voivat muuttua vastaanottavaisemmiksi mahdollisille ratkaisuille. Oireena kuitenkin yleensä yksipuolinen näkökulma, joka on se ehdottomasti epätoivoisin. Joskus ellei aina, olisi kannatavampaa käyttää hissiä kuin kiivetä talon ulkoseinää ilman varusteita.
Tauko: Ehdoton stoppi ja seisahdus. Ei tehdä mitään, ei yhtään mitään ennenkuin asia on ratkennut.
-> vaarallista. Stoppi voi venyä viikkojen, kuukausien ja vuosien mittaiseksi. Pysyä kalvavana harmituksena ja estää edes yrittämästä ratkaisua. Aivot narikkaan tauko on synonyymi luovuttamiselle.
Downshifting: Vähennät treeniä, vähennät kaikkea ja peräännyt hiukan. Paskan fiiliksen aikana on altis lisäpaskalle. Kokonaan ei voi kuitenkaan lopettaa, muuten se on luokiteltavissa tauoksi.
-> vaarallista, mutta tarpeellista. Hiissauksen aikana voi koittaa ottaa etäisyyttä asiaan ja treeneissä keskittyä lähinnä tekemään riittävän haastavia ja kivoja juttuja muiden liikkeiden ja asioiden parissa.
Ei kuitenkaan kannata tehdä sitä kivaa jonkun muun lajin parissa, silloin tulee vahingossa tehneeksi jälleen tauon the lajiin.
Tasontarkistus: Onko vaadittava asia koiran varmasti osaama taito? Onko häiriöt sopivalla tasolla? Miten pilkkoisin sen jos ongelmaa ei vielä olisi ja miten opettaisin minkäkin kohdan. Onko joka kohta ketjussa varma ja onko ketju varma. Mistä mielentila koostuu.. jne. tee lisäkysymyksiä, vastaa niihin ja pilko ne tuhanneksi pienemmäksi lisäkysymykseksi. Kyllä se villakoiran ydin sieltä paljastuu. Eri asia onko se sit kiva.
Nämä poistavat akuuttia paskaa fiilistä:
Akuutissa paskassa fiiliksessä auttaa jos on oma tokopersoona tai kaksi. Sellainen joka ei vaivu epätoivoon jos vuodatat hänelle dramaattisesti koko eepoksen ja sen draaman kaaret.
Sellaine joka näkee sen epätoivon sumun läpi ja tuntee teidät. sellainen jolla on vähän etäisyyttä ja joka voi tönäistä homman vähän eri näkökulmaan.
Akuutissa paskassa fiiliksessä pitää etsiä koulutus. Ihan mikä tahansa kiva koulutus, jonne voit mennä asiaa esittämään. Epäonnistut siellä varmasti ja sehän on mitä loistavin asia. Voit saada korjausehdotuksia ongelmaan. Korjausehdotukset voivat jopa sysätä ajatukset uusille raiteille.
Olen sen yläpuolella, eli koko homman listaaminen hyviin ja huonoihin juttuihin. Kynää ja paperia. Aletaan analysoida ja näytetään analyysia sille the tokopersoonalle. Koitetaan miettiä asiaa hieman kauempaa, kuvitellaan että ongelma on jonkun toisen koirakon.
Yksin treenaaminen voi laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja auttaa keskittymään myös omaan fiilikseen. Myös ärsyttävien ihmisten naamojen katselemisen vähentäminen auttaa. Akuutissa paskassa fiiliksessä auttaa kun ajattelee positiivitaavi ihmisille vaikka kirveen silmien väliin.
Ei koskaan näin
Lyö lyötyä. Älä hankkiudu akuuttien avuliaiden pilkuttajien silmien alle. Huomaat ettet osaa edes alkeita, eikä koirasi osaa mitään ja teet kaiken väärin.
Puhu agilityihmiselle. Se toteaa että rakastamasi laji onkin täyttä paskaa ja ehdottaa tekemään agilitya, jotkut koittavat piristää ja kertovat että kuulemma rallytoko on huisinkivaa. Melkein kuin agilitya.
Jää yksin märehtimään ja listaamaan ja pyörittämään mielessäsi vain pahoja asioita nykytilasta ja hyviä asioita menneestä.
