Oreniuksen poijjaan ratapohjaa

Olipahan kiva rata.
Kyllä sanoin sen Oreniuksen radasta, eikä tarvinnut edes puraista kieleen.

Tyynen kanssa tehtiin kympille asti. Oli aikaa miettiä, vaihtaa ajatuksia kouluttajan Hannan kanssa. Ei tullut fiilis kiireestä tai kireydestä. Mentiin rauhassa radalle ja tehtiin mitä osattiin. sen verta haastava rata että ei ihan nollana menty ekalla :D



2 pakkovalssi pyöritys
3 takaakierto-niisto-persjättö
4 törkkäisy + persjättö
5 haltuunotto
7 poispäinkäännös (tyynen treenattavien listalle. Olipahan iso kaarre.
9 vientiin meille sopi parhaiten veto ja lähetys
keppien lopussa poispäinkäännöllä leijeröiden putkeenlähetys. Sen se teki ekalla! <3




Toka satsissa puomin kontaktille vauhdista pyörähtämistä. Etupalkka Hanna vahdilla. Ohjaaja oikealal puolella toimii. Ohjaaja vasemmalal puolella muuttui kuin toiseksi tehtäväksi. Käytti päätään ja suoritus hidastui. Tyynelle tyypilliseen tapaan aivotyöskentely teki siitä makaronia.
On se rakas, vaikka lempinimensä Daijju onkin ansainnut.
Pätskä Daijju kuitenkin <3

Sohjossa tarpoen voittaja vol3

Löytylle. Kuinka ollakkaan taivaalta satoi tiskirättejä. Kentän pohjalla lillui kerros vettä ja päällä mukavasti lumisohjoa. Perus sää kun treenaa Tiinan kanssa.

Hyppynouto -Palautti ohi (taas), lähti kunniakierrokselle kapulan kanssa, palautti luokattoman surkeaan perusasennon tapaiseen. Ei viitsi pitää kapulasta kiinni ja tiputtaa sen kun käsi lähestyy.

Metallinouto-Ei keskity liikkeen alussa, käskyllä lähtee vaan jonnekkin, kun ei näe missä kapula on. Lepsu lopun perusasento.
Seuraaminen- Tää ei oo enää edes päiväkävelyä. Tää on harhailua kuutamossa aurinkolasit päässä. Silti se äänsi sivuaskelissa.
Luoksetulo- Maahanmenoissa tuplakäskyt maan etovuudesta johtuen. ekan pätkän laukkaa hitaasti, seisomisen totteleminen hidas, lopun perusasento riittävän pätevä.
Ruutu- Kohdentamisella katsoi mielestäni ruutua, ei sitten kuitenkaan hahmottanut keltaisia vaan rynnisti suoraan sinisten häiriömerkkien rykelmälle. Pinkiponkeili, oli mahdoton mutta lopulta osui ruutuun. aika edessä silti.
Liikkeestä istuminen- Eihän nyt voinut istua. Ohjaajalta hajos ajatus kisanomaisuudesta ja siinä sit väännettiin et kumpi tekee tahtonsa mukaan. Minttu heitti "mua hakataan aina ja maanantaina" -kortin pöytään.
Tunnari- Ei mennyt suoraan kapuloille. Taaskaan. Kun menee niille sillä on kaunis työskentely + tuo oman. palutus hidas ja löysä. Mutta positiivisesti latautunut.
Kaukokäskyt- Eläinkokeita. Liikkeestä seisomisen käsky ei toimi kylmiltään kaukoihin. Maahanmenoa vältettiin tänään.

Kokonaiskoonti.

