Kuopio 21.3. tokokoe

Urpolla alokasluokassa tuomarina Erkki Shemeikka.

Luoksepäästävyys 9
paikallamakuu 10
seuraaminen kytkettynä 8,5
seuraaminen irti 8
liikkeestä maahan 0
luoksetulo 8
liikkeestä seisominen 8
estehyppy 0
kokonaisvaikutus 8

yhteensä 136p ALO3 tulos

Laiskat ei reenaa...

..ennenkuin Kiira potkii persiille.

Mentiin Mintun kanssa läheiselle auratulle parkkiksen tapaiselle joutomaalle.
Laitoin kaksi hajutonta tunnarikapulaa ja yhden hajustetun maahan. Isoilla väleillä.

Lähetin Mintun hakemaan "Esine".

Minttu ryntäsi hakemaan, nappasi ensimmäisen suuhunsa ja mie kielsin. Sit se jähmettyi. Kutsuin Mintun pois ja tein systeemit uusiksi.

Siirsin hajustetun muiden kapuloiden lähelle. Paloittelin frolicin kapuloiden väliin.
Nyt lähetin Mintun uudestaan kapuloille. Se meni, hitaasti ja rauhallisesti. Meni vaikkei halunnutkaan. Sit se huomasi namit ja avasi nenänsä. Kehuin sitä kun se haisteli ja söi nameja. Minttu rentoutui ja annoin sen haistella rauhassa. Se haisteli mun kapulaa joten kehuin sitä super iloisesti. Minttu ilostui ihan hurjasti ja toi sen mulle. Vaihdoin sen froliciin.

Seuraavaksi vein hajustetun muiden toiselle puolelle. Frolic paloiksi jne.
Minttu haisteli ja söi nameja. Sitten se nosti yhden kapulan maasta ja toi mulle. Olin eleetön ja sanoin kapulasta vain "kiitos". Laitoin kapulan taskuun ja lähetin Mintun uudestaan kapuloille. Minttu vissiin alkoi hiukan hoksata jutun jujua. Seuraavaksi se haistelikin pitkään ja hartaasti ja lopulta haisteli hajustettua kapulaa. Kehu ja iloinen tuonti ja vaihto froliciin.

Lopuksi vein vielä hajustetun kapulan toisen kapulan taakse. Namit ripottelin kapuloiden etupuolelle. Minttu haistelipitkään, napsi nameja ja toi oikean kapulan. Iloinen ja reipas suoritus.

Tästä jäi hyvä mieli kummallekkin, joten siirryttiin muihin juttuihin.

 

Luoksetulon pysäytys seisomaan. Hiukan hidas, mutta täsmällinen.

 

Liikkeestä istumiset tarvitsevat vielä apuja. Vartalo/käsiavulla saatiin viisi onnistunutta suoritusta. Seuruutin Minttue neliöllä vasempaan. Hyvin toimi tämäkin.

 

Kaukoissa päätin ottaa edelleen pelkkää istu-maahan vaihtoa. Jätin Mintun maahan, menin 6 metrin päähän. Istu ja käsimerkki. Minttu nousi. Kehuin ja kävin palkkaamassa.
Jätin Mintun aina maahan ja otin kaukot 6, 8, 11 ja 15 pitkän askeleen päästä. Kaikki toimivasti.
Lopuksi otin istu-maahan-istu-maahan-istu sarjan 15 askeleen päästä. Mintulle kunnon palkkaus ja seuraavaan asiaan.

Istu-seiso muutokset niin että takaosa pysyy paikallaan. Olin ihan vieressä avustamassa käsimerkillä ja namilla. Minttu keskittyi ja toimi hienosti. Pientä hätäilyä oli välillä istumaan menossa. Se niin mielellään pompauttaisi takaosaansa ihan vähän vain eteenpäin istuessa.

Kaikki toimi suhteellisen hyvin, mistä ehdin Kiiralle itkeä. Ehkäpä treenaaminen todella auttaa siihen että koira oppii..

Se toi mulle!

Sisälle tullessa viskoin kolme hajustettua tunnarikapulaa keittiön lattialle. En kiinnittäny niihin mitään huomiota. Nyt Minttu on vaivihkaa tuonut mulle niitä kaksi. Vaihdoin molemmat namiin ja kehuin. Asenne kapuloita kohtaan on taas asteen parempana.

Hyvin, huonosti ja hyvinhuonosti

Minttu:

Aiheena se PIIP H******n!!!! eli tunnistusnouto. Miten käytetään nenää ja miten ohjaaja käyttäis sitä päätään joskus.

Mentiin pihalle. Piilotin yhden hajustetun kapulan noin 5 metrin päähän.

Ekalla kertaa Minttu etsi ja ja löysi sen heti. Toi mulle hieman hutiloiden. Palkkauksen jälkeen kipitin viemään toisen.