Odota että joku muu ratkaisee yksin ongelmasi. Joku muu on kuollut. Jolelkkin muulle sinun asiasi eivät ole tärkeitä. Joku muu tekee omia kivoja juttujaan.
Tähän alle sitten oman viimeaikaisen paskan fiiliksen juttuja ja ratkaisuajatus:
Mehmet ja mä epäonnistuttiin monenmonessa kokeessa. Mukana oli pakko. Pitäshän sen osata, se osaa kyllä mutta ei tee. Sen mielentila on ahistunut. Aaaaaaw tää on ihan paskaa. Se istuu kokeessa paikallamakuut ja yksilöliikketkin on pelkkää kidutusta.
Lopulta käytiin kaksi koulutusta, purettiin koko paska etäomaihmiselle ja sitä ennen noin kymmenelle muulle. Tehtiin myös mustuudessa märehtimistä ja muiden ihmisten neuvoista mielen mustenemista. Päätettiin että tarvitaan myös tälle paikkakunnalle se omaihminen jonka kanssa on hyvän mielen treeniä tehdä kahdestaan. Spotattiin se ihminen ja päätettiin että treeniaikaa tulee löytymään.
Analysoitiin osaavan tyypin avulla ja päädyttiin siihen et olen edennyt liian nopeasti.
-Liian nopeasti niputettu liikkeet kasalle. Vaikka osaa niin rutiini ja varmuus uupuvat
-Liian nopeasti kisaamaan. Koska rutiini ja varmuus puuttuu, luo tämä epäonnistumiselle hyvät puitteet.
-Liian nopeasti alkanut vaatimaan. Vaatiminen vasta kun on jo se varmuus ja itsevarmuus.
Liikkeet tulevat kyllä kunton kun saadaan liikkeisiin tulot, liikkeiden aloitukset ja liikkeiden välit + palkkaaminen kuntoon.
Voitais palailla taakseppäin osittain ja uusien kivojen juttujen lisäksi koota uudelleen vanhoja liikkeitä.
perjantai 29. kesäkuuta 2012
Tuulenkantamoisia
Vähän niinkuin "hajatuksia" on hajanaisia ajatuksia. Niin Tuulenkantamoisia on lähisukua onnenkantamoisille. Paitsi et nää ei liity onneen vaan logiikkaan.
Syväluotaaviin treenikeskusteluihin vaaditaan kylmyys, jalkakipu ja ruokaa ja paljon aikaa. Alkaen kolmesta tunnista ja päätyen... seitsemään. Kiitos Tuuli oli kivaa :D
Minut autettiin tajuamaan ainakin kolme asiaa. Nyt kun muistaisi. Yksi liittyi perkeleeseen, yksi laskemiseen ja yksi puhumiseen ja kävelemiseen.
PER>KELE
eli suomeksi perusasentokäskyni "Vierelle" lausutaan [vRLLe] on kuulemma saman kuuloinen kuin paikallejättökäskyni eli "Orota." Mintun kohdalla ne kuulostaa eriltä, sillä Minttu naulitaan paikoilleen painokkaalla Orota -käskyllä. Mehmetin kanssa sanon sen rennommin ja silloin se tottatosiaan kuulostaa vähän samalta. Tässä syy mikis Mehmet ei aina jää paikoilleen vaan imeytyy jalkaan kiinni, vaikka käytän mielestäni _selkeää_ käskyä. DOUH.
Ite aiemmin tajusin että kierrä ja vierelle kuulostaa tismalleen samalta. Selitti miksi ne ei kiertäneet vaan hakeutui vierelle. Kiertäminen nykyään "KIE"
LASKUOPPIA
Kannattaa valittaa et miten mehmetin sais tulemaan luokse kun se stoppaa "tänne" käskyllä kahden laukka-askeleen jälkeen seisomaan. Mietin heittäväni namipallon taakseni kolmannen askeleen kohdalal, jos se ei stoppaa sitä ennen. Mietin kynnyksen ylittämistä jne.
Tuuli sano et miksi en palkkaa sitä yhden askeleen jälkeen, ennen toista askelta. DOUH part2. Toimi muuten käytännössäkin.
Luoksetulon stoppiin muutenkin.. ne läpijuokset ei ole turhia, ne tuo rentoutta ja rutiinia ja varmuutta luoksetuloon. Varmista että stoppi on kans hyvä. ei tarvi sallia koiralle mietintätaukoa. mieluummin palkkapallo ottaan + vartaloapu + iso paha käsky kaikki kerralla.. kuin käsky......oooodotus... tajuaminen ja stoppi.