Märkä alusta oli kurjuuden maksimointia. Mintun mieli on enemmän tasaisempi.
Tasaisen vittuuntut tosin, mutta se ei oo semmoinen sykkivä, välillä hirmuisia virtapiikkejä ja välillä täys laama.
Se ei lyö hanskoja kokonaan tiskiin, mutta ilmaisee kyllä että jotain kivempaa olis halunnu. Perusasentojen löysyys, alkuasentojen focusoinnin puute, täsmällisyys puuttuu.
Hyvää koirassa on tunnarin ja kaukojen sopiva mielentila. Niskuroinnista huolimatta tekee joitakin osioita hyvin.
Ohjaajankaan ajatus ei pysy kasalla. Valmistelut on osittain surkeita. lipsahtaa treenaamismoodiin eikä pysy rauhallisen keskittyneenä. Valmiiksi jo vähän tappiomielialalla. Siihen nähden me oltiin loistavia. Kumpikaan ei juossut autolle ja ilmoittanut lähtevänsä kotiin.

Korjaussarjana otettiin hyppynoutoa namiavusteisesti. palautus hypyn kautta ja perusasentoon apuja.
Loppuun ruudulle näyttö ja piiiiiiiitkältä matkalta kissanruokapurkille ryntääminen. senjälkeen Minttu olis halunnut jäädä kentälle tekemään enemmän. On se skitso.

Hyppynouto

Metallinouto

Seuraaminen

Luoksetulo

Ruutu

Liikkeestä istuminen


Tunnari


Kaukot

Voi kisanomainen vol2

Katotaan mihin tää johtaa.
Tänään tehtiin samassa järjestyksessä voittajan liikkeet Löytyn kentällä. Se on kenttä jossa kaikki aina epäonistuu. Tällä kertaa meni paremmin kuin yleensä.

Minttu ei ollut ollenkaan niin riemumielellä kuin yleensä, mutta silti se oli hyvällä fiiliksellä.
palkkasin ruudun jälkeen, sillä siirtymä hyppynoudolle oli jumalattoman pitkä. Eikä tullut mieleen viedä kaikkia tokotarvikkeita jo heti sinne hypyn lähelle alun alkujaan. Kaukot otin läheltä ja ilman liikkuria. Ne meni yllättävän keskittyneesti ja hyvin.

Seuraaminen Aluksi on päiväkävelyllä, parantaa, lätsähtää taas ja ihan lopussa oli taas hyvä.

Liikkeestä istu. Autoin sikamaisen törkeästi, mutta toimi.


Luoksetulo Ekalla pätkällä laukkasi hitaammin kuin muilla pätkillä. laukkasi kuitenkin.


Ruutu. Nipinnapin meni kahden etutötterön välistä sisään ja stoppasin sen liian lähelle etunauhaa. Vissiin yritin skarpata eilisen jälkeen omaa käskytysnopeuttani.. ja olinhan muutes nopsa. Matka ruutuun oli oikeasti pitkä, ja häiriönä kuvaajan takaa ruudun suuntaisesti kävelevä ohikulkija.


välipalkkaus ja löllistellen siirtymä hypylle.

Hyppynouto. Minttu ei ehkä tajunnut että keskellä kinosta on oikeasti koetilanne, ja se neiteili ja meinas palauttaa lätäkön kiertäen ja hypyn ohi. Avustin kädellä vähän että palautti oikein. (sit tein salaa toisen ja se meni paremmin, kapulan kanssa perusasentoontulo, löysää ja vajaata)

Metallinouto. Huono lopun perusasento ja vähän hidas kokonaisuus. Muuten ihan jeppis.


Tunnarilla 15 kapulaa ja kapulat kolmeen riviin. Minttu runffaili ympäriinsä ja rauhoitti itseään nenämoodiin. kun tuli kapuloille teki niillä Mintuksi kaunista työtä. Kyllä se jotain tossa ajattelee.


kaukot. Ilman liikkuria ja ilman kuvausta kun liikkuri nappas videon poikki ja keräs tunnarikapuloita :D Ekassa seisomisessa tepsutti vähän vastaan, muuten teki hyvällä asenteella.

Katan valvovan silmän alla

Katariina Kainulaisen koulutus VAU:lla
Mehmet on juoksussa, joten menin vaan Mintulla.

Minttu teki ensin palkatta voittajan putkeen.
Positiivitaavi sanois: Soli onnellisen energinen.
Negatiivitaavi sanois: Vittu mitä myötähäpeää saa kärsiä.