Toisen kohdalla Minttu teki silminnähden töitä nenällään. Toi hienosti ja iloisesti. Palkkauksen jälkeen mun aivot tekivät jonkun teletappi ilmiön. UUDESTAAn UUDESTAAN.

Vein siis kapulan ja se humpsahti aika syvälle hankeen. Minttu etsi kovasti, mutta ei löytänyt. Alkoi turhautua joten menin vähän lähemmäs näyttämään suuntaa. Minttu löysikin kapulan, nuuhkaisi sitä ja siihen loppui tekeminen. Se oli se sama kapula, jolla oltiin harjoiteltu sisällä. Hemmetin tarkkavainuinen ja tarkka muistinen otus. Sisällä se kehitti antipatiat tollasen kapulan nostamiseen. Nyt se ei sitten enää halunnut nostaa mitän puukapulalata vaikuttavaa pihallakaan.

Tungin kapulan sen suuhun, pakotin sen kantamaan sitä ja kehuin. Muutaman metrin välein pyysin sen vierelle ja palkkasin frolicilla kapulasta. Ottiaina hiukan mieluummin kapulan mun kädestä. Sitten mentiin lumipenkan lähelle. Mintun piti hiukan kurottaa päätään, että sai kapulan mun kädestä (ja luonnollisesti palkan) Pikku pikku siirtymilä Minttu lopuksi nosti kapulan joka törrötti hangesta. Huikean iso palkkaus ja kaikin keinoin Mintulle koitin näyttää että NYT OLI HYVÄ TYTTÖ!

Minttu kantoi kapulan kotiportaille. Kakaralauma tuli vastaan ja yksi niistä tervehti. Minttu sai siistä ilokohtauksen, ja mitä parasta: silläoli kapula suussa silloinkin.

Toivonmukaan päästiin taas hetkellisesti eroon kapula antipatiasta.

Hajustetun esineen etsimisessä pitänee palata muutamaksi kerraksi erilaisten ihmiseltä tuoksuvien esineiden etsimiseen. Sitten taas tehään kapulalla. Maltillisesti ja usein.

 

Urpo:

Urpon kanssa seurattiin. Väljyys oli kadonnut. Urpo seurasi upeasti. Pitkähkö suora parkkiksella ja ei mitään huomautettavaa. Peruasennotkin menio hienosti. Käännös oikeaan toimii hyvin. Vasemmalle kääntyessä mun tulee olla selkeä. Hartioiden kääntö menosuuntaan pikkuhetkeä ennen käännöstä auttaa Urpoa hahmottamaan. Silloin se työskentelee loistavasti takaosallaan.

Täyskäännöksissä molempiin suuntiin on vielä hiottavaa.

Luoksetulon loppuasento otettiin kahdesti, tuli innolla ja iholle asti.

Vierestä ei meinannut mennä maahan käskystä. Otettiin sitä sitten erillisenä.

Urpo oli kaikinpuolin taitava. Palkkana pelkkää kehua ja frolicia.

Seuraamiskuvat ottanut Kiira (Heinolassa viikko. pari aiemmin)

Asikkalassa ohjattu treeni

Nina Nerg-Toivola veti meille koulutuksen, missä katottiin kunkin ongelmakohtia ja asioita.

Mä kerroin mein ongelmaksi askelsiirtymät ja ruutuun menon.

Askelsiirtymissä mie oon liian hätäinen ja liikuun väärin. Minttu väistää mua hiukan liian voimallisesti ja pongahtaa musta poispäin. Heti sen jälkeen palaa takaisin vierelle. Ei siis ollenkaan kaunista ja sulavaa.

Ensimminen asia oli mun käden paikka. Liiaksi mun kropan edessä ja kiertyneenä niin, ettei koira saa namia helposti. Se joutuu vääntämään kaulaansa kiemuralle.

Esimerkkikuvat täsä:

Ensimmäinen on totaalisen väärin. Toinen on oikein. Huomaatteko eron koirassa?

Sitten seuraavat virheet askelsiirtymiä ajatellen.
Liika nopeus. Harjoitus vedestään äärettömän rauhallisesti ja hi-das-te-tus-ti. Ettei koiralle tule sellaista oloa että valaskala rantautuu päälle, jos ei välittömästi pomppaa pois alta.

Ja seuraava virhe: Aivan liian pitkä askel sivulle. Ei mopolla mahottomia ja tappijaloilla tavattomia askelia.
Tavallinen pieni ja mitättömän tuntuinen askel sivullepäin riittää.

Koitin piirtää kroppaa, koiraa ja jalkoja.

Ensin oikea jalka vasemman ohi ja hieman eteen. Kroppa kääntyy mahdollisimman vähän. Oikeanlaisella namikäden asennolla "painetaan" koira varovasti taaksepäin.