MIES
Mies ei kykene tekemään kahta asiaa kerralla. Ei nainenkaan. Tuulilla oli paljon asiaa ja huomasin silloin et Minttu toimii paremmin häiriössä. tuuli siis käveli lähellä ja puhui. Minä kuuntelin + seuruutin Minttu, kehuilin ja palkkailin. Jostain syystä alkoi mennä loppua kohden paremmaksi.
Tajusimme sitten että ohjaajahan siinä on erilainen kun jakaa huomiota koiran ja kuuntelemisen kesken. Kaikki huomio ja painostus ja venkoilu poistuu koiraa kohtaan kun kuuntelen. Oli se sit käskytystä tai puhetta. Puhe parempi. Kävelen reippaammin, katson eteenpäin ja hartiat on rennot. Ilman häiriötä vahtaan koiraa, hissuttelen ja kyyristän hartioita. No onko ihme että koira seuraa erilailla????
---------
Mintun kanssa tehtiin kaukokäskyjä kisumisupalkalla. Tuuli täytti kisumisut, joten Mintun mielestä minulla ei ollut kisumisunannostelun asetta itselläni ja se vedätti. voi että se vedätti. Se on nyt oppinut että ensimmäistä käskyä ei saa totella. vasta toista totellaan ja sitäkin hitaasti.
Eli mustavalkoisuutta. Yksi käsky ja heti toteutus = palkka. kaikki muu ei johda kisumisuun.
Minttu myös seuraili ihkusti ja teki yhden täydellisen ruudun.
Mehmet teki namipallolla stoppeja. Onnistuivat varsin positiivisesti.
Kaukoja niin että Tuulimylly heilutti takana ropeleitaan. Välillä antoi sen häiritä, välillä ei.
PS: sorkki Tuuli, mutta sun nimestä saa loistavia sanaleikkejä :D ja nehän on pakko käyttää kaikki.
Syväluotaaviin treenikeskusteluihin vaaditaan kylmyys, jalkakipu ja ruokaa ja paljon aikaa. Alkaen kolmesta tunnista ja päätyen... seitsemään. Kiitos Tuuli oli kivaa :D
Minut autettiin tajuamaan ainakin kolme asiaa. Nyt kun muistaisi. Yksi liittyi perkeleeseen, yksi laskemiseen ja yksi puhumiseen ja kävelemiseen.
PER>KELE
eli suomeksi perusasentokäskyni "Vierelle" lausutaan [vRLLe] on kuulemma saman kuuloinen kuin paikallejättökäskyni eli "Orota." Mintun kohdalla ne kuulostaa eriltä, sillä Minttu naulitaan paikoilleen painokkaalla Orota -käskyllä. Mehmetin kanssa sanon sen rennommin ja silloin se tottatosiaan kuulostaa vähän samalta. Tässä syy mikis Mehmet ei aina jää paikoilleen vaan imeytyy jalkaan kiinni, vaikka käytän mielestäni _selkeää_ käskyä. DOUH.
Ite aiemmin tajusin että kierrä ja vierelle kuulostaa tismalleen samalta. Selitti miksi ne ei kiertäneet vaan hakeutui vierelle. Kiertäminen nykyään "KIE"
LASKUOPPIA
Kannattaa valittaa et miten mehmetin sais tulemaan luokse kun se stoppaa "tänne" käskyllä kahden laukka-askeleen jälkeen seisomaan. Mietin heittäväni namipallon taakseni kolmannen askeleen kohdalal, jos se ei stoppaa sitä ennen. Mietin kynnyksen ylittämistä jne.
Tuuli sano et miksi en palkkaa sitä yhden askeleen jälkeen, ennen toista askelta. DOUH part2. Toimi muuten käytännössäkin.
Luoksetulon stoppiin muutenkin.. ne läpijuokset ei ole turhia, ne tuo rentoutta ja rutiinia ja varmuutta luoksetuloon. Varmista että stoppi on kans hyvä. ei tarvi sallia koiralle mietintätaukoa. mieluummin palkkapallo ottaan + vartaloapu + iso paha käsky kaikki kerralla.. kuin käsky......oooodotus... tajuaminen ja stoppi.