Kehääntulo koplaus Mopo keulii ja hyppää syliin
"seuraaminen" ääni, levoton paikka, harhailee, ÄÄNI
Liikkeestä istuminen  Meni maahan, ei kuunnellut vaan tohotti omiaan.
Luoksetulo Hemmetin hyppyeste, muuten kiva.
Ruutu Se osas mennä ruutuun kovaa ja suoraa, mutta stopilla ei vaan osu ei.
Hyppynouto Ihan jees
Metallinouto hyvä, lopun perusasento oli huano. 
Tunnari toi väärän, tokalla oikean, ihan liian korkea fiilis
Kaukokäskyt tein läheltä. Hyvät hallikaukoiksi. Annoin yhden väärän käskyn + panikoin mielessäin

Nyt sit kuurina voittajaa läpi päivittäin ja katotaan paheneeko vai paraneeko.

Toka pätkälle otettiin tarkasteluun kaukot.
Minttu, joko kävelee seisomiset vastaan, tai istuu kun pitäs seisoa, tai seisomisesta nytkähtää pienestäkin vihjeestä johonkin asentoon random x. Kotona laamaantuu. vaihtelun kanssa ei kuuntele. jos käännän selän.. ei vaikutusta. jos poistun,, ei vaikutusta.

-KUUNTELUTREENIÄ,
Se ei kuuntele, se sekoittaa istu ja seiso sanat + minä teen niistä liian samat äänenpainoilla.
-KÄSKYN VAIHTO
seisomiseen. Seisomiseen vois ottaa opetteluun liikkeestä seisomisen matalan stoo käskyn, tosin ilman s kirjainta. pelkkä TOO.
-KORJAAMINEN
Jos tekee väärän mun tarvii reagoida siihen joko nopsa äp tai nopsa uusi käsky.
Ei se ole sille selvää jos käyttäydyn yhtä rauhallisesti teki se oikein tai väärin.
-KÄSIMERKIT
Kaikenmaailman ennakoinnista huolimatta käsimerkit mukaan.
-ETÄISYYDEN KASVATTAMINEN
Mietin joskos treenais vaan yhden vaihtoparin kerralla pidemmälle. asennossapysymisaikaa vaihdelle, jotta koira ei voi ennakoida.

( Ohjaaja vois harkata myös liikkurin kanssa useammin, niin ei panikoi niin hulluna päänsä sisällä. )

Korrien koulutuspäivää kuuntelemassa

Pääasiassa seurasin Riitan koulutusta, välillä livahdin katselemaan Pekan juttuja.

Teemana mielentila. 

Kisaan ja kisanomaisiin suorituksiin rakennetaan tietty mielentila. Mielentilan rakentamiseksi joutuu tekemään hommia enempi ja vähempi.

Ohjatun merkiltä ääniongelma
Yhdellä koiralla oli aika kiihkeän vilkas mielentila, ja se teki intovinkaisun/hihkaisun merkiltä kapulalle lähtiessä.
Aiemmin olen törmännyt siihen että koiralle välittömästi kerrotaan että ääni on väärin, sitä kielletään napakasti ja laitetaan se suorittamaan uudestaan. Tämä johtaa usein siihen että koira ensin kuumuu ja turhautuu ja sitten jos hermorakenne ja nöyryys antaa periksi, koira saattaa alkaa yhdistää äännähdyksen kieltoon. Sehän ei toimi koiralla joka ei tajua ääntävänsä.

Toinen vaihtoehto on lähteä mielenhallinnan kautta.
Koira lähetetään merkille ja sitä seisotetaan siinä kunnes se tylsistyy/rentoutuu/lopettaa hurjan hännänheilutuksen ja kapulaa kohden nojaamisen ja vilkuilun.
Sen jälkeen mennään merkille koiran luo ja palkitaan se vähemmän innostavalla palkalla. Ahneella koiralla lelulla tms. Odotusarvoa siis lasketaan. Siitä koiraa ei päästetä noutoo.