Toisessa kohtaa koira on antanut hieman tilaa vasemmalle jalalle. Sen voi siirtää vasemmalle. Kroppa ja koira seuraavat.

Kaikki muu on kohdillaan, vain oikea jalka tulee siirtää vasemman viereen.

 

Oikealle ei voinut siirtyä oikea sivulle vasen viereen tyylillä, sillä Minttu astui jalkateräni päälle kun lähti seuraamaan minua.
Eli ristiaskel myös tähän suuntaan.

Kropan rintamasuunta on helpompi säilyttää eteenpäin. Käden tulee pysyä omalla paikallaan sivulla. Ongelmia tulee, jos palkkaa koiraa liiaksi oman kropan edestä. Silloin askelten keskivaiheille tulisi isohko peruutuskohta.

 

Ruutuun lähettämisessä hoksasin että Minttu ei ymmärrä ruudun ideaa.

Nyt se juoksee ruutuun ja alkaa haistella maasta namia. Se on ollut sille hauska etsintätehtävä neljän törpön luona.

Minä kävin viemässä lelun, juoksin Mintun luo. Kävelin viimeiset askeleet, menin Mintun vierelle. Sitten odotin että se vapaaehtoisesti katsoi minua ja rentoutui ja rauhoittui hiukan. Sitten käsky ruutuun. Siinä muuten saa näyttää kädellä. Aika hienoa, ja helpottaa huomattavasti hommaa.

Heti kun Minttu oli lelulla, minun piti juosta sen luokse leikkimään sen kanssa.

Tällä harjoituksella haetaan nopeaa ruutuun menemistä, suoraan ja määrätietoisesti.

 

Lähempää tehtiin ruutuun viemistä. Toimi parhaiten makupalalla. Minä otin Mintun jonkinlaiseen katseyhteyteen, sitten vein sen makupalalla "ruutuun" sanaa hokien ruudun keskelle/hieman takaosaan ruutua. Vedin sen siis ihan nopsaan tahtiin kättä apuna käyttäen. Mintulta ei saanut mopo karata käsistä tässä vaiheessa. Sen piti tulla minun kanssani. Ruudussa homma rauhoitettiin ja "sto" käskyllä Mintun piti rauhoittua seisomaan, yhä katseyhteydessä minuun. Sitten välittömästi palkkasin sen namilla. Myöhemmin tähän loppuun voi lisätä myös lelulla leikittämisen. Päällimmäisenä ideana oli, ettei Minttu touhua ruutuun liiallisella vauhdilla ja vireellä. Silloin se ei opi mitään. Kontakti minuun tulee säilyä. palkka tulee minulta ja Minttu oppii useiden toistojen seurauksena hakeutumaan ruutuun oikeaan paikkaan, sen jälkeen se on kuulolla minua kohtaan ja valmiina joko jatkamaan liikettä tai pitämään hauskaa leikkien kanssani.

Yritin kovasti sisäistää aj ymmärtää asioita, osa varmaan palaa mieleeni myöhemmin. Tässä kuitenkin tärkeimmät.

Urpo ja Mints Heinolassa porukkareeniis

Urpo ensin.

Otin kaksi isoa wubbakongia ja tein leluvaihtoa saalisleikillä. Onnistui hyvin ja hienosti. Urpo juoksee lujaa heitetylle lelulle ja lähtee se suussa mua kohden. Kun viskaan toisen lelun vastakkaiseen suuntaan, tippuu edellinen maahan. Aina minun kädessäni oleva lelu on hauskempi kun Urpolla jo oleva.

Tässä lämpis samalla poijjan lihakset. Eilen saatiin pohjanmaalta mein tokohypyn viis viimestä lautaa. Päätin testata että kuinka korkeasta esteestä Urpo menee vaivatta yli. 60, 70 ja 80 senttisistä hyppi hyvin. Aina jäi ilmaa väliin, mutta silleen säästeliäästi. Hyppytekniikka näytti hyvältä. Pikkuisen olis kaivannu palkan/palkkaajan eteen esteen taakse. Nyt se jäi vähän nyyppäämään taaksepäin. Tässä välissä hyppely otti suolen päälle, ja Urpo väänsi tulosteet. Korjaus operaation jälkeen lisättiin lauta. 90 senttinen mentiin hyvin yli. Kerran laskeutui hiukan huonosti ja päästi neitimäisen äännähdyksen. Niitä Urpo päästää joskus ihan rauhassa makoillessaankin... tiedä sitten mitä se niillä hakee. Sen jälkeen otti aika tarkasti laskeutumiset. Meni esteen kovalla innolla, mutta keskittyi hommaan.Nostettiin este metriin ja palkka vietiin Kiiralle kauas esteen taa. Kahdesti hypytettin metristä ja ongelmia ei ollut. Urpo nostaa polviaan hyvin ja pyöristää itseään hypyssä. Ponnistusvoimaa ja tekniikkaa löytyy. Tästä saa olla oikein tyytyväinen.