MIES
Mies ei kykene tekemään kahta asiaa kerralla. Ei nainenkaan. Tuulilla oli paljon asiaa ja huomasin silloin et Minttu toimii paremmin häiriössä. tuuli siis käveli lähellä ja puhui. Minä kuuntelin + seuruutin Minttu, kehuilin ja palkkailin. Jostain syystä alkoi mennä loppua kohden paremmaksi.
Tajusimme sitten että ohjaajahan siinä on erilainen kun jakaa huomiota koiran ja kuuntelemisen kesken. Kaikki huomio ja painostus ja venkoilu poistuu koiraa kohtaan kun kuuntelen. Oli se sit käskytystä tai puhetta. Puhe parempi. Kävelen reippaammin, katson eteenpäin ja hartiat on rennot. Ilman häiriötä vahtaan koiraa, hissuttelen ja kyyristän hartioita. No onko ihme että koira seuraa erilailla????
---------
Mintun kanssa tehtiin kaukokäskyjä kisumisupalkalla. Tuuli täytti kisumisut, joten Mintun mielestä minulla ei ollut kisumisunannostelun asetta itselläni ja se vedätti. voi että se vedätti. Se on nyt oppinut että ensimmäistä käskyä ei saa totella. vasta toista totellaan ja sitäkin hitaasti.
Eli mustavalkoisuutta. Yksi käsky ja heti toteutus = palkka. kaikki muu ei johda kisumisuun.
Minttu myös seuraili ihkusti ja teki yhden täydellisen ruudun.
Mehmet teki namipallolla stoppeja. Onnistuivat varsin positiivisesti.
Kaukoja niin että Tuulimylly heilutti takana ropeleitaan. Välillä antoi sen häiritä, välillä ei.
PS: sorkki Tuuli, mutta sun nimestä saa loistavia sanaleikkejä :D ja nehän on pakko käyttää kaikki.
tiistai 5. kesäkuuta 2012
Hyvää mieltä
Tuulin haaste oli vaikea. Oli hurjan hankala olla kirjoittamatta joka kohtaan hyvin seikkaperäistä selitystä siitä miten koirat ja niiden eri jutut saa mulle hyvän mielen. En lähtenyt myöskään pehmonyyhkylässylle linjalle, eihän tässä missikilpailuihin haeta ja yritetä maailmaa pelastaa.
Haaste kuuluu: Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että he ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).
Haastan tyypit jotka laitan tähän...Outi, Marika, Tiina, Hanna-Sisko, Nina
1. Koirat. Ne on mun tissinvälipuksut. Halieläimet, musunassut. Ne nukkuu samassa sängyssä, on aamu-unisia ja arvostaa mukavuuksia. Niiden mukaan mun elämäni pyörii. Ne arvostaa myös yhdessä tekemistä. Eikä oo myyneet mua mustalaisille, vaikka en aina olekkaan johdonmukainen ja hyvä. Kärsivällisen ja aidon rakastettavat otukset.
2. Onnistumiset ja tunnustuksen saaminen. Taidan olla vähintäänkin lievästi narsistinen :P
3. Ennakkoluulojen rikkominen. Olen nähnyt paljon hyviä ilmeitä, joita muistelen lämmöllä.
4. Kun asiat menee just niinkuin mä tahdon. Olen päämäärätietoinen ja teen nopeita päätöksiä. Oon oikein hyvällä tuulella kun saan tahtomani.
5.YÖ. Ei se bändi vaan vuorokaudenaika. Viileää, pimeää, hiljaista. Luovaa aikaa, kaunista aikaa, toisinaan kiva käyttää myös nukkumiseen.
6. Muutto <3 minneppä muualle kuin eteläpohjanmaalle. Siellä parasta on mm ihan kaikki: murre, ihmisten suoruus, ei yhtään mäkiä, se tila ja olo kun saat olla ja elää siellä. Et ole se erityisen selkeästi poikkeava, vaan ihan normaali. Ihmiset ei ahristu pienistä. Muutetaan sinne loppuiäksi toivonmukaan.
7. Toko. Tokoilevat ihmiset. Tokoblogit. Toko kokeet. Toko koulutukset. Toko treenit. Toko kirjat. Toko lajina. Toko kaikenkattavasti.