Seuraavilla toistoilla/treenikerroilla jne.. Kun koira alkaa rentoutua merkille, se päästetään noutamaan. Jos se vinkaisee se stopataan. Stopin tulee olla sellainen hallintaan liittyvä positiivinen käsky. Koiran pitää toteuttaa se yhtä mielellään kuin se suorittaisi kesken liikkeen annetun maahanmeno käskyn, ruutuun lähetyksen, istahtamisen, luoksetulon.. Helpostihan sitä ohjaaja hätääntyy ja turhautuu ja karjaisee painostavan STOP käskyn. Ohjaaja toimii kuin autossa panikoituva joka vetäisee käsijarrun päälle täydestä vauhdista. Ei kovin fiksua. Tehokasta, muttei miellyttävää. Stopista tulee miellyttävä kun sen jälkeen saa tehdä jotain mukavaa tai se palkitaan stopista.

Tämän koiran tapauksessa stoppauksen jälkeen sitä seisotettiin jonkin aikaa, ja annettiin sille aikaa taas luopua nouto ajatuksesta ja annettiin sille aikaa rentouttaa itseään. Palkaksi se sai noutaa.

Jos kapulat ovat erittäin kiihdyttäviä ja joku lelu/nami tms on vähemmän. Voi suuntia ottaa namikipoilla ja tarkkailla lähtövinkaisua siinä. tai jos nami on liian voimakas, niin koiran voi laittaa noutamaan vaikka palloa. Toki riippuu taas mikä koirasta on vähemmän mieleinen palkka, mutta mikä toimii silti palkkana.

Jos koira on levoton merkillä eikä suostu rauhoittumaan, nostelee tassuja, vaihtaa asentoa, tms. sitä voidaan kieltää ja korjata asento. siinä hellän rautaisesti vaaditaan koiralta oikea käytös ja mielentila.

Merkillä hätäily ongelma
Koira menee mielellään nopeasti merkille, mutta puree sitä tai kaataa sen tassuillaan.

Ohjeeksi tehdä tekniikkaa läheltä lyhyeltä matkalta. Vaikka näyttämällä ja kädellä viemällä oikeaan asentoon. (itse naksuttelisin oikean paikan siitä läheltä)
Toinen harkka on sitten erikseen ottaa pitemmältä matkalta lelulle/targetille juoksemista. Silloin sille tulee oikea mielentila ja vauhti, yhdistettynä siihen ettei se ehdi keskittymään merkin tuhoamiseen tai keilailuun.

Perusasento
Monet sortuvat tekemään perusasentotreeniä vain hitain askelin. Opettakaa koirille myös reippat siirtymät, reippaat askeleet ja reippaat käännökset. Kävelyvauhtia voi vaihdella pienessäkin treenissä.

Liikkeestä seisomisen alkuopetus ja tehostaminen
Ohjaaja peruuttaa ja namittaa koiraa. antaa seiso käskyn ja samantien koiralle luvan mennä takapalkalle. (aiempi versio itselläni on ollut namin heittäminen koiran taakse tai antaminen edestä)
takapalkan kanssa stopin ajatus on vahvasti taakse, sillä palkka tuleekin luvan kanssa sieltä. Heitetyssäkin namissa koira odottaa että nami lähtee sieltä edestä. Joillekkin se jo vaikuttaa pysähdykseen niin ettei se ole kovinkaan tehokas. (DAH, olenpa tyhmä.. testaan tämän heti huomenna jästipäisimmän stoppaamisesta lepsuilevan koirani kanssa)

Sitten se mikä aiheutti oikein räjähdyksen pienessä päässäni.
Tunnari työskentely
Hieman kiihkeästi kapuloihin suhtautuvalle belgillä oli ongelmia tunnariin keskittymisen kanssa. Se kuumui ja kuumuessaan se toi randomilla vaan jonkun.