Tämän Vauhdin ja Iloittelun jälkeen otin lyhkäsiä seuraamispätkiä. Käännöstä oikeaan ja vasempaan. Itse en huomannut mitään suurta moitetta. Välillä hiukan herpaantui ja edisti.Palkkaus namilla.

Minttu aloitti 4 minuutin paikallamakuulla. Menin auton taakse seisoskelemaan. Mun pää oli kuitenkin näkyvissä. Minttu pysyi paikallaan, mutta haisteli maata ja pyöritti päätään kuin tuuliviiri. Palatessa pysyi paikallaan maassa kärsivällisesti. Oikein tahallaan odotutuin sitä. Palkkasin maahan rauhallisen jaksamisen. Käsky Vierelle, ja siitäkin palkka.

Otettiin metallinouto. Minttu pysyi, haki innolla ja palauttikin kapulan. Se vaan piti kapulaa suussa hiukan huonosti, puolella suulla roikotellen. Vierellä se ei ehtinyt kauan istumaan, kun räkäisi kapulan jalkojeni eteen. Kolme kertaa toistettiin sama "ota", Minttu ottaa kapulan, tulee vierelle ja puklaa sen pois suustaan.. ennenkuin se antoi sen mulle riittävän sievästi.

Toinen yritys. Tällä kertaa ote oli hyvä, ja Minttu sai palkan.

Hyppynoudossa heitin sivuun. Minttu meni kapulalle, mutta toi sen esteen kiertämällä. Otettiin uudestaan ja sitten sujui. Plakaksi viskoin puista kapulaa ja kiskotinkin vähäsen.

Kaukokäskyistä ajattelin ottaa istu-maahan ja matkaksi 10 metriä. Istu komento tuntui olevan melko vaikea muistaa. Lyhyemmältä matkalta ja boomer vinkulelu palkkauksela sekin alkoi taas muistua mieleen.

Loppuun otin seiso-istu asentomuutoksia namilla. Seisomasta istumaan oli vaikea vaikea keskittyä pihalla. Istumasta seisomaan homma alkoi sujua paremmin.

 

Mintun kanssa riittää reenattavaa:

Lapsenkengissä:
Seuraamisissa askelsiirtymät ja paikallakäännökset.
Tunnistusnouto
Ruudusta vierelle seuraamaan juokseminen.
Metallikapulan ja tunnistusnoutokapulan sievä käsittely.
asentomuutokset
liikkeestä istuminen

Hiottavaa löytyy:
seuraaminen muuten
paikallamakuun skarppeus
Suoraan ja reippaasti ruutuun meneminen.
Hyppynoudossa myös vinojen palauttaminen oikein

Aika hyvällä mallilla kuitenkin:
luoksetulon pysäytykset.

hups.. taidan olla ylikriittinen.

Urpo:

Hiottavaksi:

Seuraamisen paikka ja tiiviys
Luoksetulon tiiviys
Jäävien liikkeiden ehdottomuus ja välitön totteleminen.
Hypyn taakse pitää ihan aiukuisten oikeasti jaksaa jäädä seisomaan. (ohjaajalta ei liian painavaa käskyä, muuten menee maate)

pikkuhiljaa harjoitteluun:
kapulan kanto
noutaminen
eteenlähetys
hypyn suorittaminen myös kapulan kanssa

Muista into ja vireys, hauskuus ja hurjuus Urpon kanssa. Kuikkaiskoila osaa.

 

Taas vaihteeksi tahtojen tiukkaa vääntöä

Tällä kertaa on aiheena tunnistusnoutokapulan hakeminen ja palauttaminen kauniisti. Sille ei:

-juosta tassut ojossa

-heitellä ympäriinsä

-oteta päästä kiinni

-mäystetä suuussa

-mennä maahan makuulleen, jotta sen sais kunnolla silpuksi.

 

 

Sensijaan se haetaan rauhallisesti, se otetaan suuhun kunnolla, se palautetaan viipymättä ja tullaan kauniiseen perusasentoon.

 

Minttua ei huvita. Se joko jää istumaan vierelle ja nyyppää sen näkösenä, että hae muijja itte se esinees.

Innokas nouto. E.V.V.K

Tai se repii hirveelläinnolla sinne ja teee kaikki "ei näin" listan asiat.

Muutaman kerran se on siirtyny rauhallisesti ja etsinyt kapulan, ottanut suuhun oikein ja tuonut kapulan rauhallisesti luo. Eli se osaa, mutta sitä ei huvituta toi.

Jatkamme siis kapulan käsittelyn harjoittelua. Itse tunnistusnoutoon pääsemme vasta joskus.

Onks ny hyvä hä?

Suoraan kapulalle juoksua hidastaa etsintätehtävä.