8. Suklaa ja cocacola. Iliman näitä minne olis näinkään leppoisa.
9. Taiteilu ja käsityöt. Omilla käsillä hienojen juttujen aikaansaaminen ja niillä muiden ihmisten ilahduttaminen.
10. Vanhat harrastukset: Ampuminen ampumaradalla. Ruudin tuoksu ja totaalinen rentoutuminen. ja kuntosali, lihakset hellinä ja kroppa rampana.
Haaste kuuluu: Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että he ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).
1. Koirat. Ne on mun tissinvälipuksut. Halieläimet, musunassut. Ne nukkuu samassa sängyssä, on aamu-unisia ja arvostaa mukavuuksia. Niiden mukaan mun elämäni pyörii. Ne arvostaa myös yhdessä tekemistä. Eikä oo myyneet mua mustalaisille, vaikka en aina olekkaan johdonmukainen ja hyvä. Kärsivällisen ja aidon rakastettavat otukset.
2. Onnistumiset ja tunnustuksen saaminen. Taidan olla vähintäänkin lievästi narsistinen :P
3. Ennakkoluulojen rikkominen. Olen nähnyt paljon hyviä ilmeitä, joita muistelen lämmöllä.
4. Kun asiat menee just niinkuin mä tahdon. Olen päämäärätietoinen ja teen nopeita päätöksiä. Oon oikein hyvällä tuulella kun saan tahtomani.
5.YÖ. Ei se bändi vaan vuorokaudenaika. Viileää, pimeää, hiljaista. Luovaa aikaa, kaunista aikaa, toisinaan kiva käyttää myös nukkumiseen.
6. Muutto <3 minneppä muualle kuin eteläpohjanmaalle. Siellä parasta on mm ihan kaikki: murre, ihmisten suoruus, ei yhtään mäkiä, se tila ja olo kun saat olla ja elää siellä. Et ole se erityisen selkeästi poikkeava, vaan ihan normaali. Ihmiset ei ahristu pienistä. Muutetaan sinne loppuiäksi toivonmukaan.
7. Toko. Tokoilevat ihmiset. Tokoblogit. Toko kokeet. Toko koulutukset. Toko treenit. Toko kirjat. Toko lajina. Toko kaikenkattavasti.
8. Suklaa ja cocacola. Iliman näitä minne olis näinkään leppoisa.
9. Taiteilu ja käsityöt. Omilla käsillä hienojen juttujen aikaansaaminen ja niillä muiden ihmisten ilahduttaminen.
10. Vanhat harrastukset: Ampuminen ampumaradalla. Ruudin tuoksu ja totaalinen rentoutuminen. ja kuntosali, lihakset hellinä ja kroppa rampana.
Haittaaks se?
Ajoin Lapualta Lahteen, söin ja ajoin agitreeneihin villähteelle.
Mehmet teki esteitä 1-6.
Tyyne teki koko radan.
Mehmet. Kie käskyllä kiersi koko 3 esteen. piti ottaa vastaisella esteen yli ja palkita siihen. Sitten jo hoksasi että mitä pyydän. 4-5 välissä tein pyörityksen, valssin ja uuden valssin kutoselle vieden. ja kerran kokeiltiin öm. onko sen nimi viskileikkaus . eli heitin memen 5 taakse ja pyörähdin itte perässä ottamaan memen ulkosyrjän kautta kutoselle.. tai se palkattiin putken suuntaan. Mehmetille lanseerattiin kannellinen muovipurkki-märkäruoka palkaksi. Toimii. Kiljaisin aina iloisesti Niina! kun halusin että ohjaaja viskaa mehmetille purkin.
Viimeiseksi opeteltiin pituus. ei ongelmia.
Tyynen kanssa takuttiin 4-5 rytmityksen kanssa kunnes menin tekemään vitoselle ennakoivanvalssin tms. kasille ekaksi takaaleikkaus ja valssi ennen kymppiä. tokalla kerralla molempiin kohtiin persjätöt. Keppien jälkeen purkkipalkka. Tyyne jumittui taas ihmiseen jolla palkka oli, joten otettiin pelkkä purkki vaivihkaa paikoilleen vietynä. oli huonompi kuin ihmispalkalla, mutta parempi kuin ilman palkkaa.
neljällätoista tuli tollikko. sit tein semisujuvan saksalaisen? takaakierto ja perseen toiselta puolen mukaan nappaaminen. (ai että mä oon proo näiden nimitysten kanssa) takaaleikkauksin loppu.
agility oli kivaa, mutta haittaaks se?