(Mielestäni koira oli hillitty, ei edes syöksynyt tassut edellä kapuloiden keskelle, ei heittänyt sarjatulena kapuloita ilmaan ja syöksyillyt pienin laukkahypyin eri suuntiin, ei haukkunut kapuloille eikä potkinut takatassuillaan kapuloita naapurin auton kylkeen.. flashback)

Riitta neuvoi omistajaa tekemään ns tyhjiä kasoja. Eli kapulakeskittymiä joissa ei ole ainuttakaan ohjaajalta tuoksuvaa kapulaa. Koiralle annetaan lupa mennä haistelemaan ja kun se alkaa keskittyä ja haistelee huolella ja rauhallisesti, sen voi palkita. Naksu on tähän mitä loistavin. Joillekkin koirille voi toimia namien tiputtaminen kapuloiden sekaan palkkausmerkin jälkeen. Se korostaa maan ja haistelun tärkeyttä. Toki sen voi palkata myös kädestä, ei ne koirat tyhmiä ole.

Kasoja on kolmesta viiteen, juurikin siksi että koiran turhautuessa se voi vaihtaa läjää siinä toivossa että oma löytyykin sieltä. Silloin ei olla yhden kasan ja siellä olevan toiminan varassa.  Yhdellä kasalla vaarana on myös jäätyminen ja passiivisuuteen lamaantuminen. Toki siinä vaiheessa ohjaaja todennäköisesti on jo ollut hidas kömpelys, eikä ole ehtinyt palkata oikean näköisestä työskentelystä.
Kun kasoissa ei ole omaa, ei pitäisi olla vaaraa että koira yhdistää naksun johonkin muuhun kuin haistelukäytökseen.

(Mintulle opetan tunnaria nimenomaan valtavalla määrällä, jotta se ehtii rauhoittaa itse itsensä. Sillä ongelmana on liian korkea vire ja se ettei se osaa rauhoittaa itseään kovin helposti jos aika on lyhyt. se tarvitsee vireen säätelyyn vielä paljon harjoitusta. Usein kiihdytänkin sen palkkaamalla pallolla ja lähettämällä heti uudestaan vaikeaan tunnariin. Silloin sen palautukset ovat yhtä nopeita kuin tunnareille menokin. Sen pitää aina uudestaan saman treenin aikana itse säätää mielentilansa alas. Miljoonan kapulan tunnarin neuvoi mulle joskus Riikka Pulliainen. Homma toimii ainakin valokatkaisijan tasapainoisuudella varustetulle Mintulle)

Takapalkan häivytys
Tuli hyvä muistutus siitä että takapalkkakin häivytetään eikä vain jätetä yhtäkkiä pois. se siirretään ensin kauemmas, sitten kentän reunalle, sitten viedään jo valmiiksi kentän reunalle ja tehdään muutaman liikkeen jälkeen kaukot ja päästetään palkalle reunalle. lopulta joku toinen vie sen salaa sinne ja koira vapautetaan etsimään palkkansa. Tässä vahvistetaan sitä ajatusta että takana on palkka, vaikka koira ei sitä ja sen vientiä aina näekkään.

Tuija kirjoittikin omaan blogiinsa hyvin kattavasti Super-Cassun jutut. Niitä pääsee lukemaan täältä. 

Pääsiäis Puupponen

Vietettiin pääsiäinen Lapualla.
Treenasin Urpon kanssa kolmena päivänä ja mun tytöt sai nauttia vaan olemisesta, tarhaurkoilusta ja irtolenkeistä.

Urpon kanssa kotipihassa. Käytiin läpi BH juttuja. Sen seuraaminen on liikuttavan ihanaa. Se osaa se tahtoo se tekee ja korvanpäät vaan tärisee innosta. Tän fiiliksen kun sais muidenkin elikoiden seuraamisen treenaamiseen. tarvii pohtia että mikä se maaginen ero on. Voin tehdä puolikuoleman jos syynä on vaan putkiaivot.