Mehmet teki esteitä 1-6.
Tyyne teki koko radan.
Mehmet. Kie käskyllä kiersi koko 3 esteen. piti ottaa vastaisella esteen yli ja palkita siihen. Sitten jo hoksasi että mitä pyydän. 4-5 välissä tein pyörityksen, valssin ja uuden valssin kutoselle vieden. ja kerran kokeiltiin öm. onko sen nimi viskileikkaus . eli heitin memen 5 taakse ja pyörähdin itte perässä ottamaan memen ulkosyrjän kautta kutoselle.. tai se palkattiin putken suuntaan. Mehmetille lanseerattiin kannellinen muovipurkki-märkäruoka palkaksi. Toimii. Kiljaisin aina iloisesti Niina! kun halusin että ohjaaja viskaa mehmetille purkin.
Viimeiseksi opeteltiin pituus. ei ongelmia.
Tyynen kanssa takuttiin 4-5 rytmityksen kanssa kunnes menin tekemään vitoselle ennakoivanvalssin tms. kasille ekaksi takaaleikkaus ja valssi ennen kymppiä. tokalla kerralla molempiin kohtiin persjätöt. Keppien jälkeen purkkipalkka. Tyyne jumittui taas ihmiseen jolla palkka oli, joten otettiin pelkkä purkki vaivihkaa paikoilleen vietynä. oli huonompi kuin ihmispalkalla, mutta parempi kuin ilman palkkaa.
neljällätoista tuli tollikko. sit tein semisujuvan saksalaisen? takaakierto ja perseen toiselta puolen mukaan nappaaminen. (ai että mä oon proo näiden nimitysten kanssa) takaaleikkauksin loppu.
agility oli kivaa, mutta haittaaks se?
torstai 31. toukokuuta 2012
Meme tuhosi KAKSI lelua!!
Kaksi tuhottua lelua, kahdet treenit samana päivänä.
Ensin Lapualle Arjan ja Niinan kanssa treenimään.
Minttu teki pari nättiä kaukojen vaihtoa noin 5 metristä seiso-maahan, ja ihan istu.
Sit vinkulelupalkalla hömpsöteltiin seuruuta ja pari ruutua. On huomattavaa edistystä.
paikalla istuminen ja paikallamakuu. molemmissa oli levoton mun makuun, joten näitäkin pitää treenata.
Arja liikkuroi meille 15 tiheästi asetellun kapulan tunnarin. Ekalla nosti ensin väärää/pyöräytti. toi mulle ja kun en heti reagoinut se alkoi KIIKUTTAA SITÄ TAKAISIN RIVIIN. Toi sen kuiteski mulle ja tiputti ja kaikkea. mutta kun oli oikea, sai kehut ja palkan.
Toisen teki oikein ja huolella.
---------------------------------
Siitä sit koirienvaihtoon ja Nurmoon Minnaa treffaamaan.
Mukaan pääsi Puupponen
-paikallamakuuta BH tyyliin kun Varma leikki ja riekku kentällä.
Sit puupponen seuraili <3 on se ihana, mitä pienestä poikituksesta.
Puupposen kanssa heiteltiin palloa ja revittiin patukkaa. se teki yhden luoksetulon ja ne ääliöt BH kokeen ns. jäävät. kaukoja pallopalkalla. pelkkää istumaannousua.
Seuraavaksi Mehmet. Meme nappasi penkiltä teddypatukan ja riipaisi sen rikki. heti kun se meni rikki, loppui kaikki memen kiinnostus sitä kohtaan. Mutta enennkaikkea se rikkoi lelun kun oli niin innoissaan!! Billeet <3
Muutoin mehmet oli iloinen, rento, tarjoavainen ja oma itsensä.
Mehmet on oppinut tarjoamaan "pylly-hinks" liikettä. Erehdyin kerran naksauttamaan kun se veti peppuaan maata vasten ja nyt se tarjoilee sitä kun se saa sillä mut nauramaan.
Sitten Mehmet opetteli että prinsessapallon sisällä on lihapullaa ja olipas se vaan ihana palkka. prinsessapallo tosin pureksittiin rikki.Saldona kaksi niin ihanaa lelua että ne riipaistiin rikki. jee <3
-Yksi nätti alokasluokan hyppykokonaisuus.
- kiertämistä. ei saa ottaa liian pitkällä matkalla. tarvii vielä tukea jotta itsevarmuus nousee.
-hyppy niin että ruokapalkka oli houkuttimena hypyn yli mennessä Minnan sylissä. Karkasi kahdesti korvattomana poies. sitten toimi ja vapautin kupille.
Tyyne
HAU HAU agilitya. Missä en esteet TAAS on HAU.
Paikallamakuuta Tuiskun vieressä. Tyyne oli himpan ylivireessä. pysyi suunnilleen paikoillaan, ellei heittäytynyt ihan vinoon. eli niin pitkälle lonkka-asentoon kuin koivissa vaan etäisyyttä riittää.
Korjaussarjan ja pienen huokaisun jälkeen uusi jättö ja paluu. Tyyne tärisi kuin jousilla kun se oli niin intona. Kuolakin vaan jojoili.
Sitten seuraamista. Se on oppinut sen imuuttamalla agitreeneissä harjoitusten välissä. Hyvä että oon pitänyt palkkaa oikeassa kohdassa.
Luoksetulo. Unohdin ettei se osaa hakeutua perusasentoon kun se tulee kovaa. eikä kuullut ekaa käskyä kun sanoi samaan aikaan HAU. Intohaukku karsitaan tokossa hetipois. Agissahan se saa huutaa niin paljon kuin sielu sietää. Onnistuneesta luoksetulosta ruokakuppipalkka.
Ensin Lapualle Arjan ja Niinan kanssa treenimään.
Minttu teki pari nättiä kaukojen vaihtoa noin 5 metristä seiso-maahan, ja ihan istu.
Sit vinkulelupalkalla hömpsöteltiin seuruuta ja pari ruutua. On huomattavaa edistystä.
paikalla istuminen ja paikallamakuu. molemmissa oli levoton mun makuun, joten näitäkin pitää treenata.
Arja liikkuroi meille 15 tiheästi asetellun kapulan tunnarin. Ekalla nosti ensin väärää/pyöräytti. toi mulle ja kun en heti reagoinut se alkoi KIIKUTTAA SITÄ TAKAISIN RIVIIN. Toi sen kuiteski mulle ja tiputti ja kaikkea. mutta kun oli oikea, sai kehut ja palkan.
Toisen teki oikein ja huolella.
---------------------------------
Siitä sit koirienvaihtoon ja Nurmoon Minnaa treffaamaan.
Mukaan pääsi Puupponen
-paikallamakuuta BH tyyliin kun Varma leikki ja riekku kentällä.
Sit puupponen seuraili <3 on se ihana, mitä pienestä poikituksesta.
Puupposen kanssa heiteltiin palloa ja revittiin patukkaa. se teki yhden luoksetulon ja ne ääliöt BH kokeen ns. jäävät. kaukoja pallopalkalla. pelkkää istumaannousua.
Seuraavaksi Mehmet. Meme nappasi penkiltä teddypatukan ja riipaisi sen rikki. heti kun se meni rikki, loppui kaikki memen kiinnostus sitä kohtaan. Mutta enennkaikkea se rikkoi lelun kun oli niin innoissaan!! Billeet <3
Muutoin mehmet oli iloinen, rento, tarjoavainen ja oma itsensä.
Mehmet on oppinut tarjoamaan "pylly-hinks" liikettä. Erehdyin kerran naksauttamaan kun se veti peppuaan maata vasten ja nyt se tarjoilee sitä kun se saa sillä mut nauramaan.
Sitten Mehmet opetteli että prinsessapallon sisällä on lihapullaa ja olipas se vaan ihana palkka. prinsessapallo tosin pureksittiin rikki.Saldona kaksi niin ihanaa lelua että ne riipaistiin rikki. jee <3
-Yksi nätti alokasluokan hyppykokonaisuus.
- kiertämistä. ei saa ottaa liian pitkällä matkalla. tarvii vielä tukea jotta itsevarmuus nousee.
-hyppy niin että ruokapalkka oli houkuttimena hypyn yli mennessä Minnan sylissä. Karkasi kahdesti korvattomana poies. sitten toimi ja vapautin kupille.
Tyyne
HAU HAU agilitya. Missä en esteet TAAS on HAU.