Hallilla vedettiin Maijun kanssa parina BH treenit eli koko kaavio läpi. Henkilöryhmää ei ollut, niin tehtiin se erikseen lopussa kiertämällä toinen toistamme.
Urpo meinas järkyttyä aluksi kun keinu kolahti betonia vasten sen takana. aika nopsaan se pääsi siitä yli. vaikka vanha mopo tulee ja törmää takaa -trauma vähän nostikin päätään.
Urpo pysyi paikallaan hyvin ja pitkään. Maijju teki vähän ekstraakin Teen kanssa.


BH:n uudistukset teetti vähän päänvaivaa, mutta kyllä ne sit tajus kun kokeili asioita käytännössä. Melkoiset helpotukset kyl ne kun jääviä liikkeitä ei periaatteessa enää ole, vaan asentoon laittamisia ja siihen jäämisiä.

Urpo teki palkatta koko pätkän. Vauhtia muutettaessa saa sanoa seuraamiskäskyn, ja Urpon kanssa ne kannattaa käyttää. se saa niistä lisää itseluottamusta. urpo oli mahtava, joten sille pitänee katsella jostakin käyttäytymiskoe. se osaa jo sairaan hyvin vasemmalle täyskäännöksessä tuoda peppuaan. asiaa on treenattu sen viis kertaa talven aikana. Melkoinen otus.

Sisätreeninä otettiin kapulan pitoa, poimimista ja luovutusta. kovin on kärsimätön ja tyttöjen pieni kapula oli sille vähän pikkuinen. otti helposti kapulan laipasta kiinni. Saatiin kuitenkin hyviä onnistumisia.

Mihin se hauskuus karannut on?

Otettin pienet treenit sisällä.

 Tyyne harkkaili pyörimistä sylkkärissä ja niin että takaosa kiertää etuosan ympäri. oikealle käännös molemmin tavoi hyvin hankala.
Vähän kurrea ja se siitä.

Ilonalle perusasentoa ja parusasentoon hakeutumista, avon kaukoja ja paikallaoloa häirittynä. Hyvin, keskittynyt ja hiljainnen.

Mintulle nopeita maahanmenoja, toimivat ja nopeaa perusasentoon hakeutumista. Aluksi meni vähän laahustusta nopeammin, lopuksi passivoitui ja alkoi hyperlahnustuksen. Laitoin sen pois. Ihan sama. Oppikoot väistämään passiivisuuteen jos ei huvita. 

Mehmetille tunnaria. Ihan oman etsimistä. Ei millään meinaa aloittaa oman etsimistä. tarvii siihen kannustusta ja lupia ja kädenheiluttelua ja kaikkea tyhmää. Toi kuitenkin kolme ylihelppoa kapulaa ja käytti jopa nenää etsimiseen. tunnari on mukavasti lähtenyt menemään alamäkeen jo nyt.
Perusasennot ja max 4 askeleen seuraamsiet: Aluksi meinas että saa löysäillä ja arpoa perusasennon paikkaa ja parin askeleen jälkeen voi ottaa etäisyyttä. huomautin ja korjasi asian hyväksi.
Peruuttelusta maahan ja seisomaan. Oli unohtanut seisomista taas. maahanmenot hyviä.
Mehmet junnaa osaamistasollaan, sekin alkaa turhauttaa mua.

Tänään on eniten vitutaa kaikki päivä. Se lähti tosta mintun lahnustamisesta. Se elikko ei tule ikinä suorittamaan hallittua ja tuloksee oikeuttavaa suoritusta edes voittajaluokasta.
Mehmetin kanssa ei taaskaan päästä katan koulutukseen, sillä toi aloitti juoksut. Laskin aluksi että päästäisiin koulutukseen, mutta eipä päästä ei. Ollaan mehmetin kanssa ilmoittauduttu hotin voi/evl kurssille.. tää pelkkä treenaaminen joka ei johda koesuoritusten lähenemiseen on vituttavaa.

Huomenna sitten tosi motivoituneesti vetämään uusille innokkaille tokoilijoille kurssia. Tuntuu että tää tauko on vienyt kaiken innon ja hauskuuden tokosta pois. eikä välttis ees pelkästä tokosta.. kuka sitä nyt agilityakaan jaksaa. Missään ei edistytä ja mikään ei ole kivaa.