Paikallamakuuta Tuiskun vieressä. Tyyne oli himpan ylivireessä. pysyi suunnilleen paikoillaan, ellei heittäytynyt ihan vinoon. eli niin pitkälle lonkka-asentoon kuin koivissa vaan etäisyyttä riittää.
Korjaussarjan ja pienen huokaisun jälkeen uusi jättö ja paluu. Tyyne tärisi kuin jousilla kun se oli niin intona. Kuolakin vaan jojoili.
Sitten seuraamista. Se on oppinut sen imuuttamalla agitreeneissä harjoitusten välissä. Hyvä että oon pitänyt palkkaa oikeassa kohdassa.
Luoksetulo. Unohdin ettei se osaa hakeutua perusasentoon kun se tulee kovaa. eikä kuullut ekaa käskyä kun sanoi samaan aikaan HAU. Intohaukku karsitaan tokossa hetipois. Agissahan se saa huutaa niin paljon kuin sielu sietää. Onnistuneesta luoksetulosta ruokakuppipalkka.
tiistai 29. toukokuuta 2012
Jalkapallonurtsilla Elevin kaa
Lährettiin Seinäjoella treenimään ja löydettiin kiva jalkapallonurmikko.
Mehmet teki ensin paikallamakuun yhdessä Ruutin kanssa. Peppu heijas puolelta toiselle. tekniikka pitää muistuttaa.
Oli iloinen ja innokas.
Omalla vuorolla leikittiin ensin teddyvinkulla. Meme oli iloisen rento ja leikki todella mielellään. Pidettiin kivaa ja hilluttiin.
Jätin istumaan ja kun se jäi pälyilemään ympärilleen ja pyörittelemään päätään palkkasinkin sen kesken kaiken ja annoin luvan rynnätä leluun kiinni.
Vähän seuraamista ja sellaisesta suoraan ruutuun lähetys.
Muutamia peruuttelusta maahanmenoja ja stoppeja. Sit meme juoksi Minnan ja mun väliä ja stoppasin tai koitin stopata. Loppuun ruutuun ryntääminen ruokakupille. Onnellinen ja iloinen mehmet. Se oli ratketa liitoksistaan kun elevi vähän pusutteli ja musutteli sitä.
Minttu sai rynnätä ensimmäiseksi ruutuun pallopalkalle, jonka olin naamioinut nurtsiin.
sitten se teki elämänsä parasta seuraamista, upean liikkeestä istumisen ja sai ilmaiseksi ruokakupin autolla. bravo!
Tyyne kävi ottamassa pari perusasentoa, muutaman metrin seuraamisia. pari käskystä maahanmenoa, muutaman sylkkärinpyöräytyksen ja ruokakupille ruutuun juoksemisen.
Hyvän fiiliksen treenit. kunnollista iloittelua ja hillumista.
Mehmet teki ensin paikallamakuun yhdessä Ruutin kanssa. Peppu heijas puolelta toiselle. tekniikka pitää muistuttaa.
Oli iloinen ja innokas.
Omalla vuorolla leikittiin ensin teddyvinkulla. Meme oli iloisen rento ja leikki todella mielellään. Pidettiin kivaa ja hilluttiin.
Jätin istumaan ja kun se jäi pälyilemään ympärilleen ja pyörittelemään päätään palkkasinkin sen kesken kaiken ja annoin luvan rynnätä leluun kiinni.
Vähän seuraamista ja sellaisesta suoraan ruutuun lähetys.
Muutamia peruuttelusta maahanmenoja ja stoppeja. Sit meme juoksi Minnan ja mun väliä ja stoppasin tai koitin stopata. Loppuun ruutuun ryntääminen ruokakupille. Onnellinen ja iloinen mehmet. Se oli ratketa liitoksistaan kun elevi vähän pusutteli ja musutteli sitä.
Minttu sai rynnätä ensimmäiseksi ruutuun pallopalkalle, jonka olin naamioinut nurtsiin.
sitten se teki elämänsä parasta seuraamista, upean liikkeestä istumisen ja sai ilmaiseksi ruokakupin autolla. bravo!
Tyyne kävi ottamassa pari perusasentoa, muutaman metrin seuraamisia. pari käskystä maahanmenoa, muutaman sylkkärinpyöräytyksen ja ruokakupille ruutuun juoksemisen.
Hyvän fiiliksen treenit. kunnollista iloittelua ja hillumista